Sirkka Turkka
Sirkka Annikki Turkka (2. helmikuuta 1939 Helsinki[1] – 23. lokakuuta 2021 Lohja[2]) oli suomalainen runoilija. Turkka sai uransa aikana useita palkintoja, muiden muassa Finlandia-palkinnon 1986, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.[2]
| Sirkka Turkka | |
|---|---|
 Sirkka Turkka Turun kirjamessuilla 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. helmikuuta 1939 Helsinki |
| Kuollut | 23. lokakuuta 2021 (82 vuotta) Lohja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Turkan esikoisteos Huone avaruudessa julkaistiin vuonna 1973 hänen ollessaan 34-vuotias. Vuosina 1973–2005 Turkalta ilmestyi 13 runokokoelmaa, viimeisenä Niin kovaa tuuli löi vuonna 2004.[3]
Turkan vanhemmat olivat majuri Josef Wilhelm Turkka ja kanslisti Elsa Mirjam Luoko. Hän valmistui ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1962, humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1967 ja tallimestariksi Ypäjän hevoshoitokoulusta 1970.[1] Hän oli mukana Iowan yliopiston kirjailijaohjelmassa 1991.
Turkka työskenteli Helsingin kaupungin kouluvirastossa 1960-luvulla ja 1971–1972, lomasijaisena Auroran sairaalan kirjastossa 1965, Nikkilän sairaalan kirjastossa 1974–1975, Espoon tallissa tallimestarina 1980–1981 ja hevosten hoitajana Honkolan kartanossa Urjalassa 1984−1986. Hän oli vapaa kirjailija vuodesta 1974. Hän asui Lohjalla.
Ohjaaja ja kirjailija Jouko Turkka oli Sirkka Turkan serkku.[4]
TeoksetMuokkaa
- Huone avaruudessa. Helsinki: Tammi, 1973. ISBN 951-30-2557-8.
- Valaan vatsassa. Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30-3482-8.
- Minä se olen. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3741-X.
- Yö aukeaa kuin vilja. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4380-0.
- Mies joka rakasti vaimoaan liikaa. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4604-4.
- Kaunis hallitsija. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5459-4.
- Vaikka on kesä. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5759-3.
- Teokset 1973–1983. Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6144-2.
- Tule takaisin, pikku Sheba. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6499-9.
- Voiman ääni. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9279-8.
- Sielun veli. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0176-2.
- Nousevan auringon talo. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1035-4.
- Tulin tumman metsän läpi. Helsinki: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1510-0.
- Niin kovaa se tuuli löi. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3055-X.
- Runot 1973–2004. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3401-6.
HuomionosoituksiaMuokkaa
- Valtion kirjallisuuspalkinto (1980, 1984)[1]
- Finlandia-palkinto (1986 teoksesta Tule takaisin, pikku Sheba)
- Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha (1989)[1]
- Tanssiva karhu -runopalkinto (1994 teoksesta Sielun veli)[1]
- Pro Finlandia -mitali (1996)
- Eino Leinon palkinto (2000)[1]
- Valtion taiteilijaeläke (2002)[1]
- Tammen rahaston tunnustuspalkinto (2002)[1]
- Aleksis Kiven palkinto (2005)[1]
- Kajaanin runoviikon suven runoilija (2009)[1]
- Nuori Voima -palkinto (2009)[1]
- Tranströmer-palkinto (2016)[2]
LähteetMuokkaa
- Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 800. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- Sirkka Turkka. Elias-kirjailijat
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 950. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c Koivuranta, Riitta: Finlandia-palkittu runoilija Sirkka Turkka on kuollut Helsingin Sanomat. 23.10.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 23.10.2021.
- ↑ Sevimli, Adile: Mitä opin Sirkka Turkalta. Helsingin Sanomat, 31.10.2021. Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Nurmi, Aura: Ikkunan kautta työhuoneeseen Nuori Voima.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kainulainen, Siru: Turkka, Sirkka (1939–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Sirkka Turkan runoja Electric Verses -verkkoantologiassa.
- Sanojen ajan artikkeli Sirkka Turkka. Kirjasampo.fi.
- Kaksi arvostelua Tuli&Savu Net -runofoorumissa.
- Sirkka Turkka Tammen sivuilla.
- Turkka, Sirkka hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)