Avaa päävalikko

Neuvosto-Venäjä

Neuvostoliittoa edeltänyt Venäjä 1918–1923


Neuvosto-Venäjä (ven. Советская Россия, Sovetskaja Rossija) oli Neuvostoliittoa edeltänyt bolševistijohtoinen Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta.

Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика
Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika
Neuvosto-Venäjän lippu vuodelta 1918. Lipussa lyhenne РСФСР, RSFSR kyrillisin kirjaimin Neuvosto-Venäjän vaakuna
lippu (1918) vaakuna (1918)

Bolševikkien hallitsemat alueet. Sininen: 1918. Keltainen: 1919. Punainen: 1921.
Bolševikkien hallitsemat alueet. Sininen: 1918. Keltainen: 1919. Punainen: 1921.

Valtiomuoto sosialistinen neuvostotasavalta
Valtionpäämies kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Iljitš Lenin
Pääkaupunki Pietari (vuoteen 1918)
Moskova (vuodesta 1918)
Kielet Venäjä
Valuutta sovznak
Edeltäjä(t) Venäjän tasavallan lippu Venäjän tasavalta1
Seuraaja(t)  Neuvostoliitto2

1Venäjä oli väliaikaisen hallituksen hallitsema tasavalta bolševikkien kaapatessa vallan.
2Juridisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta jatkoi olemassaoloaan Neuvostoliiton osavaltiona.

Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922.[1][2] Sen juridisena seuraajana toimi Venäjän neuvostotasavalta, mutta käytännössä Neuvosto-Venäjän johdon käyttämä valta siirtyi Neuvostoliiton johdolle. Neuvosto-Venäjä jatkoi Neuvostoliitossa täysivaltaisen valtion asemansa menettäneenä sen liittovaltiosubjektina. Kun Venäjä valtiollisesti itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliitosta, tuli Venäjästä Venäjän federaatio, eli nykyinen Venäjä.

HistoriaMuokkaa

Perustamisensa aikana Neuvosto-Venäjän tunnustivat ympärysvaltojen kanssa sotaa käyvät Osmanien valtakunta, Saksan valtakunta ja Itävalta-Unkari, jotka tekivät sen kanssa Brest-Litovskin rauhan sekä myös Suomi itsenäisyytensä tunnustamisen vuoksi. Muut valtiot eivät tunnustaneet Neuvosto-Venäjää, koska ne pitivät Venäjän väliaikaisen hallituksen seuraajina venäläisiä sotilashallituksia, jotka taistelivat neuvostovaltaa vastaan. Sotilashallituksia tukivat Venäjän interventiossa muun muassa Ranska, Yhdysvallat ja Britannia sekä Japani.

Suurimman osan olemassaoloajastaan Neuvosto-Venäjä kävi sotaa valkoisia venäläisiä armeijoita ja muita entisen keisarikunnan alueella toimineita joukkoja sekä valtiomuodostelmia vastaan. Vuoteen 1922 mennessä neuvostovallan olivat tunnustaneet vasta Suomi, Viro, Liettua ja Latvia, jotka olivat solmineet sen kanssa Tarton rauhansopimukset.

Kun bolševikit voittivat Venäjän sisällissodan, he yhdistivät hallitsemansa Ukrainan, Valko-Venäjän ja Taka-Kaukasian neuvostotasavallat Neuvostoliitoksi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Советская Россия
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.