Avaa päävalikko

Fonetiikka on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteidenvokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista. Fonetiikka lasketaan usein kielitieteen osa-alueeksi. Toisaalta esimerkiksi Helsingin yliopistossa fonetiikkaa opetetaan käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuluvalla käyttäytymistieteiden laitoksella, kun muu teoreettinen kielentutkimus on pitkälti humanistisen tiedekunnan nykykielten laitoksen toimialaa. Lähelle fonetiikkaa menevä kielitieteen tutkimusalue on fonologia.

Fonetiikka jaetaan edelleen

1. Artikulatoriseen fonetiikkaan

2. Akustiseen fonetiikkaan sekä

3. Auditiiviseen fonetiikkaan

Sisällysluettelo

Artikulatorinen fonetiikkaMuokkaa

Artikulatorisessa fonetiikassa tutkitaan puheessa käytettävien äänteiden tuottamista ääntöväylällä. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on, miten ääntöväylän eri osat, artikulaattorit (kieli, huulet, leuka, kitalaki, hampaat jne), käyttäytyvät itsessään ja suhteessa toisiinsa.

MittaustekniikatMuokkaa

Äänteiden muodostuksen eli artikulaation tutkimuksessa käytetään usein apuna kokeellisia menetelmiä. Voidaan esimerkiksi mitata, millä tavalla kieli koskee kitalakeen puheenmuodostuksen aikana käyttämällä elektropalatografiaksi (EPG) kutsuttua menetelmää. Tiedon keräämisen ajaksi koehenkilölle asetetaan useilla elektrodeilla päällystetty tekokitalaki. Henkilön puhuessa koje mittaa, miten, missä ja kuinka kauan kieli koskee tiettyihin elektrodeihin eri äänteitä tuotettaessa.

Akustinen fonetiikkaMuokkaa

Akustinen fonetiikka[1] tutkii kielellisten ilmausten akustista rakennetta sekä puheen akustiikkaa.[2] Tutkimuksessa voidaan keskittyä esimerkiksi tunnetilojen vaikutukseen tai puhe-elimistön ja akustisen vastaavuuteen.[2]

Auditiivinen fonetiikkaMuokkaa

Auditiivinen fonetiikka[3] tutkii puheen auditiivista prosessointia, akustisten signaalien ja puheen havaitsemisessa tapahtuvia reaktioita ja esimerkiksi akustisten signaalien ja auditiivisten vasteiden yhteyksiä.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, "Akustista fonetiikkaa", s. 123–146. Suomenkielinen oppikirja. Juva: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.
  2. a b c d Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.
  3. a b Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet, "Auditiivista fonetiikkaa", s. 147–156. Suomenkielinen oppikirja. Juva: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. Englanninkielinen oppikirja. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [1] [2]

Aiheesta muuallaMuokkaa