Carl-Erik Creutz
Carl-Erik Creutz (14. kesäkuuta 1911 Padasjoki – 5. kesäkuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja ja Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja,[1] joka oli tunnettu huolitellusta puhetavastaan.[2]
| Carl-Erik Creutz | |
|---|---|
 Yleisradion kuuluttaja Carl-Erik Creutz työssään radion studiossa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. kesäkuuta 1911 Padasjoki |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 2000 (88 vuotta) Helsinki |
UraMuokkaa
Creutz tuli Yleisradioon kuuluttajaksi 1939.[3] Hänen äänensä tuli pian suomalaisille tutuksi, sillä kuuluttajan tehtävien lisäksi hän työskenteli myös ohjelmatoimittajana, juontajana ja jopa laulajana. Hänen hyvän huomenen ja hyvän yön toivotuksistaan tuli tärkeitä monelle yksinäiselle radionkuuntelijalle. Hänellä oli hyvän huomenen lisäksi tapana toivoa, ”että tästä päivästä tulisi oikein mukava päivä”.
Creutz nimitettiin Yleisradion ruotsinkielisen ohjelmajaoston amanuenssiksi vuonna 1946.[3] Hänestä tuli pääkuuluttaja ja kuuluttajien esimies 1956, ja hän koulutti myöhempiä radiokuuluttajia. Heidän joukossaan oli Pentti Fagerholm, josta tuli vuonna 1976 Creutzin seuraaja pääkuuluttajana.
Kuuluttajan työ edellytti hyvää yleissivistystä ja muun muassa klassisen musiikin tuntemusta. Lisäksi vaadittiin radioon sopivaa ääntä, täsmällisyyttä, asiallisuutta ja tarkkuutta. Erityistä tyylitajua edellytettiin suuronnettomuuksista tai muista dramaattisista tapahtumista uutisoitaessa. Creutz oli lisäksi erityisen tarkka ja vaativa vierasperäisten nimien oikein ääntämisessä.
Koska Creutz hallitsi molemmat kotimaiset kielet, hänen osakseen tuli keskeisten kansallisten tilanteiden ja tärkeiden juhlatilaisuuksien selostaminen. Toisen maailmansodan tapahtumat liittyivät usein hänen kuulutuksiinsa. Hän muun muassa luki Mannerheimin pyynnöstä jatkosodan viimeisen päiväkäskyn.
Creutz juonsi monia yleisötilaisuuksia ja luki näkövammaisten äänikirjoja. Yleisöäänestyksissä hän sai neljästi Telvis-patsaan Suomen suosituimpana radioäänenä. Hän oli tuttu myös satojen kotimaisten lyhytdokumenttien ja valistusfilmien selostajanäänenä, joiden lisäksi häntä kuultiin lukuisien ulkomaisten dokumenttielokuvien suomalaisella ääniraidalla (mm. Mondo Cane, Hyvästi Afrikka).
Carl-Erik Creutz kuului Creutzien aatelissukuun, joka on luetteloitu numerolla yksi Ritarihuoneen kreivillisten sukujen luettelossa.
LähteetMuokkaa
- Yleisradion historia 1926–1996. WSOY, 1996. ISBN 951-43-0709-7.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Carl-Erik Creutz Elonet.
- ↑ Himberg, Petra: Carl-Erik Creutzin viimeinen työpäivä Elävä arkisto. 6.4.2009. Yleisradio. Viitattu 24.5.2014.
- ↑ a b Kilpi, Kalevi: ”Kuka kukin on Yleisradiossa”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 320. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.