S/S Louhi

matkustajalaiva

S/S Louhi oli suomalainen sisävesimatkustajalaiva, joka kaatui ja upposi Suvasveden Enonlahdessa 15. toukokuuta 1934, jolloin 34 (eräiden lähteiden mukaan 33) laivan matkustajaa menehtyi.[1] Tämä on pahin Saimaan alueella tapahtunut laivaonnettomuus.

Suvasveden Höyrylaiva Oy:n ja vuodesta 1933 Höyrylaiva Oy Louhen omistama S/S Louhi aloitti säännöllisen vuoroliikenteen vuonna 1929 Kuopiosta Leppävirran Näädänmaahan. Alus lähti 15. toukokuuta 1934 Kuopiosta mukanaan 70-80 matkustajaa ja noin 8 000 kiloa lastia. Lastiin kuului jauho-, siemenvilja- suola- ja lannoitesäkkejä sekä kappaletavaraa. Koska laivassa ei ollut varsinaista lastiruumaa, tämä lasti oli sijoitettu laivan etu-, väli- ja takakansille. Laivan päällikkönä oli ensi kertaa reitillä ajanut August Ovaskainen ja perämiehenä kokenut Sikstus Flick.

Laiva saapui Vehmersalmen ja Leppävirran rajalla olevaan Enonlahteen, ja poikettuaan Harjulan laiturissa se jatkoi matkaa Paksulan laituriin.[1][2] Kun laivaa käännettiin kapeassa lahdessa, se kallistui vasemmalle kyljelleen ja upposi muutamassa minuutissa. Kaatuminen tapahtui lähellä rantaa, jossa oli laivaa odottavia ihmisiä, joten pelastustyöt käynnistyivät heti. Laivan miehistö ja kannella olleet matkustajat saatiin pelastettua vedestä, mutta hyteissä ja laivan alakerrassa olleet matkustajat jäivät uponneeseen alukseen.

Louhi oli kapea ja korkea laiva, ja se oli jo Kuopiosta lähdettäessä kallistunut niin, että perämies pyysi matkustajia siirtymään aluksen toiselle laidalle kallistuman oikaisemiseksi. Aluksen pohjalastia oli edellisenä vuonna vähennetty, jolloin sen vakavuus oli kärsinyt. Kaatumisen aiheutti liian suurella nopeudella tehty jyrkkä käännös, ja siihen saattoi vielä myötävaikuttaa kansilastin siirtyminen. Sää oli sen sijaan tapahtumahetkellä tyyni.

Alus nostettiin ylös ja vietiin korjattavaksi Savonlinnan Lypsyniemen konepajalle. Se aloitti liikennöinnin uudestaan saman vuoden syksyllä mutta ajoi tällöin vielä karille Vehmersalmen edustalla. Omistajayhtiö jatkoi kuitenkin vielä liikennöintiä entisellä reitillä kolmen vuoden ajan. Liikennöinti oli kaikesta huolimatta tappiollista, ja lopulta syksyllä 1937 päätettiin laivayhtiö lopettaa ja asettaa Louhi myyntiin. Keväällä 1938 Louhi myytiin Kuopiossa pidetyssä huutokaupassa Ferdi Tuomaiselle ja Otto Tiihoselle. Laiva nimeksi tuli Suvasvesi, ja se jatkoi liikennöintiä Kuopio-Näädänmaa reitillä vielä kesäkaudella 1938 ja 1939. Syksyllä laiva siirrettiin Saimaan kanavan kautta Suomenlahden rannikolle.

Kuopion kihlakunnanoikeus tuomitsi 5. helmikuuta 1935 Louhen päällikön August Ovaskaisen kuolemantuottamuksesta ja laivan uppoamisesta 5 kuukaudeksi vankeuteen ja perämies Sikstus V. Flinkin samoista syistä 3 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Kuopion piirin merikelpoisuuden tarkastaja Samuli Savolainen tuomittiin 3 000 markan sakkoihin. Vastaajat joutuivat myös maksamaan korvauksia laivan nostosta sekä hautaus- ja oikeudenkäyntikuluja uhrien omaisille. Viipurin hovioikeus korotti elokuussa 1935 Ovaskaisen tuomion 10 kuukaudeksi ja Flinkin sekä Savolaisen tuomion 6 kuukaudeksi vankeutta. [3][4]

Useat Louhen onnettomuuden uhrit on haudattu Leppävirran vanhalle hautausmaalle, ja siellä on myös vuonna 1964 paljastettu Tauno Gröndahlin veistämä haaksirikon uhrien muistomerkki. Vehmersalmen hautausmaalla on Louhen vehmersalmelaisten uhrien yhteishauta. Enonlahden Osuusliikkeen rannasta, muutaman sadan metrin päästä hukkumispaikasta löytyy opettajapari Eero ja Seija Äijön suunnittelema muistomerkki, joka paljastettiin 22.8.1965.[2] P. J. Tynkkynen teki onnettomuudesta Louhen tuho -nimisen arkkiveisun.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Surulaulu "Louhen" uppoamisesta Kallaveden Räsälänlahdessa tiistaina toukok 15 p:nä 1934 vieden mukanaan 33 matkustajaa. Otto Andersin, Pori 1934
  • Leppävirran kirja 1967

ViitteetMuokkaa

  1. a b Vuokko Viljakka: Louhi-laiva upposi 80 vuotta sitten Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 14.5.2014. Viitattu 13.9.2018.
  2. a b Kuopion karttapalvelu: Enonlahti (Kartalla näkyy Harjulan talo, jonka laiturista laiva lähti ennen uppoamistaan. Enonlahden pohjoisrannan Pahkakalliolla näkyy puolestaan Enonkosken Osuusliikkeen rantaan pystytetyn Louhen uppoamisesen uhreja kunniottavan muistomerkin paikka. Kartassa näkyviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 13.9.2018.
  3. Hl. Louhen juttu, Laatokka, 07.02.1935, nro 16, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Hl. Louhen jutussa hovioikeus korottanut syytettyjen tuomioita, Laatokka, 29.08.1935, nro 101, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muuallaMuokkaa