La Rioja

Espanjan itsehallintoalue ja maakunta
Tämä artikkeli kertoo Espanjan itsehallintoalueesta ja maakunnasta. Myös Argentiinassa on La Rioja.

La Rioja (baskiksi Errioxa) on itsehallintoalue ja maakunta Pohjois-Espanjassa. Yksi maakunta muodostaa itsehallintoalueen.

Comunidad Autónoma de La Rioja
Viinitarhoja Navarreten kunnassa La Riojassa.
Viinitarhoja Navarreten kunnassa La Riojassa.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Sijainti Espanjassa
Valtio Espanja
Kuntia 174
Itsehallinto 9. kesäkuuta 1982
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Logroño
 – Aluejohtaja José Ignacio Ceniceros González (PP)[1]
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 4 paikkaa
 – Senaatti 1 paikkaa
Pinta-ala 5 045 km² (16.)
Väkiluku (2017) 315 381[2] (17.)
 – väestötiheys 53 as./km²
Kielet espanja, baski
Symbolit
 – Kansallislaulu Himno de La Rioja
Lyhenteet
 – ISO 3166 LO
Gobierno de La Rioja

La Riojan rajanaapureita ovat Kastilia ja Leónin, Baskimaan, Navarran ja Aragonian itsehallintoalueet. Alueen pohjoisosaa hallitsee Ebron jokilaakso, ja etelässä sitä reunustavat Iberianvuoret.

Väestö

muokkaa

La Rioja on pinta-alaltaan Espanjan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin itsehallintoalue. Yli puolessa sen 174 kunnasta on vain alle 200 asukasta. Suurin osa väestöstä on sijoittunut Ebron jokilaakson ympäristöön, vuoristoseutu on harvemmin asuttua. Lähes puolet väestöstä asuu pääkaupungissa Logroñossa. Muita kuntia ovat muun muassa Calahorra, Arnedo, Haro, Alfaro, Nájera ja Santo Domingo de la Calzada.

Suurimmat kunnat

muokkaa

La Rioja jakaantuu 174 kuntaan.

Kunta Asukasluku (2017)[3]
1. Logroño 150 979
2. Calahorra 23 737
3. Arnedo 14 756
4. Haro 11 305
5. Lardero 9 872
6. Alfaro 9 503
7. Nájera 8 088
8. Villamediana de Iregua 7 855
9. Santo Domingo de la Calzada 6 298
10. Autol 4 507

Historia

muokkaa

La Riojan alue tunnettiin aikaisemmin Logroñon maakuntana. 900-luvulla se oli Navarran ja Kastilian kuningaskuntien kiisteltyä rajaseutua. Tärkeäksi sen teki alueen läpi kulkeva pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan. Espanjan itsenäisyyssodassa alue joutui Napoléonin joukkojen haltuun ja vuonna 1822 luotiin Logroñon maakunta kuninkaallisella asetuksella. Vuonna 1980 maakunnan nimeksi muutettiin La Rioja, ja kahta vuotta myöhemmin se sai itsehallintoalueen aseman, koska se eroaa ympäröivistä alueista sekä taloudellisesti että maantieteellisesti.

 
Sierras de la Demanda; lumipeitteinen huippu (oik.) on San Lorenzo.

Kulttuuri

muokkaa

La Rioja on kuuluisa viineistään, erityisesti klassisesta punaviinistä. Alueen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa 1100-luvulta peräisin oleva Santo Domingo de la Calzadan katedraali sekä San Millán de la Cogollassa sijaitsevat Yuson ja Suson luostarit, joista jälkimmäiset ovat Unescon maailmanperintöluettelon kohteita.

La Riojan valtakieli on nykyään espanja, mutta ajanlaskun alun tienoilla koko alueella puhuttiin vielä baskia.[4] Jotkin läntiset osat alueesta säilyivät baskinkielisinä paljon pitempäänkin. Vanhin tunnettu baskin kieltä sisältävä kirjallinen lähde onkin itse asiassa löydetty La Riojasta San Millán de la Cogollan (baskiksi Donemiliaga Kukula) luostarista ja ajoittuu 1000-luvulle.[5][6][7] Muista historiallisista lähteistä tiedetään esimerkiksi, että Ojacastron kylän pormestari ajautui 1200-luvulla ongelmiin kastilialaisen virkavallan kanssa pidettyään kiinni kyläläisten oikeudesta käyttää baskia oikeudenkäynneissä.[8] Viimeisimmistä La Riojan osista baski väistyi noin 1500-luvulla.[5]

Alueen baskitausta näkyy kuitenkin yhä esimerkiksi useissa baskinkielistä alkuperää olevissa paikannimissä.[9][10][11] Lisäksi kieli on alkanut jossain määrin palata alueelle, sillä jotkut riojalaiset vanhemmat laittavat lapsensa Baskimaan puolella toimiviin baskinkielisiin kouluihin.[12][13] La Riojassa toimii vuonna 1996 alueen baskitaustaa vaalimaan perustettu yhdistys Laminiturri, joka muun muassa järjestää kielikursseja.[14] Yhdistystä eivät perustaneet Baskimaasta La Riojaan muuttaneet baskit vaan alkuperäiset riojalaiset, jotka halusivat laajentaa oman kulttuurinsa ja historiansa tuntemusta.[15]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa