Puhe

kielen tuottamista ihmisäänellä
Tämä artikkeli kertoo puheen tuottamisesta ääntöelimistöllä. Puheesta julkisena esityksenä katso Puhe (esitys).

Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.

PuheketjuMuokkaa

Puheviestintäprosessissa eli puheketjussa voidaan erottaa viisi päävaihetta.

Puheketjun ensimmäinen vaihe tapahtuu aivoissa. Puhujalla on aluksi jokin intentio eli tarkoitus sanoa jotain. Hän käsitteistää, eli hahmottaa sanoman merkitysrepresentaation, ja sitten kielentää sen, eli koodaa sen kielelliseen muotoon. Käsitteistämisessä ja kielentämisessä puhuja käyttää sisäistämäänsä tietoa kielijärjestelmästä, ja valitsee oikeat sanat ja rakenteet.[1]

Puheketjun toisessa vaiheessa puhuja lähettää lihaksiinsa hermostollisia toimintakäskyjä. Keuhkojen ilmavirta synnyttää painetta äänihuulten alle, jolloin äänihuulet avautuvat erilleen. Äänihuulista lähtee nieluun sekä suu- ja nenäonteloihin ilmavirran äkillinen purkaus eli pulssi, jonka jälkeen äänihuulet sulkeutuvat. Äänenkorkeuden määrää perusvärähtely: matalan miesäänen perusvärähtely on noin sata pulssia sekunnissa, korkea lapsen ääni 300 pulssia sekunnissa.[1]

Äänteet tuotetaan eli artikuloidaan pulssin antamasta energiasta nielun, suuontelon ja huuliston kokoa muuntelemalla, joka tapahtuu kielilihaksen, huulten ja kitapurjeen avulla.[1] Äänteet jaetaan konsonantteihin ja vokaaleihin.[2][3]

Puheketjun kolmannessa vaiheessa ääni etenee ilmassa ääniaaltoina eli akustisena puhesignaalina. Neljännessä vaiheessa ääniaalto saavuttaa kuulijan korvan, joka siirtää äänen hermoimpulsseina kuulohermoa pitkin aivojen kuulokeskukseen. Lopuksi sanoma tulkitaan eli dekoodataan aivoissa.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede. Helsinki: Gaudeamus, 2008 (1. painos 1998). ISBN 978-952-495-071-8.
  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Karlsson 2008, s. 47.
  2. a b Wiik, s. 35–58.
  3. a b Wiik, s. 58–99.
  4. Karlsson 2008, s. 49–50.

 

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.