Kerenskin hyökkäys

Kerenskin hyökkäys eli Keresnkin offensiivi oli Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana tehty venäläisten hyökkäys Itärintamalla Itävalta-Unkarin ja Saksan armeijoita vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen tarkoituksena oli keventää ranskalaisten painetta länsirintamalla.

Kerenskin hyökkäys
Osa ensimmäinen maailmansodan itärintamaa
Rintamalinja vuonna 1917
Päivämäärä: 1.–19. heinäkuuta 1917 Lopputulos: keskusvaltojen voitto Vaikutukset: Venäjällä alkavat laajat mielenosoitukset Pietarissa eli Heinäkuun päivät
Osapuolet
Venäjän keisarikunta Romanian kuningaskunta	Itävalta-Unkari  Saksan keisarikunta
Komentajat
Aleksei Brusilov	Felix von Bothmer Max Hoffmann
Vahvuudet
Venäjän VII. Armeija Venäjän VIII. Armeija Venäjän XI. Armeija Romanian I. Armeija	Saksan Eteläinen Armeija Itävalta-Unkarin 3. Armeija Itävalta-Unkarin 7. Armeija
Tappiot
60000	38000

Hyökkäys kohdistui noin 60 kilometriä leveällä rintamalla Lvivin suuntaan Ternopolilta päin, mutta kilpistyi siihen, etteivät sotilaat halunneet taistella ja vihollinen teki vastahyökkäyksen. Myöskään hyökkäykselle ajatellut tukitoimet eivät toteutuneet suunnitelmien mukaisesti.

Hyökkäys alkoi 1. heinäkuuta 1917. Siihen osallistuivat Venäjän yhdestoista, seitsemäs ja kahdeksas armeija. Vastapuolella oli kenraali Felix von Bothmerin komentama Saksan Eteläinen armeijaryhmä sekä Itävallan seitsemäs ja kolmas armeija.

Hyökkäys on nimetty Venäjän senaikaisen sotaministerin, Aleksandr Kerenskin mukaan. Epäonnistuneen hyökkäyksen ja nälänhädän seurauksena Pietarissa alkoi laajat mielenosoitukset heinäkuussa 1917. Hyökkäyksen epäonnistuminen myös demoralisoi monia sotilaita, jonka seurauksena mm. Saksa pystyi valloittamaan Riian ja toteuttamaan Operaatio Albionin ilman laajaa vastarintaa.