Tšetšeenin kieli
Tšetšeenin kieli (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on tšetšeenien puhuma kieli, joka kuuluu pohjoiskaukasialaiseen kielikuntaan.[1] Tšetšeenin lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa batsin kieli.[2] Kielen nimi tulee kylästä, jossa venäläisten väitetään ensimmäisen kerran kohdanneen tšetšeenin puhujia.[3]
| Tšetšeeni | |
|---|---|
 Tšetšeenin puhuma-alueet |
|
| Oma nimi | Нохчийн мотт/Nohçiyn mott |
| Muu nimi | Tshetsheeni |
| Tiedot | |
| Alue |
 Tšetšenia |
| Virallinen kieli |
Tšetšenia Dagestan |
| Puhujia | 1 393 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen, kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | pohjoiskaukasialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ce |
| ISO 639-2 | che |
| ISO 639-3 | che |
Tšetšeenin kielellä on noin 1 393 000 puhujaa.[1] Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.
Historia
muokkaaPerinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.
1700-luvun lopulla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja Pjotr Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.
Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käytetyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät kielen puhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.
Fonologia
muokkaaTšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja, murteesta riippuen noin 40–60. Se on kieliopiltaan hyvin omintakeinen, ja kielitieteilijöille se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja (noin 44) ja diftongeja.
Konsonantit
muokkaa| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ||||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | q | ʕ | ʔ | |
| Fortis | pː | tː | kː | qː | ||||
| Ejek. | pʼ | tʼ | kʼ | qʼ | ||||
| Affrikaatta | Norm. | ts | dz | tʃ | dʒ | |||||
| Fortis | tsː | tʃː | ||||||
| Ejek. | tsʼ | tʃʼ | ||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | ħ | h | ||
| Tremulantti | r̥ | r | |||||||
| Approksimantti | w | j | ||||||
Lähde:[4]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u | |
| Puolisuppea | e | ø | ə | o |
| Puoliväljä | |||
| Lähes väljä | æ | ||
| Väljä | a |
Lähde:[4]
Kirjaimisto
muokkaaTšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa, mutta myös latinalainen ja arabialainen aakkosto ovat käytössä.[5] Lisäkirjaimia ovat Ӏ (palotška) ja ь (kyrillinen Ӏ korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein latinalaisella I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digrafeja kohdellaan pääasiassa yksikköinä.
| Kyrillinen | Nimi | Latinalainen | Nimi | Ääntämys (IPA) |
|---|---|---|---|---|
| А а | а | A a | a | /ə/, /ɑː/ |
| Аь аь | аь | Ä ä | ä | /æ/, /æː/ |
| Б б | бэ | B b | be | /b/ |
| В в | вэ | V v | ve | /v/ |
| Г г | гэ | G g | ge | /ɡ/ |
| ГӀ гӀ | гӀа | Ġ ġ | ġa | /ɣ/ |
| Д д | дэ | D d | de | /d/ |
| Е е | е | E e | e | /e/, /ɛː/, /je/, /ie/ |
| Ё ё | ё | yo | /jo/ jne. | |
| Ж ж | жэ | Ƶ ƶ | ƶe | /ʒ/, /dʒ/ |
| З з | зэ | Z z | ze | /z/, /dz/ |
| И и | и | I i | i | /ɪ/ |
| Ий ий | Ii ii | /iː/ | ||
| Й й (я, ю, е) |
доца и | Y y | doca i | /j/ |
| К к | к | K k | ka | /k/ |
| Ккх ккх | Kk kk | /kː/ | ||
| Кх кх | кх | Q q | qa | /q/ |
| Кхкх кхкх | Qq qq | /qː/ | ||
| Къ къ | къа | Q̇ q̇ | q̇a | /qʼ/ |
| КӀ кӀ | кӀа | Kh kh | kha | /kʼ/ |
| Л л | лэ | L l | el | /l/ |
| М м | мэ | M m | em | /m/ |
| Н н | нэ | N n | en | /n/ |
| О о | о | O o | o | /o/, /ɔː/, /wo/, /uo/ |
| Оь оь | оь | Ö ö | ö | /ɥø/, /yø/ |
| П п | пэ | P p | pe | /p/ |
| Пп пп | Pp pp | /pː/ | ||
| ПӀ пӀ | пӀа | Ph ph | pha | /pʼ/ |
| Р р | рэ | R r | er | /r/ |
| РхӀ рхӀ | Rh rh | /r̥/ | ||
| С с | сэ | S s | es | /s/ |
| Сс сс | Ss ss | /sː/ | ||
| Т т | тэ | T t | te | /t/ |
| Тт тт | Tt tt | /tː/ | ||
| ТӀ тӀ | тӀа | Th th | tha | /tʼ/ |
| У у | у | U u | u | /uʊ/ |
| Ув ув | Uu uu | /uː/ | ||
| Уь уь | уь | Ü ü | ü | /y/ |
| Ф ф | фэ | F f | ef | /f/ |
| Х х | хэ | X x | xa | /x/ |
| Хь хь | хьа | Ẋ ẋ | ẋa | /ʜ/ |
| ХӀ хӀ | хӀа | H h | ha | /h/ |
| Ц ц | цэ | C c | ce | /ts/ |
| ЦӀ цӀ | цӀа | Ċ ċ | ċe | /tsʼ/ |
| Ч ч | чэ | Ç ç | çe | /tʃ/ |
| ЧӀ чӀ | чӀа | Ç̇ ç̇ | ç̇e | /tʃʼ/ |
| Ш ш | шэ | Ş ş | şa | /ʃ/ |
| Щ щ | щэ | |||
| (Ъ) ъ | чӀогӀа хьаьрк | Ə ə | ç̇oġa ẋärk | /ʔ/ |
| (Ы) ы | ы | |||
| (Ь) ь | кӀеда хьаьрк | |||
| Э э | э | E e | e | /e/ jne. |
| Ю ю | ю | yu | /ju/ jne. | |
| Юь юь | юь | yü | /jy/ jne. | |
| Я я | я | ya | /ja/ jne. | |
| Яь яь | яь | yä | /jæ/ jne. | |
| Ӏ Ӏ | Ӏа | J j | ja | /ʡ/, /ˤ/ |
Kielioppi
muokkaaTšetšeenin nominit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan tai sukuun, joiden sanoilla on sama prefiksi. Verbi taipuu nominin suvun mukaan muttei persoonissa. Tšetšeeni on ergatiivinen kieli. Nomineilla on kahdeksan sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, ergatiivi, allatiivi, instrumentaali, latiivi ja vertailusija eli komparatiivi.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Chechen Ethnologue. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Chechen glottolog.org. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Chechen language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ a b Dotton, Zura & Wagner, John Doyle: A Grammar of Chechen (pdf) (s. 5–6) 2022. slaviccenters.duke.edu. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Chechen scriptsource.org. Viitattu 30.7.2022.
- ↑ Chechen Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2022. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa
