HK Vitjaz

HK Vitjaz (ven. ХК Витяз, suomeksi ”Ritarit”) on venäläinen ammattilaisjääkiekkojoukkue, joka pelaa KHL:ssä. Joukkueen kotikaupunkina toimii Podolsk ja kotihallina on 5 500-paikkainen Ice Hockey Palace. Seuran farmijoukkueena toimii VHL-liigassa pelaava HK Rjazan.

Vitjaz Podolsk
HC Vityaz.png
Historia Vitjaz Podolsk
(1996–2004)
Vitjaz Tšehov
(2004–2013)
Vitjaz Podolsk
(2013–)[1]
Perustettu 1996
Kaupunki Venäjä Podolsk, Moskovan alue
Kotiareena Vitjaz-jääpalatsi
– kapasiteetti 5 500
Sarja KHL
Divisioona Tarasov
Värit          
Toimitusjohtaja Venäjä Igor Varitski
Päävalmentaja Venäjä Mikhail Kravets
Kapteeni Venäjä Aleksandr Semin
Yhteistyöseurat HK Rjazan (VHL) [1]
Jääurheilukeskus 2004

HistoriaMuokkaa

Seura perustettiin vuonna 1996 Podolskissa Venäjällä nimellä Vitjaz Podolsk.[2] Joukkueen kotiareenana toimi vuoteen 2003 Podolskin Vityaz Ice Palace. Vuonna 2004 joukkue muutti lähikaupunkiin Tšehoviin ja muutti nimensä Vitjaz Tšehoviksi. Se pelasi kotipelinsä uuden kaupungin 1 370-paikkaisessa Ice Hockey Centerissä. Kaudella 2007–2008 hallia laajennettiin 3 300-paikkaiseksi.

Vitjaz pelasi kaudella 2000–2001 Venäjän pääsarjassa, mutta kausi ei päättynyt odotusten mukaisesti, sillä 34 pelistä joukkue voitti vain kuusi ja hävisi 23. Muut pelit päättyivät normaalin peliajan ulkopuolella.[3] Joukkue päätyikin karsintasarjaan, jossa se pudotettiin Vysšaja Ligaan. Vuonna 2005 Vitjaz selviytyi liigan finaaliin, jossa se sijoittui toiseksi. Finaalisarjan voittajaksi tuli HK MVD maalein 4–1. Vitjaz nousi kuitenkin takaisin Venäjän pääsarjaan.

Kaudet KHL:ssäMuokkaa

Tšehovin debyyttikausi KHL:ssä ei ollut häikäisevä – 56 pelatusta pelistä joukkue kirjasi 11 voittoa (joista viisi jatkoajalla) ja hävisi suoraan 45, joista 12 jatkoajalla. Kauden 2008–2009 joukkue päättikin 40 pisteellä, joka oikeutti 23. sijaan, voittaen liigan jumbosijalla olleen HK Himik Voskresenskin (nykyisen HK Atlantin) yhdellä pisteellä.

Kautta synkisti 13. lokakuuta pelattu Vitjazin kotipeli Avangard Omskia vastaan, jossa Omskin 19-vuotias Aleksei Tšerepanov tuupertui vaihtoaitioon ja kuoli myöhemmin paikallisessa sairaalassa. Kuolinsyyksi ilmoitettiin sydämenpysähdys. Keskustelua kuolemassa herätti se, että defibrillaattorin akku oli tapahtumahetkellä tyhjä sekä lääkintähenkilökunnan verkkaisuus tilanteessa.[4]

Kausi 2009–2010 ei ollut sen valoisampi joukkueen osalta kuin edeltäjänsäkään – vakavista talousongelmista kärsinyt joukkue päätyi jälleen 23. sijalle, kirjaten vain 18 voittoa, joista kolme jatkoajalla ja kaksi voittolaukauskisassa. 54 pistettä 56 ottelusta kerännyt joukkue johti ylivoimaisesti KHL:n rangaistusminuuttitilastoa 1 522 minuutilla – eniten rangaistuksia kärsi joukkueen Darcy Verot (374 min 34 pelissä), voittaen koko liigan rangaistusminuuttipörssin ylivoimaisesti verrattuna toiseksi tulleen Aleksei Litvinenkon minuutteihin (181 rangaistusminuuttia).[5]

Samalla kaudella seura sai kyseenalaista huomiota 9.1.2010 pelatussa Vitjaz Tšehovin kotipelissä Omskia vastaan, jossa peli pysäytettiin ensimmäisessä erässä kolmen minuutin ja 39 sekunnin kohdalla pelin muuttuessa molemmat vaihtoaitiot tyhjentäväksi rähinäksi. Joukkueet kirjauttivat yhteensä 707 jäähyminuuttia, joka oli uusi maailmanennätys (eniten jäähyminuutteja yhdessä jääkiekkopelissä), ja 33 pelaajaa poistettiin pelistä, kuten myös molemmat päävalmentajat. Yhteensä vain neljä pelaajaa selvisi ilman pelirangaistusta ja peli keskeytettiin. KHL määräsi yhteensä noin 5,7 miljoonan ruplan (n. 142 000 €) sakot, joista Vitjazille koitui maksettavaksi neljä miljoonaa ruplaa (n. 99 000 €).[6] Lisäksi useat pelaajat saivat pelikieltoja.

Kaudella 2010–2011 Vitjaz päätyi 23 joukkueen liigassa sijalle 21, keräten 54 pelissä 52 pistettä. Joukkue voitti peleistään 17, joista yhden jatkoajalla ja kolme voittolaukauskisassa.[7]

Kaudella 2011–2012 joukkue ei menestynyt paremmin kuin edellisinäkään kausina, päätyen lopulta viimeiselle sijalle, 23:nneksi, keräten 54 ottelussa 44 pistettä.[8] Kohua kauden aikana herätti muun muassa Traktor Tšeljabinskin ja Vitjazin välinen kohtaaminen 26. marraskuuta 2011, jossa joukkueen Jeremy Yablonski löi Aleks Riazantsevia niskaan. Yablonski sai tempauksestaan KHL:n hallitukselta koko loppukauden mittaisen pelikiellon.[9] Myös Yablonskin joukkuetoveri Kip Brennan sai 15 ottelun pelikiellon murjottuaan Traktorin Maksim Maminin.

Jääkiekkomaailmaa värittänyt NHL:n työsulku toi Vitjazin riveihin kaudelle 2012–2013 venäläis-kanadalaisen puolustajan Andrei Markovin, joka merkkautti 21 pelaamassaan ottelussa tehot 1+6, keräten 16 jäähyminuuttia. Kausi joukkueen osilta itsessään ei ollut aikaisimpia kummoisempi; 26 joukkueen liigassa Tšehov päätyi sijalle 22, voittaen 52 pelistä 11 ja häviten 26 peliä. Jatkoaika-/voittolaukausvoittoja joukkueelle kertyi seitsemän ja häviöitä normaalin peliajan jälkeen kertyi kahdeksan.

Paluu PodolskiinMuokkaa

Kesällä 2013 joukkue ilmoitti siirtyvänsä takaisin lähtökaupunkiinsa Podolskiin, pelaten kotipelinsä vanhassa kotihallissaan, 5 500-paikkaisessa Vitjaz Ice Palacessa kaudesta 2013–2014 alkaen.[10]

Joukkue kaudella 2021–2022Muokkaa

Päivitetty 16.6.2021

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
1   Anton Todikov L 2022 Moskova, Venäjä
33    Ilja Ježov L 2022 Krasnodar, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
  Maksim Dorožko L 2022
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2   Igor Golovkov (A) L 2022 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
29   Nikita Žuldikov L 2021 Nižni Tagil, Venäjä
55   Artem Borodkin L 2022 Tšeljabinsk, Venäjä
59   Jegor Voronkov L 2022 Podolsk, Venäjä
65   Pavel Vorobei R 2021 Minsk, Valko-Venäjä
   Viktor Antipin L 2022 Öskemen, Kazakstan
  Nikolai Burenov L 2022 Moskova, Venäjä
  Valtteri Kemiläinen R 2022 Jyväskylä, Suomi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
12    Artem Ivanjuženkov L VLH 2022 Podolsk, Venäjä
25   Vitali Popov L KH 2021 Jekaterinburg, Venäjä
27   Dmitri Markovin R VLH 2021 Elektrostal, Venäjä
32   German Shaporev L H 2021
38   Mikhail Smolin R LH 2022 Nizni Novgorod, Venäjä
68   Ivan Laritšev L VLH 2022 Nižni Tagil, Venäjä
71   Svjatoslav Grebenštšikov L OLH 2022 Pietari, Venäjä
75   Nikita Gončarov R H 2022 Orel, Venäjä
76   Aleksei Sergejev L KH 2021 Rybinsk, Venäjä
77   Vjatšeslav Sarajev L H 2022 Podolsk, Venäjä
98   Fjodor Malikhin L KH 2022 Jekaterinburg, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
  Miro Aaltonen L KH / VLH 2022 Joensuu, Suomi
   Daniel Audette L KH 2022 Blainville, Québec, Kanada
  Miks Indrašis L LH 2022 Riika, Latvian SNT, Neuvostoliitto
  Aleksander Jaremčuk L OLH 2023 Hanty-Mansijsk, Venäjä
  Vyacheslav Leščenko L OLH 2022 Elektrostal, Venäjä
   German Nesterov L H 2022 Nižnekamsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
  Niko Ojamäki R OLH 2022 Pori, Suomi

JoukkueenjohtoMuokkaa

LiigahistoriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b http://www.eliteprospects.com/team.php?team=201 Vityaz Podolsk EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  2. Vityaz Chekhov at eurohockey.com eurohockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  3. 2000-01 Superliga stats at hockeyarchives.ru hockeyarchives.com. Jatkoaika. Viitattu 29.6.2013. (venäjäksi)
  4. Superlupauksen kuolema herättää kysymyksiä mtv3.fi. 14.10.2008. MTV3.fi. Viitattu 29.6.2013.
  5. 2009-10 KHL stats quanthockey.com. quanthockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  6. "InjuryRate": There's nothing like racking up 691 penalty minutes in a single hockey game (Archive.org) 10.1.2010. faniq.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)tarvitaan parempi lähde
  7. KHL stats 2010-11 khl.ru. khl.ru. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  8. 2011-12 KHL stats khl.ru. (englanniksi)
  9. Canadian Yablonski suspended for entire KHL season The Canadian Press. 29.11.2012. cbc.ca. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  10. Vityaz come back to Podolsk eurohockey.com. 1.6.2013. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)