Otto Stenroth
Eliel Otto (Otto Eliel) Stenroth (13. toukokuuta 1861 Saarijärvi – 16. joulukuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen lakimies, valtiopäivämies, senaattori ja pankinjohtaja.[1]
| Otto Stenroth | |
|---|---|
 |
|
| Ulkoasiaintoimituskunnan päällikkö | |
|
Paasikiven I hallitus
27.5.1918–27.11.1918 |
|
| Seuraaja | Carl Enckell |
| Kansanedustaja | |
|
1.8.1908–31.5.1909
|
|
| Ryhmä/puolue | Nuorsuomalainen Puolue |
| Vaalipiiri | Vaasan läänin itäinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. toukokuuta 1861 Saarijärvi |
| Kuollut | 16. joulukuuta 1939 (78 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | pankinjohtaja |
| Tiedot | |
| Puolue | Nuorsuomalainen Puolue |
| Koulutus |
filosofian maisteri (1882) lakitieteen kandidaatti (1886) varatuomari (1889) |
Stenrothin isä oli kirkkoherra Otto Adolf Stenroth. Ylioppilaaksi Stenroth pääsi vuonna 1877, ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1881. Stenroth jatkoi opintojaan valmistuen lakitieteen kandidaatiksi 1886. Hänelle myönnettiin filosofian maisterin arvo 1882 ja varatuomarin arvo vuonna 1889.[2]
Pankinjohtaja ja poliitikko
muokkaaOpintojensa jälkeen Stenroth toimi Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan lainoppineena jäsenenä 1889–1893, pääjohtajan varamiehenä 1893–1906. Sen jälkeen hän toimi Suomen Hypoteekkikassan johtokunnan puheenjohtajana 1904–1908 ja 1909–1916. Suomen Kiinteistöpankin toimitusjohtajana hän toimi 1907–1908 ja 1909–1918.
Stenroth oli Kemin edustaja porvarissäädyssä valtiopäivillä 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900.[3] Hän oli Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustaja Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä 1908–1909. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän oli 1911–1918 ja sen varapuheenjohtajana 1915–1918.[1]
Stenroth toimi Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunnan päällikkönä ja senaattorina Hjeltin senaatissa 1908–1909. Suomen itsenäistyttyä hänestä tuli ulkoasiantoimituskunnan päällikkö ja senaattori Paasikiven I senaattiin 1918.
Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana eli nykyisin pääjohtaja Stenroth oli 13. joulukuuta 1918 – 20. tammikuuta 1923. Stenrothin ura Suomen Pankissa päättyi valuuttakauppaan. Hän antoi Suomen Pankkiin johtajaksi siirtyneelle Erik von Frenckellille erikoisen valuuttakauppatoimeksiannon, joka tehtiin Suomen Pankin varoilla, joskin yksityisesti Stenrothin nimissä. Kun vastustajat toivat asian julkisuuteen, molemmat joutuivat jättämään pankin. Myöhemmin ilmeni, että Stenrothin tarkoitus oli valuuttakaupalla pelastaa konkurssilta Kaupunkien Hypoteekkikassa, jonka hallintoon hän kuului.[4]
Teokset
muokkaa- Sotatapaukset Etelä-Suomessa ja Inkerinmaalla vuonna 1590. Kustantaja tuntematon, 1880.
- Työkansan elanto- ja asumus-suhteiden parantamisesta. WSOY, 1891.
- Muutamia havaintoja krediittioloista maassamme. Otava, 1899.
- Taloudellinen asema Suomessa v. 1901. Otava, 1902.
- Näkökohtia maamme säästöpankkien toiminnasta. Otava, 1903.
- Asuntokysymyksiä : alustuksia Wienin kansainväliselle asunto-kongressille 1910. Toinen tekijä Einar Böök. Kustantaja tuntematon, 1910.
- Kolme esitelmää. Toinen tekijä Einar Böök. Yhdistys yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi, 1912?
- Rakennus- ja kiinteistöluoton uudestaan järjestämisestä. Kustantaja tuntematon, 1925.
- Eräitä piirteitä Suomen pankin toiminnasta vuosina 1919-1922. Kustantaja tuntematon, 1928.
- Juhlajulkaisu toimitusjohtaja Alvar Renqvistin täyttäessä kuusikymmentä vuotta 15.2.1928. Otava, 1928.
- Puoli vuotta Suomen ensimmäisenä ulkoministerinä : tapahtumia ja muistelmia. Otava, 1931.
Lähteet
muokkaa- Holmberg, Håkon: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 – elämäkerrallinen luettelo. Helsinki. 1964.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Kananen, Taimi: Nimiä ja vaikuttajia, s. 248. (Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen) Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7
- ↑ Otto Stenroth Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 320–322. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Samuli Skurnik, Jokapaikan Erik talousmiehenä. Valvoja 2/2017, s. 49-51
Aiheesta muualla
muokkaa- Otto Stenroth Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Vapaasti ladattavia Otto Stenrothin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta.