Juhani Siljo

Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu6. toukokuuta 1918 Tampere)[1] oli suomalainen kirjailija ja runoilija. Hän on Suomen kirjallisuuden parhaita aforisteja.[2]

Juhani Siljo
Pekka Halonen - Juhani Siljo (1916).jpg
Henkilötiedot
Syntynyt3. toukokuuta 1888
Oulu, Suomi
Kuollut6. toukokuuta 1918 (30 vuotta)
Tampere, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti runoilija, kirjailija, kääntäjä, kriitikko
Kirjailija
SalanimiJ. Siljo
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Runoja (1910)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

HenkilöhistoriaMuokkaa

Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää.[3] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi muun muassa Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua ja esseetä[2].

Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa.

Siljon sisar Maria Siljo (Sjögren, k. 1929) oli naimisissa professori Martti Airilan kanssa.[4] Siljon rakkauden kohde oli kirjailija Ain’Elisabet Pennanen, joka toimitti postuumisti ilmestyneen Siljon teoksen Selvään veteen ja kuvasi suhdettaan Siljoon romaanissa Kaksi raukkaa (1968).[2]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

 
Vuonna 1910 ilmestyneen esikoiskokoelman Runoja 1. painoksen kansi.

Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua sisällissodassa.

Runsaasti toistettuja ovat useat Siljon aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä.

RunotMuokkaa

  • Runoja. WSOY 1910.
  • Maan puoleen : runoja. WSOY 1914.
  • Maailman kirja. Gummerus 1916.
  • Selvään veteen : runoja ja tunnuslauseita. Otava 1919.
  • Runot ja aforismit (esipuheen kirjoittanut Unto Kupiainen). WSOY 1947. 2. p. 1958. – 3. p. 1979.
  • Valikoima runoja. Suomalainen parnasso. WSOY 1958.
  • Kuin tuulet toukokuun : valikoima Juhani Siljon runoja (koonnut ja suunnitellut Alpo Salmi). Karisto 1985.
  • Jännitetty jousi : valikoima runoja (toim. Salme Saure). Pienet mietekirjat. Otava 1987.
  • Vapaat vedet. Karisto 1989.
  • Runot. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999.

NäytelmätMuokkaa

  • Seppelöity : murheellinen komedia. WSOY 1918.

TietokirjallisuusMuokkaa

  • Eino Leino lyyrikkona. Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja n:o 14. Otava 1912.
  • Kimmo, Rajankäyntiä nykyisen kirjallisuutemme suunnista. Otava 1914. Näköispainos, Alea-kirja 1985.
  • Teuvo Pakkala : kirjailijakuva. Otava 1917.
  • Rajankäyntejä : esseitä kirjallisuudesta 1910–1917 (toim. Tero Liukkonen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 543. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1991.

SuomennoksiaMuokkaa

  • Max Halbe, Rouva Meseck : kyläkertomus (saksasta suomentanut). Kirjallisia pikkuhelmiä 4. Karisto 1908.
  • Siegbjörn Obstfelder, Risti : rakkaustarina. Kirjallisia pikkuhelmiä 38. Karisto 1911.
  • Matti Aikio, Eläinten nahoissa : tarina Ruijasta. Kustannus-oy Kirja 1912.
  • Johann Wolfgang von Goethe, Torquato Tasso : näytelmä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1913.
  • Friedrich von Schiller, Rosvot : viisinäytöksinen näytelmä. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimituksia 111 osa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1915.
  • Heinrich von Kleist, Rikottu ruukku : huvinäytelmä. Karisto 1916.
  • Gotthold Ephraim Lessing, Nathan Viisas : viisinäytöksinen näytelmäruno. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 111 osa, 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1919.
  • Jonas Lie, Kolmimasto "Tulevaisuus" eli elämää Pohjolassa. WSOY 1920.

LähteetMuokkaa

  • Kupiainen, Unto: Suomalainen lyriikka Juhani Siljosta Kaarlo Sarkiaan. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1965. (suomeksi)
  • Tiedot henkilöstä: Siljo, Juho Alarik Suomen Sotasurmat 1914−1922. Viitattu 22.7.2015.

ViitteetMuokkaa

  1. * Tiedot henkilöstä: Siljo, Juho Alarik Suomen Sotasurmat 1914−1922. Narc.fi. Viitattu 22.7.2015.
  2. a b c ”Siljo, Juhani”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6247. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.
  3. Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Juhani Siljo, s. 570–581. Porvoo: WSOY, 1954.
  4. Aikalaiskirja 1934

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Juhani Siljo.

Tuotantoa verkossaMuokkaa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: