Aarno Yrjö-Koskinen

suomalainen poliitikko

Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki8. kesäkuuta 1951 Helsinki)[2] oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.

Aarno Yrjö-Koskinen
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasiainministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Maiski.[1]
Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasiainministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Maiski.[1]
Ulkoasiainministeri
Sunilan II hallitus
21.3.1931 - 14.12.1932
Edeltäjä Hjalmar J. Procopé
Seuraaja Antti Hackzell
Henkilötiedot
Syntynyt 9. joulukuuta 1885
Helsinki
Kuollut 8. kesäkuuta 1951 (65 vuotta)
Helsinki
Ammatti juristi
Tiedot
Puolue Kokoomus

Vapaaherra Yrjö-Koskinen sai varatuomarin arvon 1915. Tällöin hän toimi senaatin talousosaston palveluksessa. Hän siirtyi itsenäistyneen Suomen ulkoasiainministeriön palvelukseen toimien muun muassa Suomen Pariisin lähetystössä ja vuodesta 1924 poliittisen osaston päällikkönä ja 1929 kansliapäällikkönä. Hän toimi lähettiläänä Moskovassa 1. tammikuuta 1931 – 8. huhtikuuta 1940 aikana.

Kesken Moskovan kauden hän toimi Sunilan II hallituksessa ulkoasiainministerinä. Moskovan lähettiläänäolojaksoon sattuu muun muassa vuoden 1932 alussa solmittu Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, jonka allekirjoittajana hän toimi. Hän oli lähettiläänä myös talvisodan sytyttyä ja toi lähetystönsä henkilökunnan vaikeuksien kautta Suomeen. Sen jälkeen hän siirtyi Turkkiin Suomen Ankaran lähetystön päälliköksi 20. elokuuta 1940 alkaen, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1950. Sen jälkeen hän toimi vielä Alankomaissa Haagissa.

J.K. Paasikivi seureineen palaamassa neuvottelumatkaltaan Moskovasta 16. lokakuuta 1939. Vasemmalla Aarno Yrjö-Koskinen, keskellä Paasikivi ja hänestä oikealla jaostopäällikkö Johan Nykopp sekä eversti Aladár Paasonen.

Ansioistaan hän sai lähetystöneuvoksen arvon vuonna 1923 sekä erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvon 2. tammikuuta 1928.[3]

Hänen isänsä oli senaattori Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen ja isoisä suomalaisuusmies, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

LähteetMuokkaa

  1. Turtola, Martti (1999). "Kansainvälinen kehitys Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla", Talvisodan pikkujättiläinen. Werner Söderström Osakeyhtiö, 13-46. ISBN 951-0-23536-9. 
  2. Valtioneuvosto: Ministerikortisto: Yrjö-Koskinen, Aarno Armas Sakari
  3. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 46 ja 124. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Holmberg, Håkon: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 – elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Edeltäjä:
Hjalmar J. Procopé
Suomen ulkoministeri
1931–1932
Seuraaja:
Antti Hackzell
Edeltäjä:
Onni Talas
Suomen Turkin-lähettiläs
1940–1951
Seuraaja:
Asko Ivalo