Wikipedia

Tataarin kieli

turkkilainen kieli
Tämä artikkeli kertoo Volgan tataarien kielestä. Krimintataarille on oma artikkelinsa.

Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli.[2] Sillä on virallisen kielen asema Tatarstanin tasavallassa. Kieltä kirjoitetaan kyrillisesti, joskin sen ohella on rajallisessa käytössä latinalainen versio. Aikaisemmin tataaria kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla.

Tataari
Tataarin arabialaisella kirjaimistolla kirjoitettu julkaisu "Muinaiset bolgaarit", 1924.
Tataarin arabialaisella kirjaimistolla kirjoitettu julkaisu "Muinaiset bolgaarit", 1924.
Oma nimi татар теле, татарча / tatar tele, tatarça, تاتار تلی
Tiedot
Alue Venäjä
Virallinen kieli
Tatarstan
Puhujia 4,3 miljoonaa (2010)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen, latinalainen, arabialainen
Kielenhuolto Tatarstanin tiedeakatemian kielen, kirjallisuuden ja taiteen instituutti [1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta turkkilaiset kielet
Kieliryhmä kiptšakkilainen
Kielikoodit
ISO 639-1 tt
ISO 639-2 tat
ISO 639-3 tat
Tataarinkielinen opetusvideo homonyymeistä.
Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi.

Kieli jaetaan yleensä kahteen päämurteeseen, joista läntistä murretta eli misääriä puhuu myös paikallinen tataariyhteisö Suomessa. Keskimurre eli kazanintataari on samalla tataarin yleiskieli. Tataari on Venäjän suurin vähemmistökieli, mutta sen tulevaisuudesta on esitetty myös huolia puhujamäärän vähentyessä.

Levinneisyys ja puhujamäärä muokkaa

Tataarin kieltä puhuvat Volgan ja Uralin alueen tataarit, Astrahanin tataarit ja Siperian tataarit. Suurin ryhmä, Volgan–Uralin tataarit, koostuu Kazanin tataareista, mišääreistä, Kasimovin tataareista ja kristityistä krjašeneista. Astrahanin ja Siperian tataarit jakautuvat myös useisiin alaryhmiin.[3] Pieniä tataariryhmiä on myös muissa maissa, muun muassa Suomessa.

Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 6,6 miljoonaa tataaria, joista vain 1 765 000 asui nimikkotasavallassaan Tatarstanissa.[4] Venäjän 5,5 miljoonasta tataarista 85,6 % ilmoitti äidinkielekseen tataarin ja 14,2 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,7 %.[5] Äidinkieliset tataarinpuhujat jakautuivat alueittain seuraavasti:[6]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5,6 miljoonaa tataaria[7] ja 5,3 miljoonaa tataarin kielen puhujaa[8] (lukuun sisältyvät myös tataaria toisena tai vieraana kielenä puhuvat). Venäjän tataareista 96,1 % osaa venäjää[9] ja 80,8 % tataaria. Kieltä puhuvat myös monet naapurikansojen edustajat, mm. 524 000 baškiiria.[10] Tatarstanissa tataarin kieltä osaa 53,3 % väestöstä ja Baškortostanissa 34,0 %.[11]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 4,3 miljoonaa tataarin puhujaa[12].

Historia ja murteet muokkaa

Tataari on turkkilainen kieli ja kuuluu kiptšakkilaisen kielten kiptšakkilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Se on muodostunut kiptšakkilaisten ja bolgaarimurteiden vuorovaikutuksen tuloksena Kultaisen ordan ja Kazanin kaanikunnan alueella. Lähin sukukieli on baškiiri, joka poikkeaa tataarista lähinnä konsonantisminsa perusteella.[13]

Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, joista keskimurretta (tataarin kirjakieli[14]) puhuu suurin osa Volgan-Uralin alueella asuvista Kazanin tataareista, ja länsimurretta eli "mišääriä" puhutaan Tatarstanin ja Baškortostanin lisäksi Mordoviassa ja Tšuvassiassa sekä Nižni-Novgorodin, Orenburgin, Penzan, Samaran, Saratovin ja Uljanovskin alueilla. Se on samalla myös Suomen tataarien puhuma murre.[15] Keskimurteesta misäärin erottaa etenkin ensitavun pyöristyneen å:n ja uvulaaristen q:n ja ğ:n puuttuminen sekä affrikaattana ääntyvä ç tai c.[16]

Bulat Şəymi, 2023.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Siperian tataarien puhumasta alueellisesti eriytyneestä murteesta on tullut joidenkin mukaan osa tataarin kieltä kirjakielen ja lännestä muuttaneiden siirtolaisten vaikutuksesta. (Itäinen murre).[16] Monet tutkijat kuitenkin edelleen pitävät sitä omana turkkilaisena kielenään.[17][18][19] Sille on ominaista konsonanttien muuttuminen soinnittomiksi.[16]

Historijoitsija Ilnur Mirgalijevin mukaan "nykyaikaisille tataareille Kultaisen ordan kieli on ymmärrettävämpää kuin Kazanin kaanikunnan kieli". Pääsyyksi hän lukee kaanikunnan aikana kasvaneen arabian- ja persian kielen vaikutuksen.[20]

Fonologia muokkaa

Vokaalit muokkaa

Etinen Takainen
Suppea i | y ɯ | u
Puolisuppea e | œ o
Avoin æ a

Lähde:[21]

Konsonantit muokkaa

Labiaali Dentaali Palataali Velaari Uvulaari Glottaali
Klusiili p | b t | d c k | g q | ɢ
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ χ h
Nasaali m n ŋ
Lateraali l
Tremulantti r
Puolivokaali w j

Lähde:[21]

Kirjakieli ja aakkosto muokkaa

1900-luvun vaihteeseen saakka tataarit käyttivät kirjakielenään yleisturkkilaisen kirjakielen türkin paikallista varianttia. Sen normit alkoivat lähetä kohti puhuttua kansankieltä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Uuden kirjakielen pohjana toimi muuttoliikkeen ja kaupungistumisen synnyttämä yleiskieli, jonka fonetiikka ja sanasto perustuvat lähinnä keskimurteeseen ja morfologia mišääriin. Tataarinkielinen kirjallisuus, lehdistö ja koululaitos kehittyivät erityisen nopeasti 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Vuonna 1921 tataarista tuli Tatarstanin autonomisen neuvostotasavallan virallinen kieli. 1930-luvulta lähtien sen käyttöala alkoi kuitenkin supistua ja venäjä valtasi alaa tataarien sivistys- ja käyttökielenä. 1990-luvun alussa tataarin kirjakielen käyttöä alettiin jälleen laajentaa. Vuonna 1992 hyväksyttiin Tatarstanin kielilaki, joka antoi tataarille tasavallan virallisen kielen aseman venäjän kielen rinnalla.[22][23]

1920-luvun lopulle saakka tataarit käyttivät arabialaista kirjaimistoa, jota Venäjän vallankumouksen jälkeen uudistettiin ja täydennettiin lisämerkeillä. Vuodesta 1927 lähtien otettiin käyttöön Neuvostoliiton turkkilaisten kielten yhteinen latinalainen kirjaimisto, josta käytettiin nimitystä jaŋalif (”uusi aakkosto”). Vuonna 1939 siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, җ, ң ja һ.[24]

Kyrillinen kirjaimisto (1939–nykypäivä) muokkaa

А а Ә ә Б б В в Г г Д д Е е Ё ё
Ж ж Җ җ З з И и Й й К к Л л М м
Н н Ң ң О о Ө ө П п Р р С с Т т
У у Ү ү Ф ф Х х Һ һ Ц ц Ч ч Ш ш
Щ щ Ъ ъ Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я

Vuonna 1999 Tatarstanissa hyväksyttiin laki latinalaiseen kirjoitusjärjestelmään siirtymisestä vuoteen 2011 mennessä. Venäjän hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt päätöstä, jota pidettiin askeleena kohti separatismia. Venäjän perustuslakiin vuonna 2002 tehdyssä lisäyksessä säädettiin, että maan tasavaltojen virallisten kielten täytyy perustua kyrilliseen kirjaimistoon. Latinalaiseen kirjaimistoon siirtymisestä on ainakin toistaiseksi luovuttu, mutta tasavallan eräissä kouluissa jatketaan kokeiluluontoista latinalaisen ortografian opettamista.[25]

