Nikolai Rimski-Korsakov

venäläinen säveltäjä

Nikolai Andrejevitš Rimski-Korsakov (ven. Николай Андреевич Римский-Корсаков 18. maaliskuuta (j: 6. maaliskuuta) 1844 Tihvinä21. kesäkuuta (j: 8. kesäkuuta) 1908 Ljubensk) oli venäläinen taidemusiikin säveltäjä, joka muistetaan muun muassa mestarillisena soitintajana. Hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä kuuluvat Kimalaisen lento, Šeherazade ja Espanjalainen kapriisi.

Nikolai Rimski-Korsakov
Nikolai Rimski-Korsakov. Valentin Serovin maalaus vuodelta 1898.

ElämäMuokkaa

Rimski-Korsakov syntyi aatelisperheeseen Pietarin läänin Tihvinässä ja osoitti musiikillista lahjakkuutta jo hyvin nuorena. Hän sai meriupseerin koulutuksen Pietarin laivastoakatemiassa ja osallistui muun muassa kolme vuotta kestäneeseen maailmanympäripurjehdukseen.[1] Mili Balakirev kehotti häntä kokeilemaan sinfonian säveltämistä, ja Rimski-Korsakov kirjoittikin sellaisen laivastossa ollessaan. Teoksesta tuli ensimmäinen merkittävä venäläinen sinfonialähde?.

 
Hauta Pietarissa.

Vuonna 1871 Rimski-Korsakovista tuli Pietarin konservatorion sävellyksen ja orkestroinnin professori. Hän erosi laivastosta ja paneutui itsekin musiikkitietämyksensä laajentamiseen. Rimski-Korsakov kuului venäläisten säveltäjien muodostamaan kansallismieliseen Viiden ryhmään ja otti vaikutteita venäläisistä saduista ja kansanlauluistalähde?. Hänen teoksensa, Taru tsaari Saltanista, johon Kimalaisen lento kuuluu, perustuu Aleksandr Puškinin satuun.

Rimski-Korsakov kulutti huomattavan osan energiastaan kollegoidensa, kuten Modest Musorgskin ja Aleksandr Borodinin töiden viimeistelyyn ja järjestämiseen. Musorgskin kuoleman jälkeen 1881 hän hioi säveltäjän sekavaan tilaan jäänyttä tuotantoa julkaisua ja esitystä varten. Rimski-Korsakovia on joskus moitittu teosten sävyn liiallisesta muuttamisesta, mutta todennäköisesti niistä ei koskaan olisi tullut tunnettuja ilman hänen työpanostaanlähde?.

Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen Rimski-Korsakov erotettiin konservatorion professuurista hänen poliittisten kantojensa vuoksi. Hänen vuoden 1907 oopperansa, Zolotoi petušok (Kultainen kukko), hyökkäsi suoraan yksinvaltiutta vastaan, ja se kiellettiin ensi-iltansa jälkeen. Rimski-Korsakov kuoli vuonna 1908 angina pectoris -kohtaukseen Ljubenskissa lähellä Pietaria.

Rimski-Korsakov kirjoitti sointuopin ja laajan soitinnusopin sekä useimpien oopperoidensa tekstit. Myöhemmistä venäläisistä säveltäjistä hänen oppilainaan olivat muiden muassa Anatoli Ljadov, Anton Arenski, Aleksandr Glazunov, Mihail Ippolitov-Ivanov ja Igor Stravinsky.[2] Myös italialainen Ottorino Respighi kuului Rimski-Korsakovin oppilaisiin.[3]

Pietarissa on hänen neuvostoaikana pystytetty patsaansa, jossa hänet on kuvattu istuvana, tutkimassa polvilleen levitettyä partituuria.

SävellyksetMuokkaa

 
Ilja Repin: Nikolai Rimski-Korsakov, 1893.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nelson, John: The Significance of Rimsky-Korsakov in the Development of a Russian National Identity. Diss. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 25. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISSN 0787-4294. ISBN 978-952-10-9390-6. Tiivistelmä.

LähteetMuokkaa

  1. Nikolai Rimsky-Korsakov (1844-1908) st. petersburg-guide. Viitattu 24.6.2016.
  2. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 407. Helsinki: Otava, 1957.
  3. Haapanen ym. (toim.), s. 403.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikolai Rimski-Korsakov.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.