Holger Drachmann

Holger Drachmann (9. lokakuuta 1846 Kööpenhamina, Tanska14. tammikuuta 1908 Hornbæk, Tanska) oli tanskalainen prosaisti, runoilija ja taidemaalari. Hän syntyi ja vietti lapsuutensa Kööpenhaminassa.[1]

Holger Drachmann
Kuvitus Familie Journal –lehdessä vuonna 1888
Kuvitus Familie Journal –lehdessä vuonna 1888
Henkilötiedot
Syntynyt9. lokakuuta 1846
Kööpenhamina, Tanska
Kuollut14. tammikuuta 1908 (61 vuotta)
Hornbæk, Tanska
Ammatti kirjailija, taidemaalari
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

YksityiselämäMuokkaa

Drachmann oli kolmesti naimisissa. Ensimmäisen vaimonsa Vilhelmine Erichsenin hän tapasi Bornholmin saarella, missä hän vieraili säännöllisesti vuosina 1865–1874. Vuonna 1879 hän meni naimisiin toisen vaimonsa Emmyn kanssa, ja he saivat neljä lasta. Hänen kolmas vaimonsa oli nimeltään Soffi.[1]

SkagenMuokkaa

Drachmann kävi ensimmäisen kerran Skagenissa vuonna 1872 norjalaisen taidemaalarin Frits Thaulowin kanssa, ja siitä lähtien Skagen oli kuolemaan saakka hänen suosikkipaikkojaan. Drachmannista tuli Skagenin maalarit -nimisen taiteilijaryhmän jäsen. Vuonna 1903 hän muutti kolmannen vaimonsa Soffin kanssa Skagenissa olevaan Villa Paxiin. Viimeisinä elinvuosinaan hän alkoi taas maalata Skagenin merimaisemia. Drachmann kuoli vuonna 1908 Hornbækissa, mutta hänet haudattiin Skageniin. Vuonna 1911 Villa Pax muutettiin museoksi.[1]

Ura kirjailijanaMuokkaa

Drachmann hyväksyttiin vuonna 1865 opiskelijaksi Tanskan kuninkaalliseen taideakatemiaan, jossa hän opiskeli merimaalausta. Samanaikaisesti hän alkoi kirjoittaa runoja, ja vuonna 1872 hän teki läpimurtonsa kirjailijana.[1] Silloin ilmestyi hänen ensimmäinen kirja Med kul og kridt. Samana vuonna julkaistiin myös hänen runokirjansa Digte.[2] Skagenissa ollessaan hän kirjoitti novellin sankaruudesta. Tähän hänet innoitti paikallinen kalastaja Lars Kruse, joka oli pelastanut monta merimiestä hukkumiselta.[3]

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Kalastajia: valikoima kertomuksia tanskalaisten kalastajien elämästä, suom. Juhani Aho, Söderström 1896
  • Se luoti osui: novelleja Tanskan rannikoilta ja Kärntin alpeilta, suom. Selma Anttila. Otava, 1909.
  • Venetsian yö: kertomus (Sange fra havet - Venezia'); suom. Werner Anttila, Helsinki: G. W. Edlund'in kustannus-o.y 1909
  • Soittajan tarina: maaseutu-elegia, (Kirke og orgel) suom. Eino Palola. Kustannusoy. Kirja, 1916.
  • Novelleja: Tanskan rannikoilta ja Kärntin alpeilta; suomentanut Selma Anttila, Helsinki:Otava 1909. Otavan 1 markan kirjasto, n:o 3.(Tittelipainos, alkuaan nimellä: Novelleja. 09)
Näytelmämukaelmat
  • Elsa-Marian kihlajaiset: yksinäytöksinen näytelmä, Holger Drachmannin mukaan kirjoittanut Jussi Mantero, Karisto 1912 Sarja: Seuranäytelmiä, 142
  • Oli kerran prinsessa: laulunsekainen satunäytelmä 7:ssä kuvaelmassa, Andersenin sadusta mukaellut H. Drachman; suom. W[alter] Juvelius. Teatterikorkeakoulu Viipurin Näyttämö

Suomennettuja novellejaMuokkaa

  • Kaksi laukausta ("To Skud"), suomentanut E. [=Elisabeth Löfgren], Uusi Suometar, 1877 Teos verkossa
  • Kaksi laukausta ("To Skud") teoksessa: Romaneja ja kertomuksia. Vihko 4, Helsinki: Uusi Suometar 1877
  • Kirkon laiva, suom. Aatto Suppanen, teoksessa: Skandinaviasta: novelli-kirja, Werner Söderström, 1885
  • Tarina nykyajalta, Holger Drachmannin mukaan, teoksessa: Yö valaskalan selässä ja muita meriseikkailuja, toim. Teuvo Pakkala, Otava Sarja: Mailta ja meriltä no 27

Lisäksi tekstinäytteitä on teoksessa Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1930).

Suomennettuja runojaMuokkaa

Antologioissa[4]
Runot
  • Englantilaisia sosialisteja, suomentaja Heikki Asunta, teoksessa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Improvisointia laivalla, suomentaja Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, WSOY 1957, 1974, 2004
  • Me kerran hymyilimme -, suomentaja V. A. Koskenniemi, teoksissa: Lyyra ja paimenhuilu: runosuomennoksia (Koskenniemi), WSOY 1917 ja Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Minä vihaan suuria totuuksia, suomentaja Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel ja Runot IV: 1908–1915
  • Suleima: Bosbori! sun lainees huokaa, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Valter Juva, Sata runoa
  • Suleima: Jos Saadia lukisin sulle, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Kai Hafiz gaseelein laulaa, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Kammottaa, kun mieleen johtuu -, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Softa laulaa, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Sua, tavernin vartiaa laiskaa!, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Tuskain yöksi oli luotu, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Vait! soi soitot, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Suleima: Yön hiljaisuudessa, suomentaja Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Syys-ilta, suomentaja Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel (Leino)'ja Runot IV: 1908–1915 (Leino)
  • Tarina, suomentaja Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel, Otava 1913; Runot IV: 1908–1915 (Leino), Otava 1968 ja Titaanien laulu: ja muuta historiallista, eksoottista ja kauhurunoutta (toim. Juri Nummelin), Ntamo 2014 ISBN 978-952-215-511-5
  • Turnajaiset, suomentaja Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta, suom. ja toimi Yrjö Jylhä, WSOY 1934
  • Viimeinen paraati, suomentaja Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Holger Drachmann, Skagens museum (englanniksi)
  2. Biography
  3. Skagens museum
  4. Luettelo Holger Drachmannin suomennetuista runoista, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 17.3.2021, viitattu 17.3.2021

Aiheesta muuallaMuokkaa