Emma Kari
Emma Karoliina Kari (s. 15. toukokuuta 1983 Espoo) on suomalainen vihreiden poliitikko, entinen kansanedustaja ja ympäristö- ja ilmastoministeri[1]. Kari on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009. Hän toimi vuosina 2013–2015 Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Hän työskenteli vuonna 2014 ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana. Kari valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja uudelleen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kari valittiin lokakuussa 2021 ympäristö- ja ilmastoministeriksi Krista Mikkosen siirtyessä sisäministeriksi.[4] Kari nimitettiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi 19. marraskuuta 2021[5] ja toimi tehtävässä kesäkuuhun 2022 asti[6]. Kari on toiminut Vihreät Naiset ry:n puheenjohtajana 2017[7]–2021[8].
Emma Kari | |
---|---|
Emma Kari vuonna 2021. |
|
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri | |
Marinin hallitus
19.11.2021–7.6.2022 |
|
Edeltäjä | Krista Mikkonen |
Seuraaja | Maria Ohisalo |
Kansanedustaja | |
22.4.2015–4.4.2023[1]
|
|
Ryhmä/puolue | Vihreä eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. toukokuuta 1983 Espoo |
Ammatti | Tietokirjailija |
Puoliso | Tapio Laakso[2] |
Tiedot | |
Puolue | Vihreä liitto |
Koulutus | Filosofian maisteri[1] |
Uskonto | uskonnoton[3] |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Tausta
muokkaaKari asui lapsuutensa Espoossa.[9] Hän kävi Viherlaakson lukion.[10]
Kari on opiskellut ympäristönsuojelutiedettä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa[11] ja on oppiarvoltaan filosofian maisteri (2018)[1].
Politiikka
muokkaaOpiskelijapolitiikka
muokkaaKari on ollut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston jäsen vuodesta 2005.[10] Hän toimi HYY:n ympäristövaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2005.[10] Vuonna 2008 Kari oli HYY:n hallituksen jäsen vastuualueenaan sosiaalipolitiikka.[12] Hän toimi samana vuonna myös Helsingin yliopiston opintotukilautakunnan varapuheenjohtajana.[10]
Kari on ollut Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) hallituksen jäsen vuonna 2007.[10] Samana vuonna hän toimi ViNOn tasa-arvotyöryhmän puheenjohtajana[10] sekä Euroopan vihreiden nuorten hallituksen jäsenenä vastuualueenaan tiedotus ja tasa-arvo[13]. Helsingin vihreiden nuorten puheenjohtajana Kari toimi vuonna 2008.[10]
Kunnallispolitiikka
muokkaaEuroparlamenttivaalit | ||||
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
---|---|---|---|---|
2009 | Suomi | 2 915[14] | ei valittu | |
Eduskuntavaalit | ||||
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
2011 | Helsinki | 2 124[15] | ei valittu | |
2015 | 4 647[16] | valittu | ||
2019 | 6 716[17] | |||
Kuntavaalit | ||||
Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
2008 | Helsinki | 1 031[18] | valittu | |
2012 | 1 666[19] | |||
2017 | 5 959[20] | |||
2021 | 2 833[21] |
Emma Kari oli ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa 2008, ja hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston 1 031 äänellä.[18] Hän oli tuolloin valtuuston nuorin jäsen.[22] Kaudella 2009–2012 Kari toimi nuorisolautakunnan puheenjohtajana.[10] Hän teki aloitteen muun muassa kasvisruokapäivästä[23][11] ja puolusti romaneja[24][25]. Hän toimi kaupunginhallituksen varajäsenenä 2009–2010 ja vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtajana 2010–2012.[10]
Kari uusi valtuustopaikkansa 1 666 äänellä kunnallisvaaleissa 2012.[19] Hänet valittiin kaudeksi 2013–2016 vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajaksi[26] ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi.[27] Kari jätti molemmat tehtävät tultuaan valituksi eduskuntaan keväällä 2015.[28] Hän on tehnyt valtuustossa aloitteet muun muassa Vaasankadun kävelykadusta[29] ja Reilun kaupan kaupungista[30] sekä vaatinut paperittomille siirtolaisille oikeutta terveydenhuoltoon[31][32]. Syyskuussa 2015 Kari valittiin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi.[33]
Kevään 2017 kuntavaaleissa Kari valittiin valtuustoon Helsingin kaikkien ehdokkaiden joukossa kuudenneksi suurimmalla ja vihreiden toiseksi suurimmalla äänimäärällä.[20] Kuntavaaleissa 2021 Kari tuli valituksi vihreiden viidenneksi suurimmalla äänimäärällä.[21]
Europarlamenttivaalit
muokkaaKari oli ehdolla eurovaaleissa 2009 ja sai 2 915 ääntä.[14]
Eduskunta
muokkaaKari oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, joissa hän sai 2 124 ääntä eikä tullut valituksi[15]. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Kari sai 4 647 ääntä ja tuli valituksi.[16] Hän oli suuren valiokunnan ja lakivaliokunnan jäsen.[34] Eduskuntavaaleissa 2019 Kari tuli valituksi uudelleen 6 716 äänellä.[17] Kari ei enää asettunut ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.[35]
Vihreät
muokkaaKari on ollut vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen 2009–2011[36] ja varajäsen 2011–2013[37]. Hän työskenteli Anni Sinnemäen eduskunta-avustajana vuosina 2011–2013.[10][26] Vuonna 2014 hän oli ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustaja.[38]
Tietokirjat
muokkaaKari on kirjoittanut teollistuneen kalastuksen vaikutuksista tietokirjan Kalavale – Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla (Into Kustannus, 2012) yhdessä Kukka Rannan kanssa.[39] He saivat siitä Kehys ry:n Kelpoa kehitystä -palkinnon[40], ja teos oli WWF:n Vuoden luontokirja -finalisti[41].
Kari on kirjoittanut myös artikkelit teoksiin Onnellisuustalous (Vihreä Sivistysliitto, 2011)[42] ja Miksi äänestää? (Teos, 2011)[43].
Yksityiselämä
muokkaaKarin puoliso on Tapio Laakso. Heillä on kolme lasta.[34] Karin isä on entinen kokoomuspoliitikko Ilkka J. Kari.[44]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Emma Kari Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Rakkaus leiskui! Nämä upeat pariskunnat kuuluivat Linnan kuvatuimpiin 7.12.2019. Ilta-Sanomat.
- ↑ Konttinen, Jussi: Körtti, juutalainen, muslimi – HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset Helsingin Sanomat. 17.5.2015. Arkistoitu 17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
- ↑ Vihreät päätti ministereistään: Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi, Emma Kari tuuraamaan ympäristö- ja ilmastoministerinä Yle Uutiset. 11.10.2021. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Vihreiden ministerit vaihtuivat: Krista Mikkonen nimitettiin sisäministeriksi, Emma Kari ympäristöministeriksi Uutissuomalainen. 19.11.2021. Keskisuomalainen. Viitattu 27.11.2021.
- ↑ Jantunen, Salla: Ympäristöministeriksi nimitetty Maria Ohisalo: "Meidän tulee sitoutua suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat metsät" 7.6.2022. Yleisradio. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ https://www.vihreatnaiset.fi/blog/2017/11/19/vihreiden-naisten-puheenjohtajaksi-valittu-emma-kari-naiset-loistavat-poissaolollaan-vallan-paikoilta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.vihreatnaiset.fi/blog/2021/11/07/vihreiden-naisten-puheenjohtajaksi-valittu-bella-forsgren-meidan-on-tehtava-joka-paiva-toita-taantumuksellisia-voimia-vastaan/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kari, Emma: Emma (Internet Archive) Emma Karin verkkosivut. Arkistoitu 5.9.2013. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j Kari, Emma: Luottamustoimet & Poliittinen CV Emma Karin verkkosivut. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ a b Järvi, Antti: Uusi polvi (Munakoisofeministi) Ylioppilaslehti. 5.3.2010. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Lehtniemi, Ninni: Vain yksi opiskelija valtuustoon Ylioppilaslehti. 31.10.2008. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Rantanen, Laura J.: Helsinkiläinen Emma Kari lähtee eurovaaleihin Vihreä Lanka. 6.11.2008. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ a b Ehdokkaiden äänet – Koko maa Vaalit. 10.6.2009. Viitattu 15.10.2013.
- ↑ a b Ehdokkaiden äänet – Helsingin vaalipiiri Vaalit. 13.5.2011. Viitattu 15.10.2013.
- ↑ a b Ehdokkaiden äänet – Helsingin vaalipiiri Vaalit. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ a b Helsingin vaalipiiri – Valitut Vaalit – Tieto- ja tulospalvelu. 18.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 17.11.2008. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 14.6.2013. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 9.4.2017. Viitattu 17.4.2017.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit. 22.6.2021. Viitattu 28.7.2021.
- ↑ Uuden valtuuston tuoreet kasvot. Helsingin Sanomat, 27.10.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Pettersson, Maria: Kasviskuningatar City. 19.3.2010. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Romaneja pallotellaan paikasta toiseen Helsingissä Iltalehti. 21.3.2011. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Sosiaalikeskus Sataman toiminta saa jatkua Yle Uutiset. 30.9.2010. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ a b Palttala, Pipsa: Emma Kari nousi vihreiden valtuustoryhmän johtajaksi. Helsingin Sanomat, 3.12.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Laitinen, Joonas: He päättävät asioistasi, helsinkiläinen. Helsingin Sanomat, 12.1.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Laitinen, Joonas: Emma Kari luopuu vihreiden johtopestistä HS.fi. 8.6.2015. Arkistoitu 25.12.2015. Viitattu 10.9.2015.
- ↑ Juntunen, Esa & Rissanen, Virve: Kävelykatu jäi puolitiehen. Helsingin Sanomat, 26.7.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Vihreät iloitsevat Reilusta Helsingistä Helsingin Vihreät. 21.10.2013. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Laitinen, Joonas: Paperittomien terveydenhoito synnytti kiistan Helsingissä. Helsingin Sanomat, 27.4.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2014.
- ↑ Rissanen, Virve & Sjöholm, Johanna: Luvatta maassa olevien terveydenhuolto junnaa Helsingissä. Helsingin Sanomat, 21.8.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2014.
- ↑ Karttunen, Kirsti: Emma Kari Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan johtoon HS.fi. 9.9.2015. Arkistoitu 10.9.2015. Viitattu 10.9.2015.
- ↑ a b Emma Kari Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Vihreiden Emma Kari ei asetu enää ehdolle eduskuntaan Yle Uutiset. 25.1.2023. Viitattu 26.1.2023.
- ↑ Puoluevaltuuskunta 2009–2011 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Puoluevaltuuskunta 2011–2013 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Emma Kari ministeri Niinistön ympäristöpolitiikkaan keskittyväksi erityisavustajaksi Ympäristöministeriö. 29.1.2014. Viitattu 29.1.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ EU ryöstökalastaa ja ajaa kestävää kalastusta - Täh!? Yle Uutiset. 26.11.2012. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Kalavale toi kirjoittajilleen Kelpoa kehitystä -palkinnon Turun Sanomat. 26.11.2012. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 28.10.2013.
- ↑ Teos Ahman kintereillä voitti WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon 5.12.2012. WWF. Viitattu 4.5.2013.
- ↑ Rantala, Jaakko: Onnellisuustalous Kansalaisyhteiskunta.fi. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Timonen, Lauri: Kenen veneessä uppoat Satakunnan Kansa. 28.2.2011. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 11.3.2014.
- ↑ Kuuma kampus. Ylioppilaslehti, 2009, nro 1.
Aiheesta muualla
muokkaaEdeltäjä: Krista Mikkonen |
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri 2021–2022 |
Seuraaja: Maria Ohisalo |