Bolgaarin kieli
Bolgaarin kieli on muinaisten bolgaarien puhuma turkkilainen kieli, joka tunnetaan lähinnä henkilö- ja paikannimien, lainasanojen sekä lyhyiden piirto- ja hautakirjoituksien perusteella.
Asovanmeren ympärillä asuneiden bolgaarien muodostama heimoliitto, Suur-Bolgaria, hajosi 600-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tunnetaan kaksi bolgaariryhmää: Volgan keskijuoksulla ja Kaman alajuoksulla asuneet volganbolgaarit sekä tonavanbolgaarit, jotka 800-luvulla sulautuivat nykyisiin slaavilaista bulgarian kieltä puhuviin bulgarialaisiin.[1]
Bolgaari jakautuu kolmeen kielimuotoon:
- Asovanmeren seudulla 400–900-luvuilla puhuttua kubaninbulgaaria pidetään unkarin kielen turkkilaisten lainasanojen lähteenä. Siitä on säilynyt myös piirtokirjoituksia, joiden merkit muistuttavat unkarilaisia riimuja.
- 600–800-luvuilla puhuttu tonavanbulgaari tunnetaan kyrillisellä kirjaimistolla laaditun bolgaariruhtinaiden luettelon sekä etupäässä kreikkalaisilla kirjaimilla tehtyjen piirtokirjoitusten perusteella.
- Volgan Bolgariassa 700–1100-luvuilla puhutusta volganbolgaarista on säilynyt arabialaisella kirjaimistolla laadittuja hautakirjoituksia, muutamia riimuja käsittäviä lyhyitä piirtokirjoituksia ja muihin kieliin omaksuttuja lainasanoja. Hautakirjoituksissa volganbolgaaria käytettiin 1300-luvulle saakka. Niissä esiintyy myös arabiankielisiä lainasanoja.[2]
Bolgaari kuuluu turkkilaisten kielten bolgaarilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat muinainen kasaari sekä nykykielistä tšuvassi. Bolgaarivaikutusta on havaittavissa myös kiptšakkilaiseen ryhmään kuuluvissa tataarissa ja baškiirissa.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 47. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 47–48. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2.
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 104. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9.