Avaa päävalikko

Reino Antero Hirvonen (14. marraskuuta 1908 Savonlinna16. elokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen geofyysikko ja geodeetti, joka toimi Teknillisen korkeakoulun geodesian professorina vuosina 1950–1975.[1] Hänet tunnettiin myös saavutuksistaan matemaattisen ja tähtitieteellisen geodesian alalla.

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Reino Hirvosen vanhemmat olivat tuomiokapitulin vahtimestari Simo Hirvonen ja Venla Emilia Paavolainen ja puoliso vuodesta 1932 Anna Linnea Mansnerus.[2]

Hirvonen kirjoitti ylioppilaaksi 1926, valmistui filosofian kandidaatiksi 1931 ja väitteli tohtoriksi 1934. Hän oli vuodesta 1929 Geodeettinen laitoksen assistentti, vuosina 1933–1938 valtiongeodeetti ja vuodesta 1936 Teknillisen korkeakoulun geodesian lehtori.[1] Hirvonen aloitti työskentelyn V. A. Heiskasen ohjauksessa geoidin gravimetrisen määrittelyn parissa. Hän sai 1950 Teknillisen korkeakoulun geodesian professorin viran Heiskasen luovuttua siitä. Hirvonen seurasi myös tähtitieteen kehitystä toimien 1956–1964 Ursan varapuheenjohtajana.

Hirvonen hoiti 1950-luvulla ajoittain Ohion osavaltionyliopiston geodesian professorin opetustehtäviä ja oli vuonna 1968 Havaijin yliopiston tutkijaprofessorina.[1]

Hirvonen sovelsi ensimmäisenä maailmassa Stokesin kaavaa gravimetriseen geoidilaskuun.[3] Niukasta, vain noin 4 500 pisteen globaalista painovoima-aineistosta huolimatta hän kykeni osoittamaan, että geoidi voi poiketa vertausellipsoidista vain vähän, keskimäärin 50 metriä. Hirvonen osoitti myös, että päiväntasaaja oli ennemmin ellipsin kuin ympyrän muotoinen.[3] Hän julkaisi tutkimuksensa tulokset 1934 väitöskirjassaan The Continental Undulations of the Geoid.[3]

Hirvonen oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Hän oli Maanmittaustieteiden seuran puheenjohtaja vuosina 1951–1955 ja aikakauskirja Maanmittauksen päätoimittajana 1952–1976. Lisäksi hän oli Kansan Raamattuseuran säätiön hallituksen puheenjohtaja 1965–1976 ja Suomen Akateemisen Urheiluliiton esimies 1957–1961. Hän harrasti suunnistusta.[1]

PalkinnotMuokkaa

  • Ohion valtionyliopisto, Kaarina ja Weikko A. Heiskanen -palkinto (1967)

JulkaisujaMuokkaa

  • The continental undulations of the geoid. Ph.D dissertation, Publications of the Finnish Geodestic Institute 19, Helsinki.1934
  • T. J. Kukkamäki, R. A. Hirvonen, The Finnish solar eclipse expeditions to the Gold Coast and Brazil 1947. Publications of the Finnish Geodetic Institute 44, Helsinki 1947
  • The motions of Moon and Sun at the solar eclipse of 1947 May 20th. Publications of the Finnish Geodetic Institute 40, Helsinki 1951.
  • New Theory of the Gravimetric Geodesy. Publications of the Isostatic Institute of the IAG, 32, Helsinki 1960.
  • On the statistical analysis of gravity anomalies. Publications of the Isostatic Institute of the IAG, 37, Helsinki 1962.
  • R. A. Hirvonen, H. Moritz. Practical computation of gravity at high altitudes. Report No. 27, Inst. Geod. Phot. Cart. Ohio State University 1963
  • Praktische Rechenformen für die dreidimensionale Geodäsie. Zeitschrift fuer Vermessungswesen 5, 145-151. 1964
  • Adjustments by Least Squares in Geodesy and Photogrammetry, Ungar, New York 1971.
  • Precise computation of the precession. Publications of the Finnish Geodetic Institute 80, Helsinki 1976

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.9.1989, HS Aikakone. Viitattu 16.5.2018.
  2. L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 199. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  3. a b c Kakkuri, Juhani: Maapallon mittaaja: V.A. Heiskasen elämä, s. 81-82. Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-71-1.