Karaiimin kieli
Karaiimin kieli (Krimin murteella къарай тили, Trakain murteella karaj til) on karaiimien puhuma uhanalainen turkkilainen kieli. Vuonna 1989 karaiimeja oli Neuvostoliitossa 2 600 henkeä, joista vain 21 % osasi karaiimin kieltä.[1] Nykyään puhujia on enää 56, joista 50 asuu Liettuassa ja loput kuusi Ukrainassa[2].
Karaiimi | |
---|---|
Oma nimi |
Krimin murteella: къарай тили Trakain murteella: karaj tili |
Tiedot | |
Alue | Liettua, Ukraina |
Puhujia | 56 |
Kirjaimisto | Liettuassa ja Puolassa latinalainen, Krimillä ja Ukrainassa kyrillinen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kieliryhmä |
Turkkilaiset kielet Länsiturkkilaiset kielet Kiptšak-kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | ei ole |
ISO 639-2 | tut |
ISO 639-3 | kdr |
Karaiimi kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat krimintataari, karatšai-balkaari ja kumykki. Historiallisesti sitä pidetään kumaanien ja kasaarien kielten jatkajana.[3]
Kieli jakautuu Krimin, Trakain (Liettua) ja Galitšin (Länsi-Ukraina) murteisiin. Krimin murre on hyvin lähellä krimintataaria, mutta siinä on paljon muinaisheprealaisia lainasanoja. Liettuaan ja Länsi-Ukrainaan karaiimeja muutti Krimiltä 1300-luvun lopulla. Siellä ympäröivän väestön kielet (venäjä, ukraina, puola ja liettua) ovat vaikuttaneet voimakkaasti karaiimin rakenteeseen.[4]
Karaiimeilla on vanha kirjallinen perinne. Arvellaan, että ensimmäinen Vanhan testamentin käännös tehtiin Krimillä 1200–1300-luvulla. 1930-luvulle saakka karaiimit käyttivät etupäässä heprealaista kirjaimistoa. Kirjallisten muistomerkkien joukossa on käsin kirjoitettuja ja painettuja raamatunkäännöksiä, kronikoita ja kansanperinnetekstejä. Uskonnon kielenä käytettiin myös hepreaa.[5]
1990-luvulla Krimillä ja Liettuassa julkaistiin muutamia kielen oppikirjoja ja sitä opetetaan lapsille kerhoissa.[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 255. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ http://www.ethnologue.com/language/kdr
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 41. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42–43. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 42. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Ethnologue: Karaim (englanniksi)
- Karaimi Grammatical Features (englanniksi)