KHL

eurooppalainen jääkiekkoliiga

KHL (ven. Континента́льная хоккейная ли́га, Kontinentalnaja hokkeinaja liga, engl. Kontinental Hockey League, suom. Mantereen jääkiekkoliiga) on monikansallinen jääkiekon ammattilaisliiga.

KHL
Meneillään oleva kausi
KHL-kausi 2022–2023
Laji Jääkiekko
Maa(t) Venäjä Venäjä
Kazakstan Kazakstan
Kiina Kiina
Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Perustettu 2008
Edeltäjä Superliiga
Toimitusjohtaja Aleksei Morozov
Motto ven. Хоккей – наша игра,
Hokkei – naša igra
[1]
Joukkueita 23
Hallitseva mestari PHK TsSKA Moskova
Alempi taso VHL
VHL-B
TV KHL-TV, Match TV, QazSport, Belarus 5, CCTV-5
Sivusto khl.ru (venäjäksi)
Vanha KHL-logo
Kuva KHL:n tähdistöottelusta 2009 Punaiselta torilta
KHL:n tähdistöottelu 2009
Ak Bars Kazan juhlii historian ensimmäistä KHL-mestaruutta keväällä 2009
Jokerit – Slovan Bratislava marraskuussa 2014

KHL korvasi Venäjän superliigan kaudesta 2008–2009 alkaen. Sarjaan osallistuu venäläisten joukkueiden lisäksi joukkueita Kazakstanista, Kiinasta ja Valko-Venäjältä.

Kauden rakenne muokkaa

Runkosarjan aikana kukin joukkue pelaa neljästi oman divisioonansa joukkueita vastaan ja kahdesti muiden divisioonan joukkueita vastaan, jolloin ottelumääräksi joukkuetta kohti tulee 62. Runkosarjan päätteeksi 8 joukkuetta molemmista konferensseista etenee pudotuspeleihin. Kaksi ensimmäistä paikkaa molemmista konferensseista menee divisioonien voittajille. Divisioonan voittajien paremmuusjärjestys selviää keskinäisten otteluiden perusteella. Sijat 2–8 määritetään myös keskinäisten otteluiden perusteella.lähde?

Tällä tavalla 16 joukkuetta saadaan runkosarjan pohjalta ns. paremmuusjärjestykseen. Konferenssin ensimmäinen kohtaa konferenssin kahdeksannen, ja toinen seitsemännen jne. Pudotuspelit pelataan paras seitsemästä -periaatteella. Loppuottelun voittaja palkitaan Gagarin-pokaalilla.[2]

Kaudeksi 201819 KHL:ään tuli uusi pisteytysjärjestelmä ja tätä on noudatettu kyseisestä kaudesta lähtien. Voitosta joukkue saa 2 sarjapistettä, riippumatta tuleeko voitto varsinaisella peliajalla tai jatkoajalla. Jatkoajan häviäjäjoukkue saa tappiosta yhden pisteen. Tällainen pisteenlasku on käytössä myös NHL:ssä.lähde?

Historia muokkaa

Perustaminen (2008) muokkaa

KHL perustettiin vuonna 2008. Kun liiga perustettiin, siinä oli 24 joukkuetta, joista 20 oli otettu Venäjän superliigasta. Lisäksi liigaan otettiin toisen sarjantason voittaja, sekä yksi joukkue Latviasta, Valko-Venäjältä ja Kazakstanista. Joukkueet jaettiin neljään divisioonaan, joiden joukkueet jaettiin edellisten kausien suoritusten perusteella. Ensimmäinen kausi päättyi huhtikuussa 2009. Ak Bars Kazanista tuli ensimmäinen Gagarin Cup -voittaja.lähde?

Moskovan joukkueiden yhdistäminen (2010) muokkaa

Ennen kolmannen KHL-kauden alkamista HK MVD ja Dynamo Moskova yhdistettiin. Joukkueen nimeksi tuli OHK Dinamo Moskova.lähde?

Laajentuminen Keski-Eurooppaan ja Lokomotiv Jaroslavlin lento-onnettomuus (2011–2012) muokkaa

Useiden kieltäytymisten jälkeen laajentuminen entisen Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle tapahtui viimein 2011, kun slovakialainen Lev Poprad liittyi KHL:ään. Lev ei kuitenkaan ollut liigassa kuin yhden kauden ajan, kunnes tšekkiläinen joukkue Lev Praha korvasi sen. Joukkue oli samankaltaisesta nimestään huolimatta täysin erillinen organisaatio. Samalla kaudella sarjaan liittyivät slovakialainen Slovan Bratislava ja ukrainalainen Donbass Donetsk.[3]

Neljännen KHL-kauden alkua varjosti Lokomitv Jaroslavlin joukkueen lento-onnettomuus. Lentokone putosi pian nousun jälkeen. Joukkue oli matkalla Minskiin pelaaman kauden avausottelua. Koko joukkue kuoli onnettomuudessa. Kun uutinen onnettomuudesta saapui, avausottelu oli jo käynnissä. Kautta lykättiin viidellä päivällä. Jaroslavl joutui vetäytymään sarjasta, mutta palasi seuraavalle kaudelle.lähde?

NHL:n työsulkupelaajat (2012–2013) muokkaa

Kaudella 2012–2013 otettiin käyttöön Nadežda Cup, joka on turnaus pudotuspeleistä ulosjääneille joukkueille. Voittajajoukkue sai varata ensimmäisenä KHL:n varaustilaisuudessa.[4]

NHL:n työsulun myötä KHL:ään lisättiin 16. syyskuuta 2012 sääntö, jonka mukaan yksi KHL-joukkue saisi hankkia enintään kolme NHL-pelaajaa, joista vain yksi saisi olla ulkomaalainen.[5] KHL:ssä pelasi kauden aikana yli 40 NHL-pelaajaa, joista suurin osa oli venäläisiä. Mestariksi kaudella 2012-13 selviytyi Dinamo Moskova.lähde?

Lev Praha Gagarin Cup -finaaleihin (2013–2014) muokkaa

Kaudelle 2013–2014 liiga muuttuu jonkun verran, kun kaikki sen neljä divisioonaa ovat seitsemän joukkueen kokoisia. Konferensseja on yhä kaksi (läntinen ja itäinen), joissa molemmissa on 14 joukkuetta.[6] Jokainen joukkue pelaa 54 ottelua, vähintään kaksi jokaista muuta vastaan.lähde?

Tšekkiläinen Lev Praha teki KHL-historiaa yltämällä ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena loppuotteluihin. Joukkue kuitenkin hävisi sarjan voitoin 4–3 venäläiselle Metallurg Magnitogorskille. Kauden päätteeksi Spartak Moskova vetäytyi sarjasta talousvaikeuksien vuoksi.lähde?

KHL levittäytyy Suomeen (2014–2015) muokkaa

Ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoseurana KHL:ään liittyi Helsingin Jokerit kaudeksi 2014–2015. Jokerit selviytyi pudotuspelien toiselle kierrokselle, mutta putosi TsSKA Moskovalle otteluvoitoin 4-2. Jokereiden lopullinen sijoitus tulokaskaudellaan oli 6. ja mestariksi selviytyi SKA Pietari. Kauden päätteeksi Atlant Mytištši vetäytyi sarjasta talousvaikeuksien vuoksi.lähde?

Spartak palaa sarjaan (2015–2016) muokkaa

Spartak Moskova palasi KHL:ään yhden kauden tauon jälkeen. Kaudella 2015-2016 Konferenssi- ja divisioonajaot sekä ottelumäärä pysyvät ennallaan, mutta otteluohjelman muodostamiseen tulee yksi merkittävä muutos. Kaudella 2015-2016 kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kertaalleen niin kotona kuin vieraissa. Pelkkä kaksinkertainen sarja tarkoittaisi 54 ottelua. Näiden lisäksi joukkueet pelaavat kuusi ylimääräistä peliä, joissa vastustajien perusteina ovat maantieteellisyys ja tietynlainen paikallispelien luonne. KHL käytti esimerkkinä TsSKA:n ja Spartakin kohtaamista. Myös pudotuspeleissä otteluohjelma kokee pienen muutoksen. Enää joukkueet eivät pelaa otteluita peräkkäisinä päivinä, kuten viime kaudella kahden ensimmäisen pudotuspelikierroksen alussa. Lisäksi läntinen ja itäinen konferenssi pelaavat pudotuspelejä vuoropäivinä, jotta kannattajilla on mahdollisuus seurata molempia puolia kaaviosta.lähde?

Kiinalainen KHL-seura (2016–2017) muokkaa

Kesällä 2016 järjestettiin toistaiseksi viimeinen KHL:n varaustilaisuus. Ennen kautta KHL laajeni Kiinaan, kun Red Star Kunlun liittyi monikansalliseen liigaan kaudeksi 2016–2017.lähde?

10-vuotisjuhlakausi (2017–2018) muokkaa

KHL:n 10-vuotisjuhlakaudelle 2017–2018 otettiin käyttöön voittolaukauskilpailussa viisi laukaisukierrosta. Kauden aikana järjestettiin Helsingin Kaisaniemessä Jokereiden ja Pietarin SKA:n välinen ulkoilmaottelu, jossa rikottiin KHL:n yleisöennätys. Ottelua seurasi 17 645 silmäparia. Mestariksi kaudella selviytyi Ak Bars Kazan.lähde?

Talousvaikeuksien vuoksi ennen kautta 2017–2018 kroatialaisseura Medveščak Zagreb vetäytyi KHL:stä. Medvescak palasi monikansalliseen EBEL-liigaan. Venäläisjoukkue Metallurg Novokuznetsk kärsi myös talousvaikeuksista, ja seura pudotettiin VHL:ään.[7]

Jugra Hanti-Mansijsk ja Lada Toljatti jäävät pois (2018–2019) muokkaa

KHL:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu sarjan joukkuemäärän vähentäminen ja sen vuoksi Jugra Hanti-Mansijsk ja Lada Toljatti pudotettiin VHL:ään.[8] Pudotuksen syynä oli sijoittuminen KHL rankingissa viimeisille sijoille. Rankingiin vaikuttaa mm. fanikulttuuri, urheilullinen menestys ja talous.lähde?

Slovan Bratislava jää pois (2019–2020) muokkaa

Sarjan ainoa slovakialainen joukkue Slovan Bratislava luopui sarjapaikastaan ennen kauden alkua talousvaikeuksien vuoksi.[9] Slovan palasi kaudeksi 2019-20 Slovakian pääsarjaan pelaamaan. KHL-kausi 2019–2020 keskeytettiin maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia. Loppukausi peruttiin kokonaan maaliskuun lopulla.[10]

Koronakriisin jälkeinen aika (2020–2022) muokkaa

Koronaviruspandemian vuoksi taloudellisen tukensa menettänyt Admiral Vladivostok vetäytyi sarjasta ainakin yhdeksi kaudeksi.[11]

Kaudella 2020–2021 otettiin käyttöön palkkakattojärjestelmä. Lisäksi kaukaloita kavennettiin. Jatkossa sarjassa pelataan 26 tai 28 metriä leveillä kaukaloilla entisten 30 metriä leveiden sijasta.[12]

Kaudella 2021–2022 Pekingin talviolympialaisten jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Latvialainen Dinamo Riika ja Helsingin Jokerit lähtivät kokonaan KHL:stä.[13][14] Jokerit ilmoitti, että se ei osallistu kaudella pudotuspeleihin.[15]. Spartak olisi ollut Jokereita vastassa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, joten Spartak sai jatkaa pudotuspelien seuraavalle kierrokselle.[14]

Parhaat joukkueet kausittain muokkaa

Kausi Kausi alkoi Kausi loppui Gagarin Cupin voittaja Toinen Gagarin Cup -finalisti Continental Cup -voittaja Paras pistemies
2008–09 2. syyskuuta 2008 12. huhtikuuta 2009   Ak Bars Kazan   Lokomotiv Jaroslavl   Salavat Julajev Ufa (129 p)   Sergei Mozjakin (34+42=76)
2009–10 10. syyskuuta 2009 27. huhtikuuta 2010   Ak Bars Kazan   HK MVD   Salavat Julajev Ufa (129 p)   Sergei Mozjakin (27+39=66)
2010–11 8. syyskuuta 2010 16. huhtikuuta 2011   Salavat Julajev Ufa   Atlant   Avangard Omsk (118 p)   Alexander Radulov (20+60=80)
2011–12 12. syyskuuta 2011 25. huhtikuuta 2012   Dinamo Moskova   Avangard Omsk   Traktor Tšeljabinsk (114 p)   Alexander Radulov (25+38=63)
2012–13 4. syyskuuta 2012 17. huhtikuuta 2013   Dinamo Moskova   Traktor Tšeljabinsk   SKA Pietari (115 p)   Sergei Mozjakin (35+41=76)
2013–14 4. syyskuuta 2013 30. huhtikuuta 2014   Metallurg Magnitogorsk   Lev Praha   Dinamo Moskova (115 p)   Sergei Mozjakin (34+39=73)
2014–15 3. syyskuuta 2014 19. huhtikuuta 2015   SKA Pietari   Ak Bars Kazan   TsSKA Moskova (139 p)   Alexander Radulov (24+47=71)
2015–16 24. elokuuta 2015 19. huhtikuuta 2016   Metallurg Magnitogorsk   TsSKA Moskova   TsSKA Moskova (127 p)   Sergei Mozjakin (32+35=67)
2016–17 22. elokuuta 2016 16. huhtikuuta 2017   SKA Pietari   Metallurg Magnitogorsk   TsSKA Moskova (137 p)   Sergei Mozjakin (48+37=85)
2017–18 22. elokuuta 2017 22. huhtikuuta 2018   Ak Bars Kazan   TsSKA Moskova   SKA Pietari (138 p)   Ilja Kovaltšuk (31+32=63)
2018–19 1. syyskuuta 2018 19. huhtikuuta 2019   TsSKA Moskova   Avangard Omsk   TsSKA Moskova (106 p)   Nikita Gusev (17+65=82)
2019–20 1. syyskuuta 2019 13. maaliskuuta 2019 mestaruutta ei jaettu   TsSKA Moskova (94 p)   Vadim Šipatšov (17+48=65)
2020–21 2. syyskuuta 2020 28. huhtikuuta 2021   Avangard Omsk   TsSKA Moskova   TsSKA Moskova (91 p)   Vadim Šipatšov (20+46=66)

Yleisömäärät muokkaa

Kokonais- ja keskimääräinen läsnäolo kausi, mukaan lukien pudotuspelit.[16]

Kausi Yleisömäärä yhteensä Yleisömäärä per ottelu
2008–09 3,670,393 5,007
2009–10 4,211,836 5,661
2010–11 4,287,279 6,064
2011–12 4,313,455 6,127
2012–13 4,776,792 6,285
2013–14 5,195,762 6,192
2014–15 6,064,892 6,592
2015–16 5,914,666 6,429
2016–17 5,952,426 6,305

Palkinnot muokkaa

Kauden päätteeksi KHL järjestää NHL:n tyyliin palkintojenjakotilaisuuden, jossa palkitaan kauden mittaan menestyneet pelaajat, joukkueet ja valmentajat.[17]

Joukkueiden palkinnot muokkaa

  • Lokomotiv Cup, kauden avausottelun voittaja (ottelussa kohtaavat edellisen kauden kaksi parasta)
  • Gagarin Cup, mestari
  • Runkosarjan mestari
  • Vsevolod Bobrov -palkinto, eniten maaleja tehnyt joukkue

Henkilökohtaiset palkinnot muokkaa

  • Pistepörssin voittaja
  • Paras puolustaja
  • Paras maalintekijä
  • "Alkuperäinen" -palkinto, jaetaan kauden nopeimman maalin tehneelle ja myöhäisimmän maalin tehneelle
  • Omistautuminen jääkiekolle, jaetaan veteraanipelaajalle, joka on eniten vaikuttanut omaan joukkueeseensa
  • Teräsmiespalkinto, jaetaan pelaajalle, joka on pelannut eniten otteluita viimeisen kolmen kauden aikana
  • Herrasmiespalkinto, jaetaan herrasmiesmäisestä pelaamisesta
  • Aleksei Tšerepanovin muistopalkinto, jaetaan kauden parhaalle tulokkaalle
  • Paras maalikolmikko, jaetaan eniten maaleja tehneelle ketjulle
  • Paras maalivahti
  • Kultainen maila, liigan arvokkain pelaaja
  • Pudotuspelien arvokkain pelaaja
  • Vuoden valmentaja
  • Valentin Syš -palkinto, paras toimitusjohtaja
  • Andrei Starovoitov -palkinto, paras tuomari
  • KHL:n tähdistökentällinen

Joukkueet kaudella 2023–2024 muokkaa

Sarjaan osallistuu 23 joukkuetta, jotka jaetaan kahteen konferenssiin, jotka taas jaetaan neljään divisioonaan. Divisioonat on nimetty neuvostojääkiekkolegendojen mukaan Bobrov, Tarasov, Harlamov ja Tšernyšov. Konferenssijako tuli kaudelle 2009–2010, jolloin myös joukkueet jaettiin divisiooniin maantieteellisen sijainnin mukaan.lähde?

 
 
 
Moskova
Läntinen konferenssi (Divisioonat:  : Bobrov,  : Tarasov)

Moskovan alue (Divisioonat:  : Bobrov,  : Tarasov)

Itäinen konferenssi (Divisioonat:  : Harlamov,  : Tšernyšov,  : Tarasov)
Divisioona Joukkue Kaupunki Kotiareena Perustettu Liittynyt Päävalmentaja
Läntinen Konferenssi
Bobrov HK Sotši   Sotši Bolšoi-areena 2014   Dmitri Kokorev
HK Vitjaz   Podolsk Vitjazin jääpalatsi 1996 2008   Dmitri Rjabykin
SKA Pietari   Pietari Pietarin jääpalatsi 1946 2008    Roman Rotenberg
Spartak Moskova   Moskova Megasport-urheilupalatsi 1946 2015   Aleksei Žamnov
Torpedo Nižni Novgorod   Nižni Novgorod Nogornyin viihdekeskus 1946 2008   Igor Larionov
Tarasov Dinamo Minsk   Minsk Minsk-Arena 2004 2008   Dmitri Kvartalnov
Dinamo Moskova   Moskova VTB Arena 1946 2008   Aleksei Kudašov
Kunlun Red Star   Peking Arena Mytištši, Mytištši 2016   Viktors Ignatjevs
Lokomotiv Jaroslavl   Jaroslavl Arena 2000 1949 2008    Igor Nikitin
Severstal Tšerepovets   Tšerepovets Tšerepovetsin jääpalatsi 1956 2008   Andrei Kozirev
TsSKA Moskova   Moskova TsSKA Arena 1946 2008   Sergei Fjodorov
Itäinen Konferenssi
Harlamov Ak Bars Kazan   Kazan TatNeft Arena 1956 2008   Zinetula Biljaletdinov
Avtomobilist Jekaterinburg   Jekaterinburg Uralets Arena 2006 2009   Nikolai Zavaruhin
Lada Toljatti   Toljatti Lada Arena 1976 2023   Oleg Brataš
Metallurg Magnitogorsk   Magnitogorsk Arena Metallurg 1955 2008   Andrei Razin
Neftehimik Nižnekamsk   Nižnekamsk Neftehimikin jääpalatsi 1968 2008    Oleg Leontiev
Traktor Tšeljabinsk   Tšeljabinsk Traktor Arena 1947 2008   Aleksei Zavaruhin
Tšernyšov Admiral Vladivostok   Vladivostok Fetisov Arena 2013   Leonīds Tambijevs
Amur Habarovsk   Habarovsk Platinum Arena 1966 2008   Andrei Martemjanov
Avangard Omsk   Omsk G-Drive Arena 1950 2008   Mihail Kravets
Barys Astana   Astana Barys Arena 1999 2008   Oleg Boljakin
Salavat Julajev Ufa   Ufa Ufa Arena 1961 2008   Viktor Kozlov
Sibir Novosibirsk   Novosibirsk Sibir Arena 1948 2008   Sergei Krivokrasov

* KHL-joukkueet Google Mapsissa

Katso myös: KHL:n laajeneminen

Entiset joukkueet muokkaa

Himik Voskresensk, HK MVD, Jugra Hanty-Mansijsk, Lev Poprad, Lev Praha, Donbass Donetsk, HK Atlant, Metallurg Novokuznetsk, KHL Medveščak Zagreb, HC Slovan Bratislava, Dinamo Riika ja Helsingin Jokerit.[18]

Areenat 2022–2023 muokkaa

Areenat on järjestetty kapasiteetin mukaan suurimmasta pienimpään.lähde?

  1.   Minsk-Arena (15 086 paikkaa) - Dinamo Minsk
  2.   Pietarin jääpalatsi (12 300 paikkaa) - SKA Pietari
  3.   TsSKA Arena (12 100 paikkaa) - TsSKA Moskova / Spartak Moskova
  4.   Barys Arena (12 000 paikkaa) - Barys Astana
  5.   Bolšoi-areena (12 000 paikkaa) - HK Sotši
  6.   VTB Arena (12 000 paikkaa) - Dinamo Moskova
  7.   Tatneft Arena (10 000 paikkaa) - Ak Bars Kazan
  8.   Arena 2000 (8 905 paikkaa) - Lokomotiv Jaroslavl
  9.   Ufa-Arena (8 400 paikkaa) - Salavat Julajev Ufa
  10.   Arena Metallurg (7 705 paikkaa) - Metallurg Magnitogorsk
  11.   Fetisov Arena (7 500 paikkaa) - Admiral Vladivostok
  12.   Traktor Arena (7 500 paikkaa) - Traktor Tšeljabinsk
  13.   Sibirin urheilukeskus (7 385 paikkaa) - Sibir Novosibirsk
  14.   Platinum Arena (7 200 paikkaa) - Amur Habarovsk
  15.   Tšerepovetsin jääpalatsi (6 065 paikkaa) - Severstal Tšerepovets
  16.   Nogornyin viihdekeskus (5 600 paikkaa) - Torpedo Nižni Novgorod
  17.   Balašiha Arena (5 525 paikkaa) - Avangard Omsk
  18.   Sokolniki-urheilupalatsi (5 500 paikkaa) - Spartak Moskova
  19.   Neftehimikin jääpalatsi (5 500 paikkaa) - Neftehimik Nižnekamsk
  20.   Vitjazin jääurheilupalatsi (5 500 paikkaa) - HK Vitjaz
  21.   KRK Uralets (5 500 paikkaa) - Avtomobilist Jekaterinburg
  22.   Feiyangin luistelukeskus (4 800 paikkaa) - HC Red Star Kunlun

Liigan piirteitä muokkaa

Kaukalo muokkaa

KHL-liigassa kaukalon pituus on 60 metriä ja leveys joko 26 tai 28 metriä. Uudistettu kaukalokoko otettiin käyttöön kaudella 2020–2021. 30 metriä leveitä kaukaloita nähdään ainoastaan Dinamo Riialla ja Kunlun Red Starilla, jotka myös siirtyivät kapeampaan kaukaloon kaudeksi 2021–2022. Peliä yritetään kaukalon kaventamisella kehittää nopeammaksi ja fyysisemmäksi.[12]

Pelaajat muokkaa

Koska seurat ovat pääosin entisestä Venäjän Superliigasta, suurin osa sarjan pelaajista on Venäjältä, vuonna 2012 yli 60 prosenttia pelaajista. KHL:n venäläisjoukkueet saavat kuitenkin peluuttaa otteluissa vain viittä ulkomaalaispelaajaa. Sen sijaan ulkomaalaisjoukkueiden ainoa rajoitus on peluuttaa vähintään viittä oman maan pelaajaa jokaisen pelin kokoonpanossa. KHL:ssä otettiin varaustilaisuus käyttöön vuonna 2009, mutta sen vaikutus on huomattavasti NHL:n vastaavaa pienempi. Aleksandr Radulovin sopimuskiista KHL:n ja IIHF:n välillä toi esiin ongelmia yhtenäisten toimintasääntöjen tulkitsemisessa. Radulov oli tehnyt sopimuksen KHL:n kanssa 5. heinäkuuta ennen NHL:n ja muiden liigojen sopimusta 10. heinäkuuta 2008.lähde?

Venäjän Ukrainaan 2022 tekemän hyökkäyksen aikana monet suomalaispelaajat ovat jättämässä KHL-seuransa. Venäläistaholta väitetään heitä painostetun.[19]

Antidoping muokkaa

KHL:ään on perustettu yksi tehokkaimmista antidopingsäännöksistä koko Venäjän urheilussa. Ohjelma noudattaa täysin Kansainvälisen antidopingtoimikunnan ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntöjä. KHL:n tarkoituksena ei ole ainoastaan noudattaa tiukkaa ja tinkimätöntä valvontaa vaan myös suojella urheilijoiden terveyttä ja antaa urheilijoille perehdytystä antidopingsäännöksistä, jotta urheilijat ymmärtäisivät omia oikeuksia ja velvollisuuksia dopingvalvonnassa. Dopingvalvontaa suoritetaan säännöllisesti runkosarja- ja pudotuspelien yhteydessä KHL:n ja Venäjän antidopingtoimikunnan yhteistyönä.[20]tarvitaan parempi lähde

Ennätykset muokkaa

[21] [22]

Yksittäisillä kausilla muokkaa

Runkosarja
Ennätys Pelaaja Kausi
Pisteet 85   Sergei Mozjakin 2016–17
Maalit 48   Sergei Mozjakin 2016–17
Syötöt 65   Nikita Gusev 2018–19
Plus/miinus +48   Vladislav Gavrikov 2018–19
Jäähyminuutit 374   Darcy Verot 2009–10
Voitot 38   Jakub Kovář 2018–19
Nollapelit 13   Aleksei Murygin 2015–16
Pudotuspelit
Ennätys Pelaaja Kausi
Pisteet 33   Sergei Mozjakin 2013–14
Maalit 15   Jevgeni Dadonov
  Danis Zaripov
2014–15
2016–17
Syötöt 20   Sergei Mozjakin 2013–14
Plus/miinus +16   Dominik Graňák
  Chris Lee
2012–13
2016–17
Jäähyminuutit 69   Maksim Gontšarov
  Grigori Panin
2015–16
2008–09
Nollapelit 6   Anders Nilsson 2014–15

Koko ajalta muokkaa

Runkosarja
Ennätys Pelaaja
Pisteet 735   Sergei Mozjakin
Maalit 341   Sergei Mozjakin
Syötöt 394   Sergei Mozjakin
Ottelut 647   Sergei Mozjakin
Plus/miinus +194   Alexander Radulov
Jäähyminuutit 1026   Jevgeni Artjuhin
Voitot 259   Vasili Košetškin
Nollapelit 69   Vasili Košetškin
Pudotuspelit
Ennätys Pelaaja
Pisteet 162   Sergei Mozjakin
Maalit 64   Sergei Mozjakin
Syötöt 98   Sergei Mozjakin
Ottelut 152   Jevgeni Birjukov
Plus/miinus +52   Danis Zaripov
Jäähyminuutit 321   Grigori Panin
Voitot 68   Vasili Košetškin
Nollapelit 16   Ilja Sorokin

Lähteet muokkaa

  1. KHL.ru: Рекламные ролики Континентальной хоккейной лиги (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 5.3.2009
  2. New Kontinental Hockey League takes shape, sets rules Viitattu 6.5.2008
  3. Lev from Slovakia to Prague IIHF. (englanniksi)
  4. Cupe of Hope KHL. Arkistoitu 2.4.2015. (englanniksi)
  5. Doors open for NHL men 17.9.2012. KHL. (englanniksi)
  6. Kontinental Hockey League Championship - Russian ice hockey championship. Season 2013/2014 Calendar. (Kansilehdellä painovirhe "Season 2012/2013". Sivulla 2 kauteen 2013/2014 osallistuvat joukkueet, runkosarjan pelien aikataulu s. 3-22) 2013. KHL, khl.ru. Viitattu 9.7.2013. (englanniksi)
  7. League confirms list of participant clubs for 2017-18 Championship : News : Kontinental Hockey League (KHL) en.khl.ru. Viitattu 2.3.2018. (englanniksi)
  8. Odotetut seurat potkittiin ulos KHL:stä Ilta-Sanomat. 28.3.2018. Viitattu 28.3.2018.
  9. Ice hockey club Slovan leaving KHL due to debt The Slovak Spectator. 29.5.2019. Viitattu 2.6.2019. (englanniksi)
  10. Lopullinen päätös! KHL-kausi perutaan kokonaan mtvuutiset.fi. Viitattu 15.5.2020.
  11. Lähde: Toinenkin seura vetäytymässä KHL:stä mtvuutiset.fi. Viitattu 15.5.2020.
  12. a b KHL tiedotti merkittävistä muutoksista: ”Kova” palkkakatto käyttöön, Jokereiden kotihallissa edessä remontti! Suomikiekko. Viitattu 15.5.2020.
  13. Riian Dinamo teki omat johtopäätöksensä Venäjän tilanteesta ja päätyi kovaan ratkaisuun Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 27.2.2022.
  14. a b Visuri, Roope ja Hyyppä, Emma: KHL:n puheenjohtaja kommentoi Jokerien lähtöä ja kertoi, että liiga yrittää laajentua "muihinkin maihin" Yle Urheilu. 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022.
  15. Perttu Räisänen: Nyt Jokerit vahvistaa: KHL-kausi seis – Jari Kurri varmistui Venäjän hyökkäyksen aamuna Uusi Suomi. Viitattu 27.2.2022.
  16. Хоккей. КХЛ. Регулярный чемпионат 2016/2017 - Факты (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Kontinental Hockey League Awarded Laureates Of 2008/2009 Season KHL. Viitattu 21.7.2009. (englanniksi)
  18. Vahvistus tuli: Jokerit ei ole mukana ensi kauden KHL:ssä Leijonat. 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022.
  19. Suomalaispelaajien joukkopako KHL:stä kuohuttaa venäläismediassa, Yle.fi, uutiset 2.3.2022, viitattu 4.3.2022
  20. Континентальной хоккейной лиге: Информация об Антидопинговой программе КХЛ Viitattu 4.3.2009
  21. KHL:n yhden kauden ennätykset QuantHockey.com. Viitattu 28.4.2015.
  22. KHL:n kaikkien aikojen ennätykset QuantHockey.com. Viitattu 28.4.2015.