Maailmankirjallisuuden kultainen kirja
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY.
| Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Italian kirjallisuuden kultainen kirja Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja |
|
|---|---|
 Sarjan nimiö. |
|
| Kirjailija | Rafael Koskimies ja Martti Haavio (päätoimittajat) |
| Kieli | suomi |
| Genre | kirjallisuustiede |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1930–1954 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 6194 (7 osaa) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Taustaa muokkaa
Käännöskirjallisuus oli toiminut 1800-luvun kansallisessa snellmanilaisessa hankkeessa oman suomalaisen kansalliskirjallisuuden edistämiskeinona. Maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia pyrittiin suomentamaan järjestelmällisesti ja siten edistämään sivistystä ja kansanvalistusta. Voimavarojen vähäisyys ja 1930-luvun talouspula kuitenkin rajoittivat laajamittaisia suomennoshankkeita. Niinpä 1920-luvulta lähtien alettiin julkaista erilaisia kirjallisia antologioita, kuten Suomen kansalliskirjallisuus (15 osaa) ja Suomen kansan aikakirjat (10 osaa). Antologioiden avulla voitiin tarjota nopeasti laaja valikoima parasta luettavaa.
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja sai alkunsa 1920-luvulla, ja viisi ensimmäistä osaa julkaistiin 1930-luvun aikana. Sarjan laatua edesauttoi se, että WSOY oli selvinnyt lamavuosista paremmin kuin muut suomalaiset kustantamot ja osien toimittajiksi saatiin akateemisesti koulutettuja kirjallisuustieteilijöitä. Sarjan teoksiin otettiin olemassa olevia suomennoksia sekä käännettiin runsaasti näytteitä. Naisten osuus teossarjan tekijäkunnassa oli huomattava, ja esimerkiksi Elina Vaaran ja Aale Tynnin kääntäjänura alkoi Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta.
Osien rakenne muokkaa
Sarjan kukin osa keskittyy tietyn kielialueen kirjallisuuteen, ja osaan on koottu runsaasti näytteitä eri kirjailijoilta: runoja, proosa- ja näytelmäkatkelmia. Jokaisessa osassa on esipuhe, ja jokainen kirjailija esitellään lyhyesti. Näytteet on järjestetty kirjailijoiden syntymävuoden mukaan.
Maantieteelliset alueet muodostavat oman osionsa. Esimerkiksi Englannin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa brittiläiset kirjailijat ja yhdysvaltalaiset kirjailijat esitellään erikseen.
Osien luettelo muokkaa
- Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Rafael Koskimies. 824 sivua. 1930
- Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittaneet Anna-Maria Tallgren, Martti Haavio, Kalle Sandelin. 1 143 sivua. 1930
- Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1 019 sivua. 1933 digitoituna Projekti Lönnrotissa (zip)
- Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. 813 sivua. 1934
- Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja. Toimittanut V. K. Trast. 917 sivua. 1936
- Italian kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Tyyni Tuulio. 743 sivua. 1945
- Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Tyyni Tuulio. 735 sivua. 1954
Lähteet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Niemi, Juhani: ”Antologioiden kulta-aika”, Suomennoskirjallisuuden historia 1, s. 371–376. Päätoimittaja H. K. Riikonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1084. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISSN 0355-1768. ISBN 978-951-746-836-7.