Avaa päävalikko

Veikko Svinhufvud

suomalainen poliitikko

HenkilöhistoriaMuokkaa

Svinhufvudin vanhemmat olivat presidentti Pehr Evind Svinhufvud ja Alma Ellen Timgren. Hän pääsi ylioppilaaksi Lappeenrannan yhteiskoulusta 1927 ja valmistui metsänhoitajaksi 1931 ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1934. Svinhufvud toimi Helsingin yliopiston metsänhoidon assistenttina 1933–1934, Keskusmetsäseura Tapion apulaismetsänhoitajana 1936, Enso-Gutzeitin metsäkoulun opettajana 1937–1938 ja suonkuivausmetsänhoitajana 1938–1941. Sotavuosina hän oli pika-asutustoimikunnan jäsenenä 1940–1941 ja päämajan linnoitusosaston metsänhoitajana 1944–1945.[1]

Sodan jälkeen Svinhufvud oli maanhankintalain toimeenpanon tarkastajana Mikkelin ja Kymen tarkastuspiirissä 1945–1954, Suomen maatalousosakepankin Lappeenrannan konttorin johtajana 1954–1956 sekä Lappeen seudun osuuskassan johtajana 1956–1958. Hän piti Luumäellä sijaitsevaa Kotkaniemen tilaa vanhempiensa jälkeen vuosina 1953–1969. Svinhufvud oli naimisissa vuosina 1932–1942 Magda Ulrika Sofia Lundqvistin kanssa ja 1943-1969 Aune Ester Hätisen kanssa.

Yhteiskunnalliset tehtävätMuokkaa

Svinhufvud oli Maalaisliitto-Keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1958–1966 edustaen Kymen läänin vaalipiiriä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1956 ja 1962 presidentinvaaleissa. Svinhufvud oli Kansainvälinen rauhantuki -järjestön ja Suomen rauhanpuolustajien puheenjohtajana. Hän kuului myös Maailman rauhanneuvostoon ja Maalaisliiton puoluevaltuuskuntaan.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ”Svinhufvud, Veikko Eivind”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 621. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.