Latinalaiset aakkoset muokkaa

Yañalif 2 (1999).[26]

A a Ə ə B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h I ı İ i J j K k Q q
L l M m N n Ŋ ŋ O o Ɵ ɵ P p R r
S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w X x
Y y Z z '

Zamanälif (2003).[26][27]

A a Ä ä B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h İ i Í í I ı J j K k
L l M m N n Ñ ñ O o Ö ö P p Q q
R r S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w
X x Y y Z z '

Zamanälif 2. (2012 – nykyinen).[28]

A a Ä ä B b C c Ç ç D d E e F f
G g Ğ ğ H h İ i ıy i I ı J j K k
L l M m N n Ñ ñ O o Ö ö P p Q q
R r S s Ş ş T t U u Ü ü V v W w
X x Y y Z z '

Neo-alif muokkaa

Vaikka "Zamanälif 2" on viimeisin virallisesti hyväksytty latinalainen kirjaimisto tataarille, ovat jotkut tataariaktivistit kehittäneet siitä hieman muunnellun version, jota on kutsuttu nimellä "Neo-alif". Sosiaalisessa mediassa tataarinkieliset tiedotuskanavat käyttävät lähinnä kyrillistä, mutta latinalaisittain kirjoittavien keskuudessa tämä on kerännyt suosiota.[29][30][31][32][33] Huomattavin eroavaisuus näiden kahden välillä on Neo-alifin ä-kirjaimen hylkääminen ja sen korvaaminen symbolilla ə, joka alun perin oli jo käytössä vuosina 1927–1939 (Yañalif) ja 1999–2000 (Yañalif 2). Syyksi on nimetty kyseisen äänteen "valtava runsaus tataarin kielessä, joka jo muutoin omaa suuren määrän umlauteja" ja täten ə olisi "esteettisesti miellyttävämpi" vaihtoehto. Vaikuttavaksi tekijäksi on myös nimetty ə:n käyttö azerin kielessä, joka puolestaan onnistui siirtymään kyrillisestä latinalaiseen kirjaimistoon Neuvostoliiton hajottua.[34].[35]

Vastaavasti Suomessa 1900-luvulla tataarit usein korvasivat ä-kirjaimen turkin oikenkirjoituksen mukaan, eli e:llä. (Ahsän, Ahsen).[36]

Kirjallisuus muokkaa

Venäjän vähemmistökielistä tataarin käyttöala on laajin. Sillä julkaistaan oppikirjoja, lasten- ja kaunokirjallisuutta sekä jonkin verran yhteiskunnallista ja tietokirjallisuutta. Vuonna 2008 tataariksi julkaistiin 333 kirjanimekettä yhteensä 1,6 miljoonan kappaleen painoksena.[37] Tatarstanin kouluista puolet toimii tataarin kielellä. Tataarinkielistä opetusta annetaan myös Baškortostanissa, Marissa, Mordoviassa, Tšuvassiassa, Udmurtiassa, Kirovin, Nižni Novgorodin, Orenburgin, Samaran, Saratovin, Tjumenin ja Uljanovskin alueilla sekä Permin aluepiirissä sijaitsevissa kouluissa. Monilla muilla alueilla kieltä opetetaan aineena. Tatarstanissa on alettu laajentaa myös tataarinkielistä ammatti- ja korkeakouluopetusta.[38]

Kielellä ilmestyy suurina painoksina kymmeniä sanoma- ja aikakauslehtiä. Sanomalehdistä huomattavimmat ovat Tatarstanin päivälehti Watanym Tatarstan ja nuorisolehti Tatarstan jäšläre, aikakauslehdistä kulttuurilehti Qazan utlary, yhteiskuntapoliittinen Tatarstan, naistenlehti Süjümbike, pilalehti Tšajan, lastenlehti Jalkyn ja opettajille tarkoitettu Mägarif. Eri alueilla lähetetään tataarinkielisiä radio- ja televisio-ohjelmia.[39] Tatarstanissa toimii myös kaupallisia radio- ja TV-asemia. Tataarinkielisiä ammattiteattereita on Tatarstanissa, Baškortostanissa ja Orenburgissa. Tataarinkielisen kansan- ja populaarimusiikin merkitys kansalliselle identiteetille on huomattava.

Sanastoa muokkaa

Tervehdyksiä

  • İsänmesez! (Исәнмесез!; "hei!" / moi!")
  • Sälam! (Сәлам!; "hei!” / "moi!"; tuttavallinen)
  • Minem isemem (Минем исемем; "minun nimeni on”)
  • Xäyerle irtä! (Хәерле иртә!; "hyvää huomenta!")
  • Xäyerle kön! (Хәерле kön!; "hyvää päivää!")
  • Xäyerle kiç! (Хәерле кич!; "hyvää iltaa!")
  • Xäyerle tön! (Хәерле төн!; "hyvää yötä!")
  • Saw bulığız! (Сау булыгыз!; "näkemiin!")
  • Xällär niçek? (Хәлләр ничек?; "mitä kuuluu?")
  • Räxim itegez! (Рәхим итегез!; "tervetuloa!")
  • Räxmät! (Рәхмәт!; "kiitos!")
  • Bik teläp! (Бик Теләп; "ei kestä!") [40]

Numerot (1-10)

  • Ber (Бер)
  • İke (Ике)
  • Öç (Өч)
  • Dürt (Дүрт)
  • Biş (Биш)
  • Altı (Алты)
  • Cide (Җиде)
  • Sigez (Сигез)
  • Tuğız (Тугыз)
  • Un (Ун) [41]

Nykytilanne muokkaa

 
Tataariluokan oppilaita. (2021).

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan tataarin puhujia oli Venäjällä 5,3 miljoonaa, ja vuonna 2010 heitä oli 4,3 miljoonaa. Yleisessä käytössä venäjän kieli on kuitenkin paljolti korvannut tataarin, joten on esitetty sen mahdollista uhanalaisuutta.[42][43][44][45]

Vuoden 2015 kyselyn mukaan suurin osa Tatarstanin nuorisosta (83 %) halusi oppia englannin kieltä ja 62 % kertoi venäjän kielen myös houkuttelevan, kun taas tataarin kielestä oli kiinnostuneita 38 %. Selitykseksi tataarin mielenkiinnon puutteelle oli sen vähäinen hyödyllisyys työelämässä ja yliopistoissa.[44]

Kieliuudistus muokkaa

Tataarin kielen kouluopetuksessa tapahtui muutos vuonna 2018 kun voimaan astui laki, jonka mukaan tataari- sekä muut Venäjän vähemmistökielet ovat jatkossa vapaaehtoisia aineita koulussa.[46] Tämä tiettävästi perustui venäläisten oppilaiden vanhempien tekemiin valituksiin siitä, kuinka heidän lastensa täytyi kasvavissa määrin opetella tataaria koulussa, "vieden aikaa venäläisen kielen- ja kirjallisuuden opiskelusta".[47] Historioitsija Damir Ishakov: "Pakollinen tataarin opetus oli vahvimmillaan alueilla, missä tataarit ja venäläiset asuivat yhdessä. Kaupungeissa kaikki koulut ovat sekalaisia, ja olisi väärin luoda sellainen järjestelmä, että tataarilapset opiskelevat äidinkieltään erikseen, kun taas venäläiset pelaavat jalkapalloa samaan aikaan. He päättivät siis opettaa tataarin kieltä myös venäläisille, eivätkä kaikki vanhemmat pitäneet siitä.[48]" Presidentti Vladimir Putin perusteli päätöstä muun muassa sillä, että hän haluaa "kaikille eri puolilla Venäjää asuville lapsille tasavertaiset lähtökohdat tulevaisuutensa vuoksi", ja antaa esimerkkinä yliopistojen vaativan venäjän kielen taitoa[49]. Ishakov näkee tässä yhteyden 1990-luvulle, kun "pakkotataarin" opetus aloitettiin. Hänen mukaansa "kävi ilmi, että se oli venäjän kielen taidolle haitaksi, ja jos lapset aikoivat mennä opiskelemaan korkeakouluihin, joissa tataaria ei tarvittu, ilmestyi merkittäviä aukkoja. Venäjän kielen taito alkoi heiketä".[48]

Uudistuksen on todettu olevan suuri menetys tataarin tulevaisuuden turvaamiselle. On kuitenkin myös tuotu esiin, kuinka kielen heikkenemiseen vaikuttaa vähemmistökansojen taipumus kasvavissa määrin myös itse opettaa jälkikasvulleen mielummin venäjää.[50] "Pienten kansojen kielet eivät toimi hyvin julkishallinnon ja yhteiskuntapoliittisen toiminnan alalla, ja niitä käytetään vain vähän koulutuksessa ja joukkoviestinnässä. Globalisaation aikakaudella vähemmistökielten vakava haaste on intensiiviset kontaktit muiden etnisyyksien välillä, mukaan lukien nykyaikaisten joukkoviestintäkeinojen (mobiilimedia, Internet, satelliittitelevisio) välittämät kontaktit."[46] Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutin johtajan Andrei Kibrikin mukaan vähemmistökielten opettaminen kouluissa on positiivinen asia, mutta koulunpenkki ei lopulta olisi oikea paikka elvyttää uhanalaista kieltä. Sen sijasta Kibrik kokee kielipesän olevan toimiva vaihtoehto.[51] Fysikaalisten- ja matemaattisten tieteiden tohtori Robert Nigmatullin on uskossa, että tataarinkielen opiskelu nykypäivänä tarvitsee "taloudellisen kannustimen".[52]

Toimittaja-muusikko Radif Kašapov keskittyy tataarikulttuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja kokee kieliuudistuksen ongelmallisena, mutta samalla ei kannata tasavallan itsenäistymistä. Hänen mielestään se on "hieno asia", että Tatarstan on osa monikansallista Venäjän federaatiota. "Meillä on selkeä kansallinen tietoisuus, mutta emme ole separatisteja. Turvatessa tataarin kielen- ja kulttuurin säilymisen edistämme samalla federaation kokonaisuutta".[48]

Kazanissa järjestettiin marraskuussa 2023 Tugan tel -foorumi, johon osallistui noin 800 tataarin kielen parissa työskentelevää henkilöä sekä poliitikkoja, kuten Tatarstanin johtaja Rustam Minnihanov. Tapahtuman keskiössä oli myönteisempi kuva tulevasta. Opettajien merkitystä alleviivattiin vahvasti, mutta myös yhteistyön tärkeyttä heidän ja perheiden- sekä uskonnollisten laitosten välillä.[53]

Telegram-kanava Learn Tatar tarjoaa tataarin kielen opetusta englanniksi.[54] Sivustolla Forvo on myös monipuolisesti tataarin sanastoa ja ääntämistä.[55]

Tataari ja krimintataari muokkaa

Tataarin ja krimintataarin vertailua. (2022).

Tataari ja krimintataari ovat kaksi eri kieltä, mutta kuuluvat molemmat kiptšakkilaisiin kieliin.[56]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ www.ijil.antat.ru Тел, әдәбият һәм сәнгать институты. Arkistoitu 3.2.2012. Viitattu 8.1.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Glottolog 4.3 - Tatar glottolog.org. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 320. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7. (venäjäksi)
  4. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 432–433. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4. (venäjäksi)
  5. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7. (venäjäksi)
  6. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 449–450. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4. (venäjäksi)
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  8. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  9. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  10. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei perepis2002.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  11. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  12. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  13. ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 155–157, 160. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.
  14. ↑ Kazan Tatar language britannica.com. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Leitzinger 1996, s. 39.
  16. ↑ a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 67–68. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2. (venäjäksi)
  17. ↑ Рамазанова Д. Б. Сибирско-татарские диалекты и говоры татарского языка // Материалы IX Всероссийской научно-практической конференции «Сулеймановские чтения 2006». Тюмень 2006 С. 89—90 (venäjäksi)
  18. ↑ Ниязова Г. Н. Генетические пласты лексики материальной культуры тоболо-иртышского диалекта сибирских татар // Вестн. Том. гос. университета. 2007. № 304. — 2007 (venäjäksi)
  19. ↑ Насибуллина А. Х. Древнетюркский пласт лексики тоболо-иртышского диалекта татарского языка// Сулеймановские чтения — 2006 : материалы IX Всероссийской научно-практической конференции (г. Тюмень, 18-19 мая 2006 г.) Тюмень : Экспресс, 2006. С. 75-76 (venäjäksi)
  20. ↑ Историк Ильнур Миргалиев: Для современных татар язык Золотой Орды понятней, чем язык Казанского ханства karaakkosh.com. Viitattu 17.10.2023. (venäjäksi)
  21. ↑ a b Tatar www.languagesgulper.com. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 65–67. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2. (venäjäksi)
  23. ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 355–358. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4. (venäjäksi)
  24. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 67. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2. (venäjäksi)
  25. ↑ Regnum: Den slavjanskoi pismennosti regnum.ru. 24.5.2007. Viitattu 8.7.2009. (venäjäksi)
  26. ↑ a b Tatar: Tale of Correspondences, Cyrillic - Roman gov.uk. Arkistoitu 23.11.2014. Viitattu 8.12.2022. (venäjäksi)
  27. ↑ Xäreflär bilgeläw standartı tugan-tel.noka.ru. Arkistoitu 7.2.2008. Viitattu 8.12.2022.
  28. ↑ Law on the use of the Tatar language as the state language of the Republic of Tatarstan gossov.tatarstan.ru. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 8.12.2022. (venäjäksi)
  29. ↑ rusminnikhanov instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  30. ↑ tatar_inform instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  31. ↑ telberlege instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  32. ↑ bulat.shaymi instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  33. ↑ turkicdialects instagram.com. Viitattu 1.4.2024.
  34. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 50–51. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  35. ↑ Neo-alif bababashqort.notion.site. Viitattu 1.4.2024.
  36. ↑ Suikkanen, Mikko: Yksityinen Susi: Zinetullah Ahsen Bören eletty ja koettu elämä trepo.tuni.fi. 2012. Viitattu 1.4.2024.
  37. ↑ Knižnoje obozrenije pro, 2009, 9-10, s. 1 (venäjäksi)
  38. ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 358. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4.
  39. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 454–464. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4.
  40. ↑ Greetings and Apologies in Tatar forvo.com. Viitattu 1.12.2023.
  41. ↑ Numbers and colours vocabulary in Tatar forvo.com. Viitattu 1.12.2023.
  42. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo) perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 30.10.2022.
  43. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 30.10.2022. (venäjäksi)
  44. ↑ a b Daria Kholod: Tatar language classes optional in Tatarstan, Russia diggitmagazine.com. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
  45. ↑ Will the Tatar Language Become Extinct? theculturetrip.com. Viitattu 9.9.2022. (englanniksi)
  46. ↑ a b E. V. Nikitina, T. N. Evgrafova, E. I. Antonova: Russian Minority Languages Representation On The Internet As Their Social Status Reflection europeanproceedings.com. 2020. (englanniksi)
  47. ↑ Kholod, Daria: Tatar language classes optional in Tatarstan, Russia diggitmagazine.com. 2018. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  48. ↑ a b c Ilja Azar: Kazanin kaanin paluu novayagazeta.ru. 15.12.2021. Viitattu 16.11.2023. (venäjäksi)
  49. ↑ Вопрос о татарском языке стал одним из первых на большой пресс-конференции Владимира Путина - ТНВ youtube.com. Viitattu 16.11.2023.
  50. ↑ Ksenia Zubacheva: Can Russia save its minority languages? rbth.com. 2019.
  51. ↑ Люди не могут быть экспонатами этнографического музея kommersant.ru. 2019. (venäjäksi)
  52. ↑ Двуязычие — это сила. Академик Роберт Нигматуллин призвал вернуть ЕГЭ на татарском idelreal.org. 22.3.2021. Viitattu 16.11.2023. (venäjäksi)
  53. ↑ Пусть о татарах знают во всем мире»: о чем говорили на форуме «Туган тел» в Казани tatar-inform.ru. Viitattu 15.11.2023. (venäjäksi)
  54. ↑ Learn Tatar t.me. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  55. ↑ Greetings and apologies in Tatar forvo.com. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  56. ↑ Tatar language britannica.com. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Turkkilaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tataarin_kieli&oldid=22298171”