Uhanalainen kieli

Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle. Noin 97 prosenttia maailman ihmisistä puhuu vain noin neljää prosenttia maailman kielistä eli noin kolme prosenttia maailman ihmistä puhuu noin 96 prosenttia maailman kielistä. Unescon arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä jopa 90 prosenttia olemassa olevista kielistä saattaa olla korvautunut jollain valtakielellä.[1] Ethnologue luokittelee 473 kieltä uhanalaisiksi.[2]

Esimerkiksi monista Pohjois-Amerikan alkuperäiskielistä tuli uhanalaisia 1800- ja 1900-luvuilla, kun silloinen kielipolitiikka yritti estää tai jopa kieltää niiden käytön.

Kuolleella kielellä ei enää ole puhujia.

Uhanalaisen kielen määritteleminen

muokkaa

Unesco käyttää kielten uhanalaisuuden määrittelyssä kuutta kriteeriä[1]:

  1. kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle
  2. kielen puhujien lukumäärä
  3. kielen puhujien osuus kokonaisväestöstä
  4. kielen käyttö olemassa olevissa kielenkäyttötilanteissa
  5. kielen suhtautuminen uusiin medioihin ja kielenkäyttötilanteisiin
  6. olemassa oleva kielenopetusmateriaali.

Kieltä on arvioitava kaikkien kuuden kriteerin perusteella. Menestyminen yhdessä kategoriassa ei ole riittävä tae kielen säilymisestä.[1]

Esimerkiksi ainu on uhanalainen kieli Japanissa, sillä sitä puhuu vain 300 ihmistä, joista vain noin 15 käyttää kieltä aktiivisesti, ja vain muutama uuden sukupolven edustaja oppii sen. Kieli voidaan määritellä uhanalaiseksi myös, jos sillä on sata puhujaa, mutta kaikki sen puhujat ovat yli 90-vuotiaita ja kieltä ei opeteta uudelle sukupolvelle.

Joillakin kielillä saattaa olla kymmeniätuhansia puhujia, mutta ne voidaan määritellä uhanalaisiksi, koska puhujaväestön lapset eivät enää opettele kieltä, tai puhujat ovat vaihtamaisillaan käyttökieleksensä kansallisen kielen korvaamaan paikalliset kielet.

Sadan puhujan kieli taas voidaan katsoa hyvinkin eläväiseksi, jos se on jonkin yhteisön ensisijainen kieli, ja jos se on ensimmäinen, jopa ainoa, kieli kyseisen yhteisön lapsille.

Unescon kielten uhanalaisuustasot

muokkaa

Unescon kirja "Atlas of the World's Languages in Danger" käyttää seuraavia kuutta tasoa määrittelemään kielen uhanalaisuutta.

Unescon kielten uhanalaisuusluokitukset
Lyhenne Tason nimi englanniksi Mahdollisia suomennoksia Kriteereitä
EX Extinct Sammunut
Hävinnyt
Kuollut
Kielellä ei ole enää puhujia elossa. Atlas olettaa kieltä sammuneeksi, jos kieltä ei tiedetä puhutun 1950-luvun jälkeen.
CR Critically endagered Kriittisesti uhanalainen
Äärimmäisen uhanalainen
Nuorimmat kielen puhujat ovat isovanhempia ja iältään vanhempia, ja he puhuvat kieltä vain osittain ja harvakseltaan.
SE Severely endangered Vakavasti uhanalainen
Erittäin uhanalainen
Isovanhemmat ja vanhemmat sukupolvet puhuvat kieltä. Vanhemmat ymmärtänevät kieltä vielä, mutta he eivät puhu sitä kuitenkaan lapsilleen tai keskenään.
DE Definitely endangered Uhanalainen
Selvästi uhanalainen
Lapset eivät opi kieltä enää kunnolla äidinkielekseen kotonaan.
VU Vulnerable Vaarantunut
Haavoittuvainen
Suurin osa lapsista puhuu kieltä vielä, mutta sen puhuminen on saattanut rajoittua vain tietyille alueille, kuten esimerkiksi kotiin.
NE Safe
Not endangered
Turvassa
Ei-uhanalainen
Kaikki sukupolvet puhuvat kieltä ja sukupolvien välinen oppiminen on häiriötöntä. Näitä kieliä ei ole lueteltu Atlaksessa, koska ne eivät ole uhanalaisia.

Varsinaisesti uhanalaisiksi kieliksi luetellaan neljään keskimmäiseen luokkaan kuuluvat kielet.[3]

Esimerkkejä uhanalaisista kielistä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Language Vitality and Endagerment (PDF) 10.–12.3.2003. Unesco. Viitattu 20.4.2010. (englanniksi)
  2. Endangered Languages Ethnologue. Viitattu 7.10.2010. (englanniksi)
  3. Evans, Lisa: Endangered languages: The full list the Guardian. 15.4.2011. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa