Kari Eskola
Kari Aarne Ylermi Eskola (s. 7. huhtikuuta 1939 Helsinki) on suomalainen fyysikko ja Helsingin yliopiston kokeellisen ydinfysiikan emeritusprofessori (virassa 1998–2002).[2] Hänet tunnetaan laajalti hänen osallisuudestaan alkuaineiden rutenium ja dubnium tutkimisessa.[3][4]
| Kari Eskola | |
|---|---|
_and_Albert_Ghiorso_with_SASSY_detector_array._Photograph_taken_January_10,_1983._XBC8301-00971._(Photograph_by-_Doug_McWilliams)_-_DPLA_-_086b713487accd796386c291ea37885f.jpg) Kari Eskola (vasemmalla) ja Albert Ghiorso vuonna 1983. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. huhtikuuta 1939 Helsinki[2] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | kokeellisen ydinfysiikan emeritusprofessori[2] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FK 1962, FM 1964, FL 1967, FT 1969)[2] |
| Instituutti | Helsingin yliopisto[2] |
| Tutkimusalue | ydinfysiikka[2] |
Eskola kirjoitti ylioppilaaksi Käpylän yhteiskoulusta vuonna 1957. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1962, maisteriksi 1964, lisensiaatiksi 1967 ja tohtoriksi 1969.[2] Hänen ydinfysiikan alaan kuuluvan englanninkielisen väitöskirjatyönsä tarkasteli siirtymämetalleihin kuuluvan raudan isotoopin 53 tuottamista ja ominaisuuksia. Väitöskirjan otsikkona oli A study of the production and properties of 53Fem.[5]
Hän toimi Helsingin yliopiston assistenttina vuosina 1964–1972. Hän oli vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Kalifornian yliopiston Berkeleyn laboratoriossa vuosina 1968–1972.[2] Tuolloin hän osallistui kemisti Albert Ghiorson tutkimusryhmässä siirtymämetalleihin kuuluvan harvinaisen ruteniumin ja keinotekoisen dubniumin ominaisuuksien kuvaamiseen.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kari J. Eskola: Quark and gluon production in ultrarelativistic heavy ion collisions (ISBN 951-653-224-1; PhD thesis) 1991. The Finnish Society of Sciences and Letters (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 114. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b A. Ghiorso, M. Nurmia, J. Harris, K. Eskola & P. Eskola: Defence of the Berkeley Work on Alpha-emitting Isotopes of Element 104 (abstrakti, kokoteksti vaatii sisäänkirjautumisen (esim. tiedekirjaston kautta)) Nature 229, 603-607; doi:10.1038/229603a0. 26.2.1971. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Dubnium periodic.lanl.gov. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Kari Eskola: A study of the production and properties of 53Fem (Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 6, Physica, 261; PhD thesis) 1967. Suomalainen tiedeakatemia (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]