Ilia Tšavtšavadze

georgialainen kirjailija ja hyväntekijä

Ilia Tšavtšavadze (georg. ილია ჭავჭავაძე; 8. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1837 Qvareli12. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1907 Tsitsamuri) oli georgialainen kirjailija, hyväntekijä ja yksi Georgian itsenäisyysliikkeen johtohahmoista.[1]

Ilia Tšavtšavadze

Tšavtšavadze syntyi merkittävään aatelisperheeseen Kakhetin alueella. Hän kävi lukion Tbilisissä ja opiskeli oikeustiedettä Pietarissa. Palattuaan Georgiaan hän perusti ja toimitti useita lehtiä, kuten Iveria ja Sakartvelos moambe, ja toimi monien kulttuuri- ja koulutusinstituutioiden johdossa (esimerkiksi Seura lukutaidon levittämiseksi georgialaisten keskuudessa). 1900-luvun alkuun mennessä hänestä tuli yhdessä Akaki Tseretelin kanssa toinen maan kansallisen heräämisen tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Tšavtšavadzea on pidetty älykkään keskustelun ja journalismin sekä standardin proosan muodonantajana. Hän toimi vuosina 1906–1907 Venäjän duuman jäsenenä ja ajoi liberaalia politiikkaa.[1]

Tšavtšavadze laati paitsi eurooppalaisen kirjallisuuden käännöksiä ja artikkeleita myös proosaa. Hänen romaaninsa Katsia-adamiani?, Kako qatšaghi ja Otaraant kvrivi käsittelevät maan vähäaatelin ja tavallisen kansan elämää ironisella otteella, kun taas esimerkiksi Mgzavris tserilebi kritisoi ajan yhteiskuntaa ja asetti tavoitteita kansalliselle heräämiselle.[1]

Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja. Tšavtšavadze on myöhemmin kanonisoitu.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Ilia Chavchavadze Georgian National Biography. Arkistoitu 14.2.2009. Viitattu 11.9.2011.

Aiheesta muualla muokkaa