Avaa päävalikko

Lorenz Lindelöf

suomalainen poliitikko
Lorenz Lindelöf.

Lorenz Leonard Lindelöf (13. marraskuuta 1827 Karvia3. maaliskuuta 1908 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, yliopiston rehtori, kouluhallituksen ylijohtaja ja kolmea säätyä edustanut valtiopäivämies.

Sisällysluettelo

ElämäkertaMuokkaa

Kappalaisen poikana ja suomenkielisen talonpojan pojanpoikana syntynyt Lindelöf oli lahjakas, mutta vähävarainen, ja ponnisteli saadakseen kunnon koulutuksen. Niinpä hän menestyi ja nousi säädystä toiseen. Suvustaan poiketen hän omaksui äidinkielekseen ruotsin ja oppi myös täydellisen saksan ja ranskan. Opinnoissaan Lindelöf keskittyi alkuun astronomiaan, mutta saatuaan vuonna 1855 jo tähtitieteen dosentuurin vaihtoi yllättäen matematiikkaan. Matematiikan professorina yliopistossa hän oli 1857–1874. Vuosina 1869–1872 hän oli myös yliopiston rehtori, ja sitä kautta hän suuntautui myös politiikkaan. Lindelöfin virkauran huippu oli kouluylihallituksen ylijohtajuus 1874–1902. Fennomaanien vaatimuksiin suomenkielisten koulujen lisäämisestä hän suhtautui maltillisesti ja pyrki välttelemään äkillisiä muutoksia – koululaitoksen suomenkielistymiseen vaikuttikin enemmän senaatin kirkollistoimituskuntaa johtanut Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Lindelöf työskenteli matemaattikona myös henkivakuutusyhtiö Kalevassa, jonka hallitusta johti vuodesta 1880.

Lindelöfin valtiopäivämiesura alkoi pappissäädyssä Yliopiston edustajana valtiopäivillä 1872. Myöhemmin hän oli Helsingin edustaja porvarissäädyssä 1877–78 ja 1882. Vuonna 1883 säätykierto huipentui Lindelöfin aatelointiin. Aatelissäädyssä hän oli valtiopäivillä 1885–1906, vuonna 1900 vieläpä maamarsalkkana eli aatelissäädyn puhemiehenä. Hän oli Suomen säätyvaltiopäivien ensimmäinen maamarsalkka, joka ei ollut syntyjään aatelinen, vaan aateloitu eläessään – samaan ylsi myöhemmin myös Ossian Wuorenheimo. Lindelöf myös johti säätyjen pankkivaltuustoa vuodet 1885–1900. Valtioneuvoksen arvon hän sai 1871 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1886. Lindelöf oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja sen puheenjohtaja 1881–1882 sekä Suomen Tiedeseuran sihteeri vuodesta 1867 kuolemaansa asti.

Lorenz Lindelöfin pojasta Ernst Lindelöfistä tuli vielä isäänsä kuuluisampi matemaatikko. Helsingin yliopiston Lorenz Leonard Lindelöfin yliopistollinen stipendirahasto perustuu professori Ernst Lindelöfin lahjoitukseen vuodelta 1908.[1] Myös professori Uno Lindelöf ja konserttimestari, viulisti Carl Lindelöf olivat Lorenz Lindelöfin ja hänen puolisonsa Gabriella Krogiuksen lapsia.

TeoksetMuokkaa

  • De orbita cometae qui anno 1664 apparuit, praeside Nath. Gerh. a Schultén ; p. p. auctor Laur. Leonh. Lindelöf. Helsingforsiae : [Laur. Leonh. Lindelöf], 1854 – Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1854.
  • Leçons de calcul des variations (yhdessä abbé François Moignon (1804–1884) kanssa), Paris : Mallet-Bachelier, 1861
  • Lärobok i analytisk geometri, 1864 (suom. Oppikirja analytillisessä geometriassa, 1876, uusi suom. Analyyttisen geometrian oppikirja, 1910, 3. painoksen uudestaan suomentanut Aarne Kuusi, 1924[2])
  • Lindelöf, Lorenz: Lämpimästä ja sen vaikutuksesta luonnossa integraali.com. 10.3.1868. Viitattu 22.12.2018.
  • Propriétés générales des polyèdres, Helsingfors : 1870 (eripainos)
  • Grafisk framställning af mortalitetsordningen julkaisussa Öfversigt af Finska Vetenskaps-Societetens förhandlingar, Nide 15 Suomen tiedeseura, 1973 s. 130–
  • Oppikirja analytillisessä geometriassa, suom. K. Suomalainen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1876. – (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 52 osa.).
  • Trajectoire d'un corps assujetti à se mouvoir sur la surface de la terre sous l'influence de la rotation terrestre. [Helsingfors] : [kustantaja tuntematon], 1888
  • Undersökning af ställningen i Finska civilstatens enke- och pupillkassa den 1 januari 1885. Helsingfors : [kustantaja tuntematon], 1886.
  • Statistisk undersökning af ställningen i Finska ecklesiastikstatens ence- och pupillkassa den 1 maj 1884. [Helsingfors] : [kustantaja tuntematon], [julkaisuaika tuntematon]
  • Mortaliteten i Finland 1878–1886. Helsingfors : Författare , 1889.
  • Statistisk undersökning af tillståndet i Folkskollärarenes i Finland enke- och pupillkassa den 1 januari 1890. Helsingfors : Författare, 1890. – Finska Vetenskaps-Societeten, 1892. – (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481 ; häft 51.).
  • Statistisk undersökning af ställningen i Finska skolstatens pensionskassa vid 1892 års ingång. toim. L. Lindelöf, E. Bonsdorff, Onni Hallstén. Helsingfors : [Finska skolstatens pensionskassa], 1892. – suom. Statistinen tutkimus Suomen kouluviraston eläkekassan tilasta 1892 vuoden alussa, KS, 1892.
  • Statiska undersökningar angående sjömannapensionsanