Seppo Ilmari Leppävuori (s. 24. maaliskuuta 1939 Jyväskylä) on Oulun yliopistosta vuonna 2004 eläkkeelle jäänyt teknillisen fysiikan emeritusprofessori.

HenkilötiedotMuokkaa

Leppävuoren vanhemmat ovat rakennusmestari Martti Leppävuori (edesmennyt) ja Katri Leppänen (edesmennyt). Hän valmistui ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta 1958, Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 1965, tekniikan lisensiaatiksi vuonna 1968 ja tekniikan tohtoriksi 1981.

Leppävuori on reservin luutnantti vuodelta 1968.

UraMuokkaa

Leppävuori toimi Teknillisen korkeakoulun assistenttina 1964–1965, sen jälkeen VTT:llä puolijohdelaboratorion tutkimusinsinöörinä vuodesta 1965 vuoteen 1970 ja uudelleen Teknillisessä korkeakoulussa 1970–1973 elektronifysiikan laboratorioinsinöörinä. Vuonna 1974 hän oli vieraileva luennoija Englannissa, Salfordin yliopistossa. Oulun yliopistoon hän siirtyi vuonna 1975 ja toimi ensin sähkötekniikan apulaisprofessorina 1975–1986 ja sitten teknillisen fysiikan professorina vuodesta 1986 vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen hän on toiminut emeritusprofessorina. Hän oli pitkään yliopiston mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorion esimies.

Leppävuoren tutkimus kohdistui mm. paksukalvohybridipiireihin ja anturiteknologioihin sekä yleisemmin elektroniikan komponentteihin ja valmistusmenetelmiin. Hänellä on noin 300 julkaisua elektroniikan materiaaleista, komponenteista ja valmistusmenetelmistä.

HuomionosoituksetMuokkaa

Oulun yliopiston mikroelektroniikan laboratorion tutkija Juha Hagberg ja professori Seppo Leppävuori saivat palkinnon Uuden teknologian säätiön vuoden 2001 innovaatiokilpailussa keksinnöllään ”Additiivinen menetelmä elektroniikan johdinkuvioiden ja ohutlevytuotteiden valmistamiseksi”.

Laboratorion tohtoriopiskelija Marko Pudas ja Seppo Leppävuori palkittiin myös seuraavana vuonna eli 2002 innovaatiopalkinnolla keksinnöstä ”Itsepuhdistuva gravuri”, joka oli uusi painomenetelmä ja parannus syväpainomenetelmään. Menetelmä säästää koneen osia kulumiselta ja estää painolevyn uria tukkeutumasta.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Kurvinen, H. 2004. Eläkkeelle jääminen ei hidasta tahtia. Tietopisto 5/2004, s. 1. Tietopiston juttu
  • Vähäkangas, J., Jaakola, T., Leppävuori, S., Uusimäki, A. 1998. Elektroniikan valmistusmenetelmät 2005. Katse vuosituhannen tuolle puolen. Prosessori ES, maaliskuu 1998, s. 40-41. Prosessori-lehden artikkeli

LähteetMuokkaa

  • Autio, V.-M. (toim.). Suomen professorit. Finlands professorer. Professoriliitto 2000, s. 470-471. ISBN 951-95189-6-7
  • Heikura, I. (toim.) 2005. Sähkötekniikan ensimmäiset vuosikymmenet Oulun yliopistossa. Julkaisija: Avanti Management Oy. Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu. ISBN 952-91-9216-9