Khūzestān

Iranin provinssi (maakunta)

Khūzestān (pers. ‏خوزستان‎, Khūzestān, aiemmin myös Arabistan) on yksi Iranin 31 provinssista. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa Irakin vastaisella rajalla. Sen pääkaupunki on Ahvāz.[2]

Khuzestanin provinssi
Sijainti Iranin kartalla
Sijainti Iranin kartalla

Koordinaatit: 31.3°N, 48.7°E

Hallinto
 – hallinnollinen keskus Ahvāz
Pinta-ala  ([1]) 64 055 km²
Väkiluku (2011)  ([1]) 4 531 720
Lyhenteet
 – ISO 3166 IR-10
ostan-kz.ir
Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Tšogha Zanbilin zikkurat Iranin ainoa jäänne Elamin kuningaskunnasta ja kokonaisuudessakin merkittävimpiä jäänteitä.

Khulestanin pinta-ala on 64 055 neliökilometriä.[1] Väkiluku on kehittynyt seuraavasti: 2 681 978 (1986), 3 746 772 (1996) ja 4 274 979 (2006).[2] Vuoden 2011 väestönlaskennassa Khūzestānissa asui 4 531 720 henkeä, joista 3 218 451 kirjattiin kaupunkilaisiksi.[1]

Khūzestānin asuttivat 6 000 eaa. sumerilaisille sukua olleet kansat, jotka saapuivat Zagrosin vuoristoalueelta. Ensimmäiset kaupungit syntyivät samaan aikaan kuin Mesopotamiassa. Historiallisesti Khūzestān on tunnettu Elamina, jonka pääkaupunki oli Susa. Elamin valloitti Persia 539 eaa. Arabit taas valloittivat Khūzestānin 639 Basran Abu Musa al-Ash'arin johdolla, vaikka se virallisesti kuului Persian alaisuuteen. 1200-luvulta alkaen Khūzestān arabialaistui selvästi.

1800-luvun lopulla Britannia kannusti Khūzestānia eromaan Persiasta ja liittymään Britannian alaisuuteen Arabistanina. Britit julistivat Etelä-Persian etupiiriinsä 1907 ja seuraavana vuonna brittiläinen tutkimusmatkailija löysi öljyä Masjed Soleymanista. Löydön vuoksi perustettiin Anglo-Persian Oil Company, josta tuli myöhemmin British Petroleum (nyk. BP). Vuonna 1925 Reza Shahin joukot valtasivat Arabistanin ja sille annettiin taas nimi Khūzestān, kuten myös Persia nimettiin Iraniksi vuotta myöhemmin. Britit miehittivät Khūzestānin toisen maailmansodan aikana.

Vuoden 1978 arabityöläisten lakko oli suuressa osassa šaahin kaatamisessa, jota seurasi islamilainen vallankumous. Arabit tukivat alkuvaiheessa vallankumousta, jossa vasemmistolaiset ja sekulaarit puolueet olivat mukana. Irak vetäytyi vaatimuksestaan alueeseen varapresidentti Saddam Husseinin ja Iranin šaahi Algierin sopimuksessa maaliskuussa 1975 turvatakseen pääsynsä Persianlahdelle Shatt al-Arabia pitkin. Irak sanoi irti sopimuksen 17. syyskuuta 1980 Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Khūzestān oli Iranin–Irakin sodassa Irakin alkuvaiheen etenemisen pääasiallinen suunta ja maakunta tuhoutui sodassa pahoin. Irakin joukot ajettiin maakunnassa 1982 Iranin Jerusalem-hyökkäyksessä. Irak toivoi Khūzestānin arabien nousevan iranilaisia vastaan, mitä ei tapahtunut, vaan suurin osa palveli Iranin armeijassa.

Iran on pyrkinyt persialaistamaan aluetta. Iranin islamilainen tasavalta ei ole määrittänyt aiemmissa väestönlaskennassaan eri kansallisuuksien osuuksia, joten ne jäävät arvailun varaan. Vuoden 1980 Iranin Lontoon lähetystön miehityksen aloitti Khūzestānille autonomiaa vaativa, Irakin sponsoroima arabiseparatistiryhmä, joka viittasi "Khomeinin rasistiseen hallintoon."

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Iran Statistical Yearbook 1390 (2011–2012) (maakuntien väkiluku esimerkiksi taulukossa 2.8 julkaisun sivuilla 110) Statistical Centre of Iran (via ismat.info). Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
  2. a b Thomas Brinkhoff: Iran: Major and Midsize Cities (kohdassa Provinces väestönkehitys vuoden 1986 väestönlaskennasta vuoteen 2011 saakka. Aineistolähteeksi ilmoitetaan Iranin tilastokeskus) citypopulation.de. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)

Muut lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa