Mieskuoro Finlandia
Mieskuoro Finlandia oli suomalainen kuoro, joka perustettiin Pohjois-Amerikkaan keväällä 1939 suuntautunutta konserttimatkaa varten.
Kuoroa ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1937, kun Suomi päätti osallistua New Yorkin huhtikuun lopussa 1939 avattavaan maailmannäyttelyyn. Kuorolle annettiin nimi Finlandia-kuoro. Sen kokoamiseksi järjestettiin useita koelaulutilaisuuksia, ja karsintojen perusteella koottiin 70-henkinen valio mieskuoro. Kuoron keski-ikä oli 37 vuotta. Kuoromatkan rahoittamiseksi valtio antoi 300 000 markan apurahan. Lisäksi kuoro sai luvan järjestää arpajaiset matkan rahoittamiseksi.
Kuoron laulajia tuli eri puolelta Suomea, mutta ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kuoroista. Johtajaksi nimettiin itseoikeutetusti professori Heikki Klemetti. Hänen apunaan olivat arvostetut musiikkimiehet ja samalla kuoronjohtajat kouluneuvos L. Arvi P. Poijärvi, toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen ja kuoronjohtaja Bengt Carlson. Tunnettuja kuorolaisia olivat mm. Lahden Mieskuoron johtaja Väinö Kaskinen, radiokuuluttaja tunnettu Carl-Erik Creutz, myöhempi Klemetti-opiston perustaja Arvo Vainio, oopperalaulajat Reino Hallaperä, laulajat Armas Hanttu, Sulo Saarits.[1] Kuoron laulajavalinnat oli tehty syksyyn 1938 mennessä, ja kuoro antoi ensikonsertin Helsingissä 19. marraskuuta 1938.[2]
Ennen huhtikuun alkupuoliskolla 1939 tapahtunutta lähtöä mieskuoro Finlandia esiintyi Suomen Amerikan tervehdyksessä 1. tammikuuta 1939[3] sekä kävi myöhemmin keväällä 1939 tervehdyskäynnillä tasavallan presidentti Kyösti Kallion ja hänen puolisonsa luona presidentinlinnassa. Matka New Yorkiin suuntautui Ruotsin kautta Britanniaan ja siellä Lontooseen, jossa pidettiin ensimmäiset konsertit. Atlantin ylitys tapahtui RMS Queen Maryllä Liverpoolista.[4]
Ensi konsertin kuoro antoi maailmannäyttelyn Suomi-päivänä 4. toukokuuta 1939. Paikkana oli New Yorkin Roosevelt-hotelli.[5] Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Esiintymiskaupunkeja olivat mm. Washington D.C., Pittsburgh, Boston, Cleveland, Chicago, Detroit ja Kanadan puolella Toronto. Detroitissa kuoro kävi tutustumassa mm. Fordin autotehtaaseen sekä esikaupungissa sijainneeseen Cranbrook Educational Community-kampukseen, jonka suunnittelijoihin kuului ajan tunnettu suomalaisarkkitehti Eliel Saarinen.[5] Ennen Amerikasta lähtöään kuoro antoi vielä viimeisen konserttinsa maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Paluumatkalla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä.[1]
Kotimaahan palattuaan 22. toukokuuta 1939 kuoro kävi vielä presidentin ja hänen puolisonsa luona kunniakäynnillä.[6] Paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.
Kuoron savikiekko-levytyksistä Fazer teki kokoelman vuonna 1987[7]
Diskografia muokkaa
- 1939 Mieskuoro Finlandia Manskören Finlandia - Finlandia Male Chorus, (1987)
- Finlandia male chorus. (1993)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kansanomaisia lauluja mieskuorojen tulkitsemina - Aksel Törnudd: Kirkonkäynti (Finlandia / L. Arvi P. Poijärvi 1939) 24.1.2013. YLE Elävä Arkisto. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ Kuva-aukeama. Suomen Kuvalehti, 19.11.1938, nro 46, s. 1799. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Maksullinen. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ Kun Suomi tervehti Amerikkaa vuonna 1939 1.1.1939. YLE. Viitattu 22.6.2019.
- ↑ Suomi tunnetuksi. Suomen Kuvalehti, 15.4.1939, nro 15, s. 23. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Maksullinen. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ a b Suomen viralliset edustajat - juhlasaattueessa hotellista maailmannäyttelyyn 14.5.1939. Uusi Suomi. Arkistoitu 14.2.2017. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ Laulajien paluu. Suomen Kuvalehti, 27.5.1939, nro 21, s. 833. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Maksullinen. Viitattu 15.2.2017.
- ↑ http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=Mieskuoro+Finlandia&ID=1d703ee4-064b-482d-82aa-938fe0ae80da