Avaa päävalikko
Hakusana ”Karaiimi” ohjaa tänne. Etnisestä ryhmästä kertoo artikkeli karaiimit.

Karaiimin kieli (Krimin murteella къарай тили, Trakain murteella karaj til) on karaiimien puhuma uhanalainen turkkilainen kieli. Vuonna 1989 karaiimeja oli Neuvostoliitossa 2 600 henkeä, joista vain 21 % osasi karaiimin kieltä.[1] Nykyään puhujia on enää 56, joista 50 asuu Liettuassa ja loput kuusi Ukrainassa[2].

Karaiimi
Oma nimi Krimin murteella: къарай тили
Trakain murteella: karaj tili
Tiedot
Alue Liettua, Ukraina
Puhujia 56
Kirjaimisto Liettuassa ja Puolassa latinalainen, Krimillä ja Ukrainassa kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kieliryhmä Turkkilaiset kielet
Länsiturkkilaiset kielet
Kiptšak-kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ei ole
ISO 639-2 tut
ISO 639-3 kdr

Karaiimi kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat krimintataari, karatšai-balkaari ja kumykki. Historiallisesti sitä pidetään kumaanien ja kasaarien kielten jatkajana.[3]

Kieli jakautuu Krimin, Trakain (Liettua) ja Galitšin (Länsi-Ukraina) murteisiin. Krimin murre on hyvin lähellä krimintataaria, mutta siinä on paljon muinaisheprealaisia lainasanoja. Liettuaan ja Länsi-Ukrainaan karaiimeja muutti Krimiltä 1300-luvun lopulla. Siellä ympäröivän väestön kielet (venäjä, ukraina, puola ja liettua) ovat vaikuttaneet voimakkaasti karaiimin rakenteeseen.[4]

Karaiimeilla on vanha kirjallinen perinne. Arvellaan, että ensimmäinen Vanhan testamentin käännös tehtiin Krimillä 1200–1300-luvulla. 1930-luvulle saakka karaiimit käyttivät etupäässä heprealaista kirjaimistoa. Kirjallisten muistomerkkien joukossa on käsin kirjoitettuja ja painettuja raamatunkäännöksiä, kronikoita ja kansanperinnetekstejä. Uskonnon kielenä käytettiin myös hepreaa.[5]

1990-luvulla Krimillä ja Liettuassa julkaistiin muutamia kielen oppikirjoja ja sitä opetetaan lapsille kerhoissa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 255. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
  2. http://www.ethnologue.com/language/kdr
  3. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 41. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  4. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42–43. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  5. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.