Nižni Novgorod

Nižni Novgorodin alueen pääkaupunki Venäjällä

Nižni Novgorod (ven. Нижний Новгород), kirjaimellisesti "Alempi Novgorod", on 1,25 miljoonan asukkaan suurkaupunki[4], Venäjän kaupungeista viidenneksi suurin. Se sijaitsee Volgan ja sen sivujoen Okan yhtymäkohdassa, runsaat 400 km Moskovasta itään. Nižni Novgorod on Volgan liittovaltiopiirin ja Nižni Novgorodin alueen hallinnollinen keskus.

Nižni Novgorod
(Нижний Новгород)
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Aleksanteri Nevskin katedraali, Mininin ja Požarskin muistomerkki, Gorkin autotehdas GAZ, Nižni Novgorod-messut, Tškalovin portaat.
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Aleksanteri Nevskin katedraali, Mininin ja Požarskin muistomerkki, Gorkin autotehdas GAZ, Nižni Novgorod-messut, Tškalovin portaat.
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Nižni Novgorodin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Nižni Novgorodin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Nižni Novgorod

Koordinaatit: 56°19′37″N, 44°00′27″E

Valtio Venäjän federaatio
Liittovaltiosubjekti Nižni Novgorodin alue
Piiri Kaupunkipiiri
Perustettu
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 411 km²
Väkiluku (2014)  ([1]) 1 263 873
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [2][3]
Postinumero 603 000–603 901 [2]
Suuntanumero(t) +7 831
http://www.admgor.nnov.ru/english/index.html (englanniksi), (venäjäksi), (saksaksi), (espanjaksi)
Rekisterikilven numero 52









HistoriaMuokkaa

NimiMuokkaa

Alun perin nimi oli vain Novgorod (uusi kaupunki), mutta sen erottamiseksi muusta, vanhemmasta ja tunnetusta Novgorodista (Veliki Novgorod) lännessä, kaupunkia kutsuttiin yleisesti "alempien maiden Novgorodiksi" tai "alemmaksi uudeksi kaupungiksi". Tämä maa nimettiin "alemmaksi" (nižni (нижний)), vaikka se onkin korkeammalla kuin Veliki Novgorod, koska se sijaitsee alavirtaan muista Venäjän kaupungeista, kuten Moskovasta, Vladimirista ja Muromista.

Keskiaikaisen ruhtinaiden paikkaMuokkaa

Nižni Novgorodin perusti vuonna 1221 Vladimirin ruhtinas Juri II. Se merkitsi itäslaavilaisen siirtokunnan itäistä ääripäätä keskiajan loppuun saakka, Venäjän laajentuminen itään viivästyi Kazanin vangitsemiseen vuonna 1552. Mordvinin jatkuvat hyökkäykset uhkasivat sen itsenäistä keskiaikaisen linnoituksen olemassaoloa; Purgazin alla huhtikuussa 1229 tehtyjen joukkojen suuri yritys torjuttiin, mutta Juri II: n kuoleman jälkeen 4. maaliskuuta 1238 Sit-joen taistelussa mongolit miehittivät linnoituksen. Myöhemmin Nižni Novgorodin linnoitus käytti suurta rajaturvallisuuden linnoitusta hyväkseen kahden joen muodostaman luonnollisen vallihauta.

Nižni Novgorod kuului Moskovan ja Tverin ohella useiden vastaperustettujen kaupunkien joukkoon, jotka pääsivät vähäpätöisyytensä vuoksi mongolien tuhoilta, mutta kasvoivat tataarin ikeen aikana Venäjän poliittisen elämän suuriksi keskuksiksi. Mongolikaanin sopimuksella Nižni Novgorod sisällytettiin Vladimir–Suzdalin ruhtinaskuntaan vuonna 1264. 86 vuoden jälkeen sen merkitys kasvoi entisestään, kun voimakkaan Suzdalin ruhtinaskunnan toimipaikka siirrettiin tänne Gorodetsista vuonna 1350. Suuriruhtinas Dmitry Konstantinovich (1323) –1383) pyrki tekemään pääkaupungistaan Moskovan arvoinen kilpailija; hän rakensi kivilinnoituksen ja useita kirkkoja ja oli historioitsijoiden suojelija. Venäjän ensisijaisen aikakirjan varhaisimman olemassa olevan käsikirjoituksen Laurentian Codex kirjoitti hänelle paikallinen munkki Laurentius vuonna 1377.

Moskovan suurherttuakunnan vahvin linnoitusMuokkaa

 
Kuzma Minin vetoaa Nižni Novgorodin kansaan nostamaan vapaaehtoinen armeija puolalaisia vastaan (Konstantin Makovskin maalaus, 1896).

Sen jälkeen kun kaupunki oli sisällytetty Moskovan suurherttuakuntaan vuonna 1392, paikalliset ruhtinaat ottivat nimen Šuiski ja asettuivat Moskovaan, missä he olivat merkittäviä hovissa ja nousivat hetkeksi valtaistuimelle Vasily IV: n edustajana. Sen jälkeen kun voimakas krimiläisen tataarin päällikkö Edigu poltti sen vuonna 1408, Nižni Novgorod palautettiin ja moskovilaiset pitivät sitä ensisijaisesti suurena linnoituksena sodassaan Kazanin tatareita vastaan. Valtava punatiilinen kreml, yksi Venäjän vahvimmista ja varhaisimmista säilyneistä linnoituksista, rakennettiin vuosina 1508–1511 italialaisen Pietarin valvonnassa. Linnoitus oli riittävän vahva kestämään tataarien piirityksiä vuosina 1520 ja 1536.

Vuonna 1612 paikallisen kauppiaan Kuzma Mininin kokoama ns. "Kansallinen miliisi", jonka princis Dmitri Požarski johti, karkotti puolalaiset joukot Moskovasta, lopettaen "ongelmien ajan" ja vakiinnuttaen vallankumouksen. Romanov-dynastian. Kremlin edessä oleva pääaukio on nimetty Mininin ja Pozharskin mukaan, vaikka se tunnetaan paikallisesti yksinkertaisesti nimellä Minin-aukio. Mininin jäänteet on haudattu linnoitukseen. (Näiden tapahtumien muistoksi 21. lokakuuta 2005 tarkka kopio Punainen tori Mininin ja Požarskin patsasta asetettiin Pyhän Johannes Kastajan kirkon eteen, jonka uskotaan olevan paikka, josta soitetaan ihmisille. oli julistettu.)

Seuraavan vuosisadan aikana kaupunki menestyi kaupallisesti, ja Stroganovit (Venäjän rikkain kauppiasperhe) valitsivat toiminnan perustaksi. Erityinen arkkitehtuurityyli ja ikonimaalaus, joka tunnetaan nimellä Stroganov-tyyli, kehittyi siellä 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

Nižni Novgorodin historiallinen vaakuna vuonna 1781 oli punahirvi, jolla oli mustat sarvet ja sorkat valkoisella kentällä. Moderni vaakuna vuodelta 2006 on sama, ja siinä on Leninin järjestysnauha ja ylhäältä kultainen kruunu.

Suuri Venäjän kauppakeskusMuokkaa

 
Messujen päärakennus, 1800-luvun postikortti

Vuonna 1817 Makaryevin messut, yksi maailman vilkkaimmista, siirrettiin Nižni Novgorodiin ja alkoivat houkutella miljoonia kävijöitä vuosittain. 1800-luvun puoliväliin mennessä kaupunki oli vakiintunut Venäjän imperiumin kauppapääkaupungiksi. Insinööri Alexandr Popovin maailman ensimmäinen radiovastaanotin ja insinööri Vladimir Šuhovin maailman ensimmäiset hyperboloiditorni- ja ristikkokuoret peitettiin koko Venäjän teollisuus- ja taidenäyttelyssä Nižni Novgorodissa vuonna 1896. Venäjän keisarillisten virallisten tilastojen mukaan Nižni Novgorod oli 14. tammikuuta 1913 alkaen 97000.

Suurin teollisuusyritys oli Sormovon rautatehdas, joka yhdistettiin yrityksen omalla rautateellä Moskovan rautatieasemalle Nižni Novgorodin alaosassa. Yksityinen Moskova Kazanin rautatieyhtiön asemalle oli Yläkaupungissa. Muut teollisuudenalat kehittyivät vähitellen, ja 1900-luvun alussa kaupunki oli myös ensiluokkainen teollisuuden keskus. Henry Ford auttoi rakentamaan suuren kuorma- ja traktoritehtaan (GAZ) 1920-luvun lopulla lähettämällä insinöörejä ja mekaanikkoja, mukaan lukien tuleva työvoimapäällikkö Walter Reuther.

NeuvostoaikaMuokkaa

 
Voitonpäivä Mininin ja Pozharskin-aukiolla 9. toukokuuta 1945

Volgaa tai Okaa ei ollut pysyvästi ennen lokakuun vallankumousta vuonna 1917. Tilapäisiä siltoja rakennettiin messujen aikana. Ensimmäisen sillan Volgan yli aloitti Moskova – Kazan-rautatieyhtiö vuonna 1914, mutta se valmistui vasta Neuvostoliiton aikakaudella, kun rautatie Kotelnichiin avattiin liikenteelle vuonna 1927.

Vuosina 1932–1990 kaupungin nimi oli Gorki kaupungissa syntyneen kirjailija Maksim Gorkin mukaan.

Neuvostoaikana kaupungista tuli merkittävä teollisuuskeskus. Gorkin autotehdas (GAZ) avattiin 1932 Neuvostoliiton ja Fordin solmiman sopimuksen tuloksena.

Toisen maailmansodan aikana kaupungissa tuotettiin merkittävä osa Neuvostoliiton sotakalustosta. GAZ valmisti GAZ-MM-kuorma-autoja, BA-64-panssariautoja, T-60 ja T-70-panssarivaunuja ja SU-76-rynnäkkötykkejä. Lentokonetehdas №21 (nykyinen Sokol) Semjon Lavotškinin johdolla tuotti kolmanneksen hävittäjistä. Krasnoje Sormovo (tehdas №112) valmisti sukellusveneitä ja vetureita ja 30 prosenttia T-34-panssarivaunuista. Tykkitehdas №92 valmisti tykistön kalustoa ja radiopuhelintehdas №197 (nykyinen Nitel) viestintäkalustoa. Vuodesta 1941 vuoteen 1943 natsi-Saksa joutui Gorki-iskujen ja pommitusten kohteeksi. Sodan kaksi ensimmäistä vuotta Luftwaffea pommittivat tehtaat: Molotovin niminen autolaitos (nyt GAZ), Vallankumouksen moottori (nyt Rumo), Radioelektroninen laitos nimetty Leninin mukaan (Nitel), lentokonetehdas №21 (Krasnoe Sormovo).

Yksittäiset tiedustelulennot Gorkin yli alkoivat syksyllä 1941. Saksalaiset lentokoneet lentivät suurilla korkeuksilla leijuen autotehtaan yläpuolella. Ensimmäinen Ju-88-tiedustelukone ilmestyi taivaalle kaupungin yli 9. lokakuuta klo 13.00. Pommitukset kaupungin läheisyydessä alkoivat 22. lokakuuta, Seimin aseman Dzerzhinskin hissi ja varastot osuivat. 784. ilma-aluksen tykistöjoukko osallistui kaupungin puolustukseen. Kremlin ja Aleksanteri Nevskin katedraalin torneihin (sitä käytettiin satamavarastona) asennettiin ilmatorjunta-aseet. He puolustivat Okan ja Volgan siltoja sekä Kremliä ja messuja, joissa kaupunki ja alueviranomaiset olivat. Kaupungin massiivisin pommitukset tapahtui kesällä 1943. Sitten Saksan ilmailu tuhosi lähes kokonaan autolaitoksen (GAZ). Laitoksen palauttaminen kesti vain 100 päivää.

 
Sverdlovin pääkatu (nykyinen Bolšaja Pokrovskaja)

Palautustyö alkoi jo pommi-iskujen aikana ja jatkui kiihtyvällä vauhdilla. Rakennus- ja kokoonpanoryhmiä houkuteltiin Moskovasta, Uuralista, Siperiasta ja Keski-Aasiasta. Henkilöstön kokonaismäärä on noussut 35 tuhanteen. Propagandatukea varten tehtaalta alkoi työskennellä 7. kesäkuuta alkaen Pravda-sanomalehden mobiiliversio. Ensinnäkin pyöräliike käynnistettiin, tärkeimmät kunnostustyöt saatiin päätökseen 4 kuukaudessa. Gorkin autotehtaan kunnostamisen virallinen päivämäärä on 28. lokakuuta 1943. Tänä päivänä lähetettiin Josif Stalinille raportti, jonka allekirjoitti 27 tuhatta rakentajaa.

Saksalaiset pommittivat Gorkia ensi kertaa 4. marraskuun 1941 liittyen Moskovan taisteluun. Pommitukset jatkuivat helmikuussa 1942 ja saman vuoden kesällä ja marraskuussa. Pitkän tauon jälkeen Gorkia pommitettiin uudelleen seitsemänä yönä 4.–8., 10.–11., 13.–14. ja 21.–22. kesäkuuta 1943 osana kesän suurhyökkäystä. Samalla iskettiin myös muihin Volgan alueen teollisuuskeskuksiin, Jaroslavliin ja Saratoviin.

Suuren osan neuvostoaikaa kaupunki oli suljettu ulkomaalaisilta turvatakseen Neuvostoliiton sotilastutkimus- ja tuotantolaitosten turvallisuus, vaikka se oli suosittu pysähdyspaikka Neuvostoliiton matkailijoille, jotka matkustivat Volgassa ylös ja alas turistiveneillä. Epätavallisen suurelle Neuvostoliiton kaupungille edes katukartat olivat myynnissä vasta 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1970 kaupungille myönnettiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetuksella Leninin kunniamerkki. 20. marraskuuta 1985 kaupungissa aloitettiin metron ensimmäinen osa. Fyysikko ja nobelisti Andrei Saharov karkotettiin sinne vuosina 1980–1986 rajoittamaan yhteyksiä ulkomaalaisiin. Kaupungin "suljetun" aseman päättyminen seurasi kaupungin alkuperäisen nimen palauttamista vuonna 1990.

VäestöMuokkaa

Asukasluvun kehitysMuokkaa

Vuosi 1811[5] 1840[6] 1863[5] 1897[7] 1914[5] 1926lähde? 1931[8] 1939lähde? 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2002[13] 2010[4]
Väkiluku &&&&&&&&&&014400.&&&&0014 400 &&&&&&&&&&026098.&&&&0026 098 &&&&&&&&&&041500.&&&&0041 500 &&&&&&&&&&090053.&&&&0090 053 &&&&&&&&&0111200.&&&&00111 200 &&&&&&&&&0181200.&&&&00181 200 &&&&&&&&&0350251.&&&&00350 251 &&&&&&&&&0664000.&&&&00664 000 &&&&&&&&&0941962.&&&&00941 962 &&&&&&&&01170133.&&&&001 170 133 &&&&&&&&01344474.&&&&001 344 474 &&&&&&&&01438133.&&&&001 438 133 &&&&&&&&01311252.&&&&001 311 252 &&&&&&&&01250615.&&&&001 250 615

TalousMuokkaa

TeollisuusMuokkaa

Kaupungissa on GAZ:n (Gorkovski Avtomobilnyi Zavod) tehdas, joka tunnetaan Gorkin autotehtaana. Tehdas valmistaa Gazel-paketti- ja -avolava-autoja, ja se on aiemmin valmistanut Volga-henkilöautoja. Kaupungissa on myös suuri lasitehdas sekä Kaskol-lentokonetehdas.lähde?

LiikenneMuokkaa

Kaupungissa toimii maanalainen, Nižni Novgorodin metro. Rautatieyhteydet ovat hyvät, junat pääkaupunki Moskovaan lähtevät pääasiassa Nižni Novgorodin Moskovan rautatieasemalta. Matka-aika suurnopeusjuna Sapsanilla Moskovaan oli alle neljä tuntia vuoden 2013 alussa;[14] matka-aikaa pyritään rataa parantamalla lyhentämään yli tunnilla. Myös kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä lounaaseen sijaitsevaa kansainvälistä lentoasemaa uusitaan kymmenvuotisella modernisointihankkeella.[15][16]

UrheiluMuokkaa

Kaupungin jääkiekkoseura Torpedo pelaa KHL-liigassa, jääpalloseura Start pelaa Venäjän jääpallon superliigassa, ja jalkapalloseura FK Volga pelaa Venäjän valioliigassa.lähde?

Kaupunki on yksi vuoden 2018 jalkapallon mm-kisojen isäntäkaupungeista.lähde?

YstävyyskaupungitMuokkaa

LähteetMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Бомбардировка Горького
  1. [1]
  2. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  5. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811–1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811–1913) istmat.info. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  6. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Nižni Novgorod löytyy julkaisun sivulta 21/41 otsikon Nižnegorodskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  7. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Samarskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Nižnegorodskin (Nižni Novgorodin) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-06 Kieli =(venäjäksi).
  8. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  13. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  14. firmennyi pojezd "Sapsan" 171H, Nižni Novgorod–Moskva Jandex, yandex.ru. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  15. History of Nizhny Novgorod International Airport Nižni Novgorodin lentoasema, airportnn.ru. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  16. The Airport Today Nižni Novgorodin lentoasema, airportnn.ru. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa