Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo Espanjan itsehallintoalueesta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla. Galitsia on alue Itä-Euroopassa.

Galicia on itsehallintoalue Espanjassa. Se sijaitsee Atlantin rannikolla, ja sen rajanaapureita ovat idässä Asturia ja Kastilia ja León ja etelässä Portugali.

Comunidad Autónoma de Galicia
Cabo Ortegal (Spain).jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Sijainti Espanjassa
Valtio Espanja
Maakuntia 4
Kuntia 313
Itsehallinto 28. huhtikuuta 1981
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Santiago de Compostela
 – Aluejohtaja Alberto Núñez Feijóo (PP)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 25 paikkaa
 – Senaatti 3 paikkaa
Pinta-ala 29 575 km² (7.)
Väkiluku (2017) 2 708 339[1] (5.)
 – väestötiheys 92 as./km²
Kielet galego ja espanja
Symbolit
 – Kansallislaulu Os Pinos
Lyhenteet
 – ISO 3166 GA
Xunta de Galicia

Galicia koostuu A Coruñan, Ourensen (Orense), Pontevedran ja Lugon maakunnista. Tärkeimpiä kaupunkeja ovat Vigo, A Coruña, Pontevedra, Lugo, Ferrol, Ourense ja pääkaupunki Santiago de Compostela.

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Galicia sijaitsee Espanjan luoteisnurkassa. Lännessä se rajoittuu Atlantin valtamereen, pohjoisessa Biskajanlahteen. Galician itärajalla kulkee pohjois-eteläsuunnassa Leonin vuorijono, joka erottaa sen muusta Espanjasta.[2] Galiciaa kutsutaan ”tuhannen joen maaksi”, sillä sitä halkovat lukuisat sisämaan vuoristosta mereen virtaavat vesiväylät.[3] Pisimpiin jokiin kuuluu Minho ja sen sivujoki Sil.

Ilmasto on rannikolla selvästi viileämpi ja kosteampi kuin sisämaassa.[2] Rannikon A Coruñassa vuoden lämpimintä aikaa on heinäkuusta syyskuuhun, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on noin 22 astetta. Keskimääräinen alin lämpötila on koko vuoden 8–16 astetta. Sadetta saadaan lokakuusta helmikuuhun yli sata millimetriä kuukaudessa.[4] Sisämaan Ourensessa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on lähes 30 astetta ja kuukauden sademäärä ylittää 100 mm vain joulukuussa.[5]

AluejakoMuokkaa

Galicia koostuu neljästä maakunnasta:

Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 313 kuntaan, joista 93 sijaitsee A Coruñassa, 67 Lugossa, 92 Ourensessa ja 61 Pontevedrassa.[6]

Suurimmat kunnat (1.1.2017)Muokkaa

Kunta Asukasluku
1. Vigo 292 986
2. A Coruña 244 099
3. Ourense 105 636
4. Lugo 97 995
5. Santiago de Compostela 96 456
6. Pontevedra 82 671
7. Ferrol 67 569
8. Narón 39 280
9. Vilagarcía de Arousa 37 479
10. Oleiros 35 198

HistoriaMuokkaa

Galiciassa on lukuisia jäänteitä kivikaudelta ja roomalaisvallan ajoilta.[7]

Galician kuningaskunta on ollut itsenäinen kahteen otteeseen: ensin 400-luvulla germaanien hallitsemana ja uudelleen 1000-luvulla, kun Ferdinand I jakoi valtakuntansa pojilleen.

Viikingit hyökkäilivät Galiciaan 800-luvulta 1000-luvun ensimmäiselle vuosisadalle asti.[8]

Maurien Iberian-valloitus ei juuri koskettanut Galiciaa. Vuonna 813 uudelleen löydetty apostoli Jaakobin hauta Santiago de Compostelassa nousi tärkeäksi symboliksi, kun kristityt kuningaskunnat aloittivat Reconquistan eli Iberian niemimaan takaisinvaltauksen islaminuskoisilta maureilta. Sinne vievä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti kasvoi Rooman ja Jerusalemin veroiseksi pyhiinvaelluskohteeksi.[9]

Galician suuri Irmandiños-sota käytiin vuosina 1467–1469. Siinä olivat keskeisessä roolissa Irmandiños-veljeskunnat, jotka kapinoivat paikallista aatelia vastaan, samoin kuin pienemmässä vuosien 1431–1435 kapinassa.[10]

Asetus Galician autonomiasta hyväksyttiin kansanäänestyksessä jo 1936, mutta sen täytäntöönpano viivästyi Espanjan sisällissodan ja Francon diktatuurin takia vuoteen 1979 asti.[11]

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

Galician kieli on Galician toinen virallinen kieli espanjan ohella.[12]

TalousMuokkaa

Galician tärkeimmät tuotantoalat ovat autoteollisuus, tietotekniikka, metsäteollisuus ja uusina aloina hyvinvointi, biotekniikka ja uusiutuva energia. Se on Espanjan suurin puutavaran tuottaja, ja tuulivoiman tuotannossa se on maailman kuudenneksi suurin.[13]

KulttuuriMuokkaa

Rosalía de Castro on Galician tärkeimpiä kansallisia symboleita; hänen runokokoelmiaan Cantares gallegos (1863) ja Follas novas (1880) pidetään modernin galicialaisen kirjallisuuden ensimmäisinä merkkiteoksina. Federico García Lorca julkaisi teoksen Seis poemas galegos (”Kuusi galicialaista runoa”) vuonna 1935. Eduardo Blanco Amor uudisti galicialaista kirjallisuutta vuonna 1959 ilmestyneellä teoksellaan Esmorga.

LähteetMuokkaa

  1. Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.9.2018. (espanjaksi)
  2. a b Geography Galicia guide. Viitattu 21.6.2015.
  3. Galicia: The land of the thousand rivers The Independent. Viitattu 21.6.2015.
  4. A Coruna Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
  5. Ourense Climatological Information World Meteorological Organizatin. Viitattu 21.6.2015.
  6. Diploma municipios de Galicia Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.9.2018. (espanjaksi)
  7. Tradition Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.
  8. Digging up the 'Spanish Vikings' University of Aberdeen. Viitattu 18.6.2015.
  9. Galicia Lonely Planet. Viitattu 21.6.2015.
  10. José María Monsalvo: Historia de la España medieval, s. 327. Ediciones Universidad de Salamanca. ISBN 9788490124048. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.6.2015).
  11. Paloma Abejón Mendoza: La prensa lucense ante el Estatuto de Autonomía de 1936 Correspondencias & análisis, Nº 1. 2011. Viitattu 21.6.2015.
  12. Galician Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (eds.). 2015. Ethnologue: Languages of the World, Eighteenth edition. Dallas, Texas: SIL International.
  13. Economia Xunta de Galicia. Viitattu 21.6.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa