Georgialaiset kirjaimistot

georgian kielen aakkoset
(Ohjattu sivulta Georgian aakkoset)

Georgialaiset kirjaimistot (georg. ქართული დამწერლობა, Kartuli damtserloba) ovat kolme kirjaimistoa, joilla kirjoitetaan georgian kieltä ja muita kartvelilaisia kieliä (mingreliä, svania ja lazia) sekä joskus muita Kaukasuksen alueen kieliä, kuten osseettia ja abhaasia 1940-luvulla.[1] Georgian kielen ortografia noudattaa pääosin ääntämystä, ja georgian aakkosissa on nykyisin 33 kirjainta.

Georgian kielen aakkosia tarkoittava sana on anbani (georg. ანბანი) aakkosten kahden ensimmäisen kirjaimen nimien mukaan. Georgian aakkosissa ei tehdä eroa pien- ja suuraakkosten välillä.

Historia

muokkaa

Sen jälkeen, kun georgialle syntyi kirjakieli, kielen kirjoittamiseen on kehitetty kolme kirjaimistoa. Ne olivat alun perin toisistaan erillisiä, vaikka niitä onkin käytetty yhdessä kirjoittamaan samoja kieliä ja niiden kirjaimilla on samat nimet. Uusimmassa kirjaimistossa on kuitenkin enemmän kirjaimia kuin kahdessa vanhemmassa, tosin ylimääräisiä kirjaimia ei enää tarvita nykygeorgian kirjoittamiseen.

Kirjaimistot

muokkaa
Asomtavruli-, nuskhuri- ja mkhedruli-kirjaimistot.

Asomtavruli

muokkaa
 
Vanhaa asomtavruli-kirjoitusta Davit Garedžan luostarissa.

Georgia (Iberian kuningaskunta) käännytettiin kristinuskoon 330-luvulla. Tutkijat uskovat, että georgialaisten kirjainten kehittämisellä oli keskeinen asema uskonnollisen sanoman ja uskonnollisten kirjoitusten levittämisessä georgialaisten keskuuteen. Tämä tapahtui 300- tai 400-luvuilla suhteellisen pian kääntymisen jälkeen. Vanhin esimerkki georgialaisesta kirjoituksesta, jonka aitoudesta ei ole kiistelty, on asomtavruli-kirjoitus betlehemiläisessä kirkossa noin vuodelta 430.

Esimerkkejä vanhimmista kirjaimista eli asomtavruli-kirjoituksesta (georg. ასომთავრული, suuraakkoset), joka tunnetaan myös nimellä mrgvlovani (georg. მრგვლოვანი, pyöristetyt), on edelleen nähtävillä muistokirjoituksissa, esimerkiksi betlehemiläisessä kirkossa ja Bolnisi Sionin kirkossa (300–400-luvuilta) lähellä Tbilisiä. Georgiankielisestä nimestään huolimatta kirjaimistossa ei alun perin eroteltu isoja ja pieniä kirjaimia, kuten ei nykyisissäkään kirjaimistoissa.

Georgialaisen historiallisen perinteen mukaan georgialaiset kirjaimet keksi Iberian kuningas Parnavaz I 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Georgialainen nykytutkija Levan Tšilašvili väittää, että Parnavaz olisi luonut kirjaimet kääntääkseen Avestan (pyhät zarathustralaiset kirjoitukset) georgiaksi; mielipiteensä hän perustaa Nekresistä löytyneiden kirjoitusten ajoitukseen ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle. Arkeologia ei kuitenkaan ole tukenut väitteitä georgialaisten kirjainten esikristillisestä alkuperästä.

Georgiassa käytettiin kuitenkin ainutlaatuista paikallista aramean aakkosten muotoa, joka tunnetaan nimellä "armazuli" Armazin kaupungin mukaan. 1940-luvulla Mtskhetasta löydettiin kaksikielinen, kreikaksi ja arameaksi laadittu kirjoitus. On mahdollista, että maassa laadittiin paikallisia esikristillisiä kirjoituksia, joita innokkaat kristityt kuitenkin myöhemmin tuhosivat. Monet ovat pitäneet uskottavampana ajatusta, että georgialaiset kronikat viittaavatkin paikallisen aramean kielen muodon käyttöönottoon Parnavazin hallituskaudella, eivät georgialaisten kirjainten kehittämiseen.[2]

Asomtavruli-kirjaimet
 
Huomaa, että joissakin nykyaikaisissa georgialaissa fonteissa ei näytetä oikeita asomtavruli-kirjaimia vaan pikemminkin korkeampia nykyisiä mkhedruli-kirjaimia.

Tätä kirjaimistoa käytetään nykyään edelleen joissakin otsikoissa ja kirjojen nimikkeissä. Koska kirjaimia ei käytetä enää georgian kirjoittamiseen, niitä on käytetty uudelleen innovatiivisilla tavoilla suuraakkosina yhdistämällä niitä kahteen muuhun kirjaimistoon.

Nuskhuri

muokkaa
 
Nuskhuri-kirjoitusta vuosituhannen alkupuolelta.

Nuskhuri-kirjaimiston (georg. ნუსხური, pienaakkoset) käyttö aloitettiin 800-luvulla. Sitä käytettiin pääosin kirkollisissa teoksissa. Kirjaimet saattoivat kehittyä Pahlavi-aakkosten pohjoisesta arsakidi-variantista, joka kehittyi vuorostaan vanhemmista aramean aakkosista. Kuitenkin kirjoituksen suunta (vasemmalta oikealle), erillisten symbolien käyttö vokaaleille, kirjainten järjestys ja niille annetut numeroarvot viittaavat pikemminkin kreikkalaiseen vaikutukseen.[3]

Georgialainen kielitieteilijä Tamaz Gamkrelidze on väittänyt, että kirjaimisto kehitettiin vapaasti kreikkalaisten aakkosten perusteella, eikä se suoraan perustunut aiempiin aramean aakkosten muotoihin, vaikka georgian kielen fonologia onkin hyvin erilainen kuin kreikan. Kuten aiemmassa monumentaalisessa asomtavruli-kirjaimistossa, nuskhuri-kirjaimistossa ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia. Sitä on kuitenkin käytetty yhdessä asomtavruli-kirjaimiston kanssa (jonka kirjaimia on käytetty uskonnollisissa käsikirjoituksissa suuraakkosina) muodostamaan khutsuri-kirjoitus (georg. ხუცური, kirkkoaakkoset). Siinä erotellaan isot ja pienet kirjaimet ja sitä käytetään nykyäänkin ajoittain.

Nuskhuri-kirjaimet
ⴍⴣ, ⴓ

Mkhedruli

muokkaa
 
Georgialainen kalligrafia.

Nykyisin käytössä oleva kirjaimisto, jota kutsutaan nimellä mkhedruli (georg. მხედრული, maallinen- tahi sotilaskirjoitus), otettiin käyttöön 1000-luvulla. Sitä käytettiin ei-uskonnollisiin tarkoituksiin aina 1700-luvulle saakka, kunnes se korvasi täysin khutsuri-kirjoituksen (joka käytti kahta varhaisempaa kirjaimistoa).

Mkhedruli-kirjaimet
 

Seitsemän alkuperäisestä 40 mkhedruli-kirjaimesta on jäänyt pois käytöstä. Kuten kahdessa muussa kirjaimistoissa, mkhedruli-kirjoituksessa ei tehdä eroa pienten ja isojen kirjainten välille. Jotkut nykykirjailijat ovat kuitenkin kokeilleet asomtavruli-kirjainten käyttöä kapiteeleina. Useimmiten niiden käyttö johtuu kuitenkin khutsuri-tyylin aiheuttamasta sekaannuksesta ja tietämättömyydestä, eikä luovasta, tietoisesta valinnasta. Georgialaiset pitävätkin sitä usein virheenä. Muut käyttävät mkhedruli-kirjaimistoa yksinään erottaakseen isot ja pienet kirjaimet toisistaan yksinkertaisesti muuttamalla kirjainten kokoa.

Translitterointi

muokkaa

Georgian kielen translitterointiin latinalaisille kirjaimille on kehitetty useita eri järjestelmiä. Alla olevassa taulukossa on mkhedruli-kirjainten perinteiset nimet ja suurpiirteiset äännearvot:

an
[a]
ban
[b]
gan
[g]
don
[d]
en
[ɛ]
vin
[v]
zen
[z]
tan
[tʰ]
in
[i]
k'an
[kʼ]
las
[l]
man
[m]
nar
[n]
on
[o]
p'ar
[pʼ]
žan
[ʒ]
rar
[r]
san
[s]
t'ar
[t']
un
[u]
par
[pʰ]
kar
[kʰ]
ghan
[ɣ]
q'ar
[qʼ]
šin
[ʃ]
tšin
[ʧ]
tsan
[ts]
dzil
[dz]
ts'il
[tsʼ]
tš'ar
[ʧʼ]
khan
[x]
džan
[dʒ]
hae
[h]

Käytöstä poistetut kirjaimet:

he
[e]
hie
[j]
we
[wi]
har
[q]
hoe
[ow]
fi
[f]
yn
[?]
elifi
[?]

Seuraavassa taulukossa on mkhedruli-kirjainten kaksi eri translitterointijärjestelmää ja unicode-koodit:

Mkhedruli-kirjaimet Unicode Nimi Kansallinen romanisaatio ISO 9984 Suomalainen variantti Ääntämys
U+10D0 An A a A a
U+10D1 Ban B b B b [b]
U+10D2 Gan G g G g [ɡ]
U+10D3 Don D d D d [d̪]
U+10D4 En E e E e
U+10D5 Vin V v V v [v] ([ɸ], [β], [w], [w̬])
U+10D6 Zen Z z Z z [z]
U+10D7 Tan T t T' t' [t̪ʰ]
U+10D8 In I i I i
U+10D9 Kan K' k' K k [kʼ]
U+10DA Las L l L l [ɬ] ([l])
U+10DB Man M m M m [m]
U+10DC Nar N n N n [n]
U+10DD On O o O o
U+10DE Par P' p' P p [pʼ]
U+10DF Žar Zh zh Ž ž Ž ž [ʒ]
U+10E0 Rar R r R r [ɾ] ([r], [ɺ])
U+10E1 San S s S s [s]
U+10E2 Tar T' t' T t [t̪ʼ]
U+10E3 Un U u U u
U+10E4 Par P p P' p' [pʰ]
U+10E5 Kar K k K' k' [kʰ]
U+10E6 Ghan Gh gh Ḡ ḡ [ɣ]
U+10E7 Qar Q' q' Q q [qʼ] ([χʼ])
U+10E8 Šin Sh sh Š š Š š [ʃ]
U+10E9 Tšin Ch ch Č' č' Tš tš [tʃʰ]
U+10EA Tsan Ts ts C' c' [ʦʰ]
U+10EB Dzil Dz dz J j [dz]
U+10EC Tsil Ts' ts' C c [ʦʼ]
U+10ED Tšar Ch' ch' Č' č' Tš' tš' [tʃʼ]
U+10EE Khan Kh kh X x [x]
U+10EF Džan J j Ĵ ĵ Dž dž [dʒ]
U+10F0 Hae H h H h [h]

Lähteet

muokkaa
  1. Georgian alphabet Omniglot.
  2. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 19. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
  3. The Mkhedruli Alphabet Armazi.

Aiheesta muualla

muokkaa