Puolan kommunistinen puolue

Puolan kommunistinen puolue (puolaksi Komunistyczna Partia Polski, KPP) oli Puolan toisessa tasavallassa vuosina 1918-38 toiminut kommunistinen puolue.[1]

Puolan kommunistisen puolueen käyttämiä tunnuksia.

Perustaminen muokkaa

Puolan kommunistinen puolue perustettiin 16. päivänä joulukuuta vuonna 1918 nimellä Puolan kommunistinen työväenpuolue (puolaksi Komunistyczna Partia Robotnicza Polski, KPRP). Nimi muutettiin Kominternin ohjeiden mukaiseksi vuonna 1925.[1][2]

Puolan kommunistinen puolue syntyi, kun kaksi vallankumouksellista puoluetta, Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratia ja Puolan sosialistipuolue - vasemmisto, yhdistyivät. Puolueohjelma perustui Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratian puolueohjelmaan. Puolan kommunistisen puolueen keskuskomiteaan valittiin kuusi jäsentä molemmista yhdistyneistä puolueista: Władysław Kowalski-Grzech, Henryk Stein-Domski, Franciszek Grzelszczak-Grzegorzewski, Franciszek Fiedler, Adolf Zalberg-Piotrowski ja Szczepan Rybacki Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratia -puolueesta sekä Józef Ciszewski, Maksymilian Horwitz-Walecki, Henryk Iwiński, Maria Koszutska-Kostrzewa, Stefan Królikowski ja Wacław Wróblewski Puolan sosialistipuolue - vasemmisto -puolueesta.[1][2]

Toiminta muokkaa

Puolan kommunistinen työväenpuolue kiellettiin vuonna 1919 sen jälkeen, kun se oli ryhtynyt tukemaan Neuvosto-Venäjää sodassa Puolaa vastaan.[1] KPRP:n edustaja Józef Unszlicht osallistui Kominternin ensimmäiseen kongressiin maaliskuussa vuonna 1919.[2] Heinäkuun 23. päivänä vuonna 1920 perustettiin Moskovassa Väliaikainen puolalainen vallankumouskomitea, jonka tarkoitus oli Neuvosto-Venäjän ohjauksessa vastata Puolan toisen tasavallan siirtymisestä sosialistiseksi tasavallaksi sen jälkeen, kun puna-armeija olisi ensin voittanut sodan. Myöhemmin komitean oli tarkoitus luovuttaa valta KPRP:lle. Puna-armeijan tappio kuitenkin vesitti suunnitelman.[3]

Korkeinta valtaa KPRP:ssä käyttivät vuoden 1922 puoluekokouksen jälkeen Adolf Warski, Maksymilian Horwitz ja Maria Koszutska.[2] Vuodesta 1922 lähtien Puolan kommunistinen työväenpuolue osallistui kansalliskokouksen vaaleihin osana ryhmittymää, jonka nimi oli Kaupunkilais- ja maalaisproletariaatin liitto (puolaksi Związek Proletariatu Miast i Wsi).[1] Vuoden 1928 vaaleissa kommunistit saivat 7 edustajaa 444 edustajan kansalliskokoukseen.[4]

Puolan kommunistiseen puolueeseen kuuluivat autonomisina osina Läntisen Valko-Venäjän kommunistinen puolue, Länsi-Ukrainan kommunistinen puolue ja Ylä-Sleesian kommunistinen puolue.[4]

KPP teki kohtalokkaan virheen asettuessaan vuonna 1926 tukemaan Józef Piłsudskia vallankaappauksessa. Stalin tuomitsi KPP:n menettelyn, minkä jälkeen puolueen merkitys Kominternin politiikassa laski.[2]

Espanjan sisällissodan aikana Puolan kommunistinen puolue organisoi kansainvälisten prikaatien värväyksen.[4]

Stalinin vainojen aikana kaikki Puolan kommunistisen puolueen Neuvostoliitossa oleskelleet johtajat ja suuri osa Neuvostoliitossa oleskelleista Puolan kommunistisen puolueen jäsenistä teloitettiin.[4]

Lakkauttaminen muokkaa

Komintern lakkautti Puolan kommunistisen puolueen Stalinin määräyksestä vuonna 1938.[4]

Lähteet muokkaa