Herman Bang
Herman Joachim Bang (1857 Als, Tanska − 1912 Ogden, Utah, Yhdysvallat[1][2]) oli tanskalainen kirjailija ja toimittaja, kotoisin Alssaarelta.[3]
| Herman Bang | |
|---|---|
 Herman Bang |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Herman Joachim Bang |
| Syntynyt | 1857 Als, Tanska |
| Kuollut | 1912 (54–55 vuotta) Ogden, Utah, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | - |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | tanska |
| Tuotannon kieli | tanska |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Yritettyään ensin näyttelijäksi Bang ryhtyi sanomalehtikirjoittajaksi ja saavutti alalla varsin huomattavan sijan etenkin teatteri- ja kirjallisuusarvostelijana. Arvosteluja hän julkaisi kokoelmina Realisme og realister (1879), Kritiske studier og udkast (1880), Herhjemme og derude (1881). Hän saavutti 1880 menestystä kirjailijana romaanillaan Haabløse slægter, joka on aikakauden merkittävimpiä naturalistisia romaaneja. Se kuitenkin takavarikoitiin siveettömänä. Hän julkaisi sarjan J. P. Jacobsenilta ja ranskalaisesta naturalismista, myöhemmin venäläisestä kirjallisuudesta, vaikutteista saaneita romaaneja ja novellikokoelmia, kuten Stille existenser (1886), Tine (1889) sekä Ved vejen (1898), jota usein pidetään hänen parhaana teoksenaan, ja Det hvide hus (1898) ja Det graa hus (1901), Mikaël (1904), De uden fædreland (1906).[3]
Kirjailijantyönsä ohella Bang vietti harhailevaa, levotonta matkailijaelämää esiintyen lausujana ja näyttelijänäkin. Hän oleskeli pitkähkön ajan Pariisissa, jossa hän toimi skandinaavisen kirjallisuuden, etenkin Ibsenin, Bjørnsonin ja Strindbergin hyväksi. Sen jälkeen hän toimi taas sanomalehtikirjoittajana Kööpenhaminassa. Hän julkaisi 1891 elämäkerrallisen muistelmateoksen Ti aar.[3]
Bangin kirjoitustapa on omaperäistä, yhtäältä laveaa etenemätöntä kuvaamista, toisaalta taas kärjistyksin vaikuttavaa, välähdyksenomaisin piirtein valaisevaa impressionismia. Hänen kirjailijaluonteessaan on hempeää, tuskan ja sairaalloisen onnettomuuden tunteissa herkuttelevaa. Päätyyppeinä hänen teoksissaan on joko onnettomia, elämään uupuneita nuorukaisia, jotka irrallisina ja päämäärättä harhailevat elämän kiihkeässä ja työläässä tuoksinassa, tai sitten taas kärsiviä, altistuvia syrjäytyneitä, stille existenser.[3]
Suomennetut teokset muokkaa
- Isänmaattomat: romaani (De uden faedrelan, 1906), suomentanut Anna-Maria Tallgren; avustajina runokokoelmain suomentamisessa Uuno Kailas ja Alvari Rinne. Otava 1927
- Väkevin: kummallinen kertomus, (Staerkest) kertomus, suomentanut Juho Ahava. Karisto 1908 Sarja: Kirjallisia pikkuhelmiä 2
- Tien vieressä (Ved vejen, 1886 kokoelmasta Stille eksistenser), suomentanut Anna Maria Tallgren, Gummerus 1918
- Tine (Tine, 1889), suomentanut Anna Maria Tallgren, Otava 1919
- Valkea talo: romaani (Det hvide hus, 1898), suomentanut Helmi Wecksell, runot suomentanut Aarni Kouta. Kustannusoy. Ahjo 1919
- Neljä paholaista y. m. kertomuksia (De fire djaevle, 1890), suomentanut V. Tarkiainen, Karisto, 1912
- Kaunis päivä ynnä muita kertomuksia, suomentanut Juho Ahava. Pori: G. Roneliuksen kirjakauppa 1908
- Novellit
- Kummitusjuttu, antologiassa: Unikäärme ja muita vanhoja kauhukertomuksia, toimittaja Matti Järvinen, Nysalor-kustannus 2017.
- Mikaël (romaanin alku), suom. Jaakko Anhava, antologiassa: Miesten kesken, toim. Jukka O. Miettinen, Otava 1993 ISBN 951-1-12268-1
Lähteet muokkaa
- ↑ Bang, Herman, Tietosanakirja osa 11, Täydennysosa, palsta 134, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Bang, Herman”, Otavan kirjallisuustieto, s. 70. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b c d Bang, Herman, Tietosanakirja osa 1, palsta 844−845, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herman Bang Wikimedia Commonsissa
- Bang 6., Herman B., Nordisk familjebok. Uggleupplagan. 2, palsta 841
- Väkevin, Projekti Gutenbergissä ja Lönnrotissa