Avaa päävalikko

Anna-Maria Tallgren

suomalainen esseisti, kriitikko ja suomentaja

Anna-Maria Christina Tallgren (4. heinäkuuta 1886 Ruovesi12. maaliskuuta 1949 Helsinki) oli helsinkiläinen esseisti, arvostelija ja suomentaja.[1]

Sisällysluettelo

HenkilötiedotMuokkaa

Tallgren syntyi rovasti Ivar Markus Tallgrenin ja Jenny Maria Montinin perheeseen. Kielentutkija O. J. Tuulio ja arkeologian professori A. M. Tallgren olivat hänen veljiään. Suoritettuaan yhteiskoulun Helsingin vanhassa suomalaisessa tyttökoulussa 1906 hän teki opintomatkoja Ranskaan, Italiaan ja Englantiin. Tallgren toimi Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittajana 1910–1925, Valvojan toimituskunnan jäsenenä 1913–1922 ja Valtion kirjallisuuden asiantuntijalautakunnassa 1918–1925.[1] Lisäksi hän oli dramaturgina Turun Teatterissa 1928–1929 ja Kansallisteatterin kirjallisena neuvonantajana 1931–1935. Hänet muistetaan keskeisenä vaikuttajana suomalaisessa kirjallisuudessa 1910- ja 1920-luvuilla.

Tallgren vihittiin vuonna 1944 arkkipiispa Erkki Kailan (1867–1944) kanssa. Avioliitto oli Kailan toinen. Tallgren otti avioliiton solmittuaan käyttöön sukunimen Tallgren-Kaila. [1]

TeoksetMuokkaa

  • Runoilijoita. Luonnekuvia, 1910.
  • Henrik Wergeland. Piirteitä Norjan kansalliselta murroskaudelta. 1916.
  • Pikapiirtoja nykyajan kirjailijoista, 1917.
  • Paul Verlaine. Hänen elämänsä ja runoutensa, 1922. (ilmestyi myös ruotsiksi)
  • Kersti Bergroth kahdentoista kirjoittajan kuvaamana (yhdessä muiden kanssa), 1954.
  • Elämyksiä. Esseitä, arvosteluja, pakinoita, 1910–1949. Toimittanut Tellervo Krogerus, 1990 ISBN 951-717-598-1.
  • Elämisen taiteesta. Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeenvaihtoa, toim. Silja Vuorikuru, Otava, 2008.

ToimittanutMuokkaa

  • Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4. Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja, 1934.
  • Runon vuosikymmenet, 1950. (Aaro Hellaakosken kanssa)

SuomennoksiaMuokkaa

  • Herman Bang: Tien vieressä, 1918.
  • Herman Bang: Tine, 1919.
  • Herman Bang: Isänmaattomat, 1927.
  • Selma Lagerlöf: Nuoren tytön päiväkirja, 1932.
  • Sigrid Undset: Ida Elisabet, 1933.
  • Sigrid Undset: Jenny, 1936.
  • Sigrid Undset: Peilikuvia, 1938.
  • Sigrid Undset: Lannistumaton sydän, 1942.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kuka kukin oli, T. Wikisource. Viitattu 9.3.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Aikalaiskirja, Helsinki 1933.
  • Aikalaiskirja, Helsinki 1941.
  • Suomen kirjailijat 1809–1916, 1993 ISBN 951-717-714-3.
  • Suomen kirjallisuushistoria, 1999 ISBN 951-746-133-X (osan 2 sivulla 214 on kuva kirjailijasta).
  • Tellervo Krogerus: Anna-Maria Tallgren. Tutkimus kriitikontyöstä ja sen taustoista, väitöskirja 1988 ISBN 951-717-519-1, toinen laitos ISBN 951-696-740-X.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 744