Komintern
Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli vuosina 1919–1943 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli kansainvälisen porvariston kukistaminen työväenluokan (proletariaatti) nimissä.
Järjestöä on kutsuttu myös nimellä Kolmas internationaali, koska sen koettiin olevan Toisen internationaalin seuraaja ja parhaiden perinteiden puolustaja. Kominternin perustajat kritisoivat vanhaa organisaatiota etenkin kykenemättömyydestä vastata ensimmäisen maailmansodan synnyttämiin haasteisiin.
Komintern oli tiukasti keskitetty ja kurinalainen ”maailmanpuolue”, jonka kansallisuuksien mukaan järjestetyt jäsenjärjestöt (eli kommunistiset puolueet) olivat keskusorganisaatiolle alisteisia osastoja.
2.–7. maaliskuuta 1919 Moskovassa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen 1935. Järjestö lakkautettiin Stalinin aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä sen jäsenjärjestöjen tai Neuvostoliiton politiikan kannalta. Lakkauttamista kannatti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lisäksi etenkin verrattain itsenäisesti toiminut Jugoslavian kommunistinen puolue, kun taas Neuvostoliitosta riippuvaiset puolueet Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteerin Klement Gottwaldin johdolla pelkäsivät menettävänsä lakkauttamisen myötä viimeisenkin itsemääräämisoikeutensa.
Sisällysluettelo
Toimeenpanevan komitean puheenjohtajatMuokkaa
| Grigori Zinovjev | 1919–1926 |
| Nikolai Buharin | 1926–1928 |
| Georgi Dimitrov | 1934–1943 |
Kominternin tukemia kansainvälisiä järjestöjäMuokkaa
| järjestö | lyhenne | vuodet |
|---|---|---|
| Kommunistinen nuorisointernationaali | KNI | 1919–1943 |
| Punainen ammattiyhdistysinternationaali | Profintern | 1921– |
| Punainen talonpoikaisinternationaali | Krestintern | 1923– |
| Punainen urheiluinternationaali | Sportintern | |
| Kansainvälinen puna-apu | MOPR | 1934– |
Kolmatta internationaalia tukeneet puolueetMuokkaa
- Venäjän kommunistinen puolue (Bolševikit)
- Spartakistiliitto (Saksa)
- Itävallan kommunistinen puolue
- Unkarin kommunistinen puolue,Béla Kunin aikana (Unkarin neuvostotasavalta)
- Suomen kommunistinen puolue
- Puolan kommunistinen puolue
- Viron kommunistinen puolue
- Latvian kommunistinen puolue
- Liettuan kommunistinen puolue
- Valko-Venäjän kommunistinen puolue
- Ukrainan kommunistisen puolueen
- Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue (vallankumoukselliset ryhmittymät)
- Bulgarian kommunistinen puolue
- Romanian sosialistinen puolue
- Serbian SDP: n vasen siipi
- Ruotsin sosiaalidemokraattinen vasemmistopuolue
- Työväenpuolue (Norja)
- Klassekampen ryhmä (Tanska)
- Alankomaiden kommunistinen puolue
- Belgian työväenpuolueen vallankumoukselliset siivet (joista muodoistui Belgian kommunistinen puolue vuonna 1921)
- Ryhmät ja organisaatiot Työväeninternationaalin ranskalaisessa osastossa ja syndikalistiset liikeet
- Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue (vasemmstosiipi)
- Italian sosialistinen puolue
- Espanjan sosialistisen työväenpuolueen vallankumoukselliset elementit
- Portugalin sosialistisen puolueen vallankumoukselliset elementit
- Britannian sosialistiset puolueet
- Sosialistinen työväenpuolue (Britannia)
- Industrial Workers of the World (Britannia)
- Irlannin työväestön vallankumoukselliset elementit
- Vallankumoukselliset elementit (Luottamusmiehet) (Britannia)
- Amerikan sosialistinen työväenpuolue
- Socialist Party of America (vasemmistosiipi)
- Industrial Workers of the World (Yhdysvallat)
- Industrial Workers of the World (Australia)
- Workers' International Industrial Union
- Tokion ja Jokohaman sosialistiset ryhmät
- Kommunistinen nuorisointernationaali ( Willi Münzenbergin edustamana)[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ First Congress of the Communist International marxists.org.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Komintern-arkistot
- Библиография. Содержание журналов "Коммунистический Интернационал" и некоторые другие символы Коминтерна (III Интернационала)
Kansainvälinen työväenliitto eli ensimmäinen internationaali (1864–1876) | Anarkistinen internationaali (1872–1877) | Toinen internationaali (1889–1914 ... 1919–1939) | Kommunistinen internationaali eli kolmas internationaali (1919–1943) | Neljäs internationaali (1938–) | Kominform (1947–1956) | Sosialistinen internationaali (1956–)