Avaa päävalikko

Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Tšetšeenien ja inguušien ASNT tai Tšetšeno-Ingušetija (tšetšeeniksi Нохч-ГІалгІайн Автономни Совецки Социалистически Республика, inguušiksi Нохч-ГІалгІай Автономни Советски Социалистически Республика, ven. Чечено-Ингушская Автономная Советская Социалистическая Республика, Tšetšeno-Ingušskaja Avtonomnaja Sovetskaja Sotsialistitškaja Respublika) oli autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssa Neuvostoliitossa. Tasavallan pääkaupunki oli Groznyi.

Чечено-Ингушская АССР
Нохч-ГІалгІайн АССР
Нохч-ГІалгІай АССР
1936–19911
Flag of the Chechen-Ingush ASSR (1957-1978).svg Coat of Arms of Chechen-Ingush ASSR.png
lippu 1957-78 vaakuna

Caucasiamapussr.gif
Kaukasuksen hallinnollinen jako Neuvostoliiton loppuaikoina.

Valtiomuoto Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa
Pääkaupunki Grozny
  43°19′N, 45°41′E
Pinta-ala
– yhteensä 19 300 km² 
Väkiluku (1979) 1 155 805 [1]
– väestötiheys 59,9 / km²
Historia
– Perustettu 5. joulukuuta 1936
– Lakkautettu 3. maaliskuuta 1944
– Perustettu uudelleen 9. tammikuuta 1957
Kielet tšetšeeni, inguuši ja venäjä
Valuutta Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR)
Aikavyöhyke UTC+3
– kesäaika UTC+4
Edeltäjä Tšetšeenien ja inguušien autonominen alue
Seuraajat Tšetšenian tasavalta
ja Ingušian tasavalta

1 Lakkautettuna 1944-57

VäestöMuokkaa

Vuonna 1979 Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n asukasluku oli 1 155 805. Väestöstä oli samana vuonna tšetšeenejä 52,9 prosenttia ja inguušeja 11,7 prosenttia.[1]

HistoriaMuokkaa

Tšetšeenien ja inguušien ASNT muodostettiin vuonna 1934 Tšetšeenien ja inguušien autonomisesta alueesta. Tuolloin se käsitti nykyisten Tšetšenian ja Ingušian tasavaltojen alueet sekä nykyisin Pohjois-Ossetia-Alaniaan kuuluvan Prigorodnyin piirin.

Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti osittain Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n vuonna 1942. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin seuraavana vuonna. Stalin syytti tšetšeenejä ja inguušeja yhteistyöstä natsien kanssa, jonka vuoksi vuonna 1944 ASNT lakkautettiin ja tasavallan tšetšeeni- ja inguušiväestö karkotettiin Neuvostoliiton Keski-Aasiaan.

Tšetšeenit ja inguušit saivat palata kotimaahansa vuonna 1956 ja seuraavana vuonna Tšetšeenien ja inguušien ASNT perustettiin uudelleen. ASNT:n lakkauttamisen jälkeen Pohjois-Ossetian ASNT:aan liitettyä Prigorodnyin piiriä ei kuitenkaan palautettu uudelleen perustetun Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n yhteyteen.

Marraskuussa 1990 Tšetšeenien ja inguušien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen. Toukokuussa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi ja vuonna 1992 Ingušia liittyi osaksi Venäjän federaatiota.

LähteetMuokkaa