Itsenäisten valtioiden yhteisö

entisten neuvostotasavaltojen yhteistyöelin

Itsenäisten valtioiden yhteisö (ven. Содружество Независимых Государств, Sodružestvo Nezavisimyh Gosudarstv, lyhenne IVY[1]) on löyhästi organisoitunut useimpien entisen Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen muodostama yhteisö. Jäseniä ovat Azerbaidžan, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Venäjä, Tadžikistan ja Uzbekistan. Yhteisön päämaja sijaitsee Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Sen puolivuosittain pidettävät parlamenttienvälisen komission istunnot pidetään Taurian palatsissa Pietarissa, Venäjällä.

Itsenäisten valtioiden yhteisö
Содружество Независимых Государств/Sodružestvo Nezavisimyh Gosudarstv
Flag of the CIS.svg
Perustettu 1991
Päämaja Valko-Venäjä Minsk, Valko-Venäjä
Jäsenet 10 jäsenvaltiota
Viralliset kielet venäjä
toimeenpaneva sihteeri Sergei Lebedev
( Venäjä)
Aiheesta muualla
www.cis.minsk.by/

PerustaminenMuokkaa

Neuvostoliiton viimeisen presidentin Mihail Gorbatšovin tavoitteena oli Neuvostoliiton korvaava uusi liittosopimus. Sen toteutuminen kaatui lopulta elokuun vallankaappausyritykseen 1991. Kaappausyrityksen jälkeen heikentynyt Gorbatšov oli maan johtaja enää nimellisesti, kun todellista valtaa käytti Venäjän SFNT:n presidentti Boris Jeltsin. Valko-Venäjän SNT julistautui itsenäiseksi Valko-Venäjän tasavallaksi 19. syyskuuta 1991. Ukrainan kansanäänestyksessä 1. joulukuuta 1991 yli 92 prosenttia ukrainalaisista antoi tukensa maansa itsenäistymiselle. Näin uusi liittosopimus oli lopullisesti haudattu.

Joulukuun 8. päivänä Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat kokoontuivat Belovežan metsässä neuvotteluihin ja sopivat Neuvostoliiton lakkautamisesta sekä Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) perustamisesta sen seuraajaksi.[2] Perussopimuksessa nimettiin jäsenvaltiot itsenäisiksi, jolloin ne de facto tunnustivat toisensa ja tämä merkitsi Neuvostoliiton lakkauttamista.

Alma-Atan pöytäkirjassa kahdeksan entistä neuvostotasavaltaa eli (Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisistan, Moldova, Turkmenistan, Tadžikistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:n jäseneksi. Georgia liittyi yhteisöön joulukuussa 1993. Näin 15 neuvostasavallasta 12 oli IVY:n jäseniä. IVY ei koskettanut Baltian maita, jotka olivat joutuneet neuvostomiehitysten 1940 ja 1944 kautta Neuvostoliiton jäseniksi, sekä palauttaneet vuonna 1918 saavutetut itsenäisyytensä elokuun vallankaappausyrityksen myötä. Liettua oli virallisesti palauttanut itsenäisyytensä jo maaliskuussa 1990.

Georgia erosi IVY:stä vuonna 2009 edeltävänä vuonna Venäjää vastaan käydyn 8 päivän sodan myötä. Venäjän aggression kohteeksi joutunut Ukraina lopetti osallistumisensa IVY:ssä vuonna 2018. Ukrainan asema IVY:ssä on ollut monimutkainen. Ukrainan on Belovežan sopimusosapuolena IVY:n perustajajäsen, mutta se ei ole koskaan allekirjoittanut perussopimusta, koska se ei tunnusta Venäjän federaation asemaa Neuvostoliiton ainoana seuraajavaltiona.[3][4] Näin ollen Ukraina ei koskaan ole ollut IVY:n täysjäsen, mutta se jatkoi osallistumista IVY:n toimintaan. Vuonna 1993 Ukrainasta tuli IVY:n talousliiton liitännäisjäsen. Turkmenistan muutti statuksensa liitännäisjäseneksi. Vuoden 2014 Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan myötä Ukraina ilmoitti osallistuvansa jatkossa IVY:n toimintaan "valikoivasti", kunnes lopulta 2018 se ilmoitti jäädyttävänsä jäsenyytensä kokonaan. Turkmenistan muutti asemansa IVY:ssa liitännäisjäseneksi vuonna 2005, koska maa ei ole allekirjoittanut IVY:n perussopimusta ja katsoi täysjäsenyyden olevan ristiriidassa sen YK:ssa tunnustetun puolueettomuuden kanssa.

JäsenvaltiotMuokkaa

 
IVY-johtajien tapaaminen Biškekissä, Kirgisiassa vuonna 2008

LiitännäisvaltiotMuokkaa

Entiset jäsenmaatMuokkaa

YhteisöMuokkaa

IVY:stä ei ole tullut kiinteää yhteisöä sen jäsenmaiden Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen tapahtuneen eriytyvän kehityksen ja poliittisten epäluulojen vuoksi. Yhteisö on jäänyt paljolti symboliseksi koordinoimaan Neuvostoliiton entisten tasavaltojen välistä kauppaa, rahoitusta, lainsäädäntöä ja turvallisuutta siinä määrässä ja laajuudessa kuin se on ollut poliittisesti mahdollista.

IVY:n johdossa on valtionpäämiesten ja pääministerien muodostama neuvosto, jota avustavat keskeisten ministerien komiteat. Jäsenmaat lupasivat pitää neuvostoaikaiset ydinaseet ja sotavoimat omilla alueillaan yhteisen sotilasjohdon alaisina.[2]

Vuoden 1992 talviolympialaisissa Albertvillessä ja Barcelonan kesäolympialaisissa IVY-maiden sekä Georgian urheilijoiden muodostamaa Yhdistettyä joukkuetta (engl. Unified team) kutsuttiin usein IVY:n joukkueeksi, vaikkei Georgia ollutkaan vielä sen jäsen. Joukkue käytti lippunaan olympialippua ja sen kultamitalisteille soitettiin talvikisoissa kansallislaulun sijasta olympiahymni. Kesäkisoissa puolestaan IVY:n yksilöurheilijoiden kohdalla salkoon nostettiin urheilijan kotimaan lippu ja soitettiin sen maan kansallislaulu, mutta olympialippua ja -hymniä käytettiin joukkuelajien mitaliseremonioissa, vaikka joukkueen kaikki urheilijat olisivatkin olleet samasta maasta. Talvikisoissa joukkueen urheilijat tulivat Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Kazakstanista, Uzbekistanista ja Armeniasta. Kesäkisoissa urheilijat tulivat kaikista 12 maasta.[6][7]

ToimintaMuokkaa

Tärkein IVY:n tavoite on sen maiden välinen vapaakauppa-alue ja talousliitto, jonka oli tarkoitus astua voimaan 2005.

Kazakstanin, Venäjän ja Valko-Venäjän kesken on sovittu talousyhteistyöstä jo 2003, ja maat solmivat tulliliiton 2009, ja sen jälkeen laajemman talousliiton joka tuli voimaan vuonna 2012.[8]

Itsenäisten valtioiden yhteisön sihteeristö on osallistunut vaalitarkkailuun joissain entisissä neuvostotasavalloissa[9] ja sen vaalitarkkailutulokset ovat jossain määrin eronneet Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston sekä Etyjin parlamenttivaltuuskunnan tuloksista.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kotus: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. a b Commonwealth of Independent States (CIS) Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.9.2013.
  3. (4 October 2012) Conflict in the Former USSR. ISBN 9780521763103. Viitattu 25 September 2014. 
  4. (7 February 2007) Russia and Nis Mineral Industry Handbook. ISBN 9781433041181. Viitattu 25 September 2014. 
  5. Juschtschenkos Sekretariat hält Ukraine für kein Mitglied der Gemeinschaft Unabhängiger Staaten RIA Novosti (saksaksi)
  6. Unified Team Sport Reference. Viitattu 7.9.2013.
  7. In Barcelona, it's final kids of the bloc System's last gasp produces CIS team 1992. Baltimore Sun. Viitattu 7.9.2013.
  8. Customs Union between Russia, Belarus, and Kazakhstan ja Common Economic Space (CES) President of Russia. Viitattu 7.9.2013.
  9. Commonwealth of the Independent States - Election Monitoring Organization CIS - EMO. Viitattu 7.9.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itsenäisten valtioiden yhteisö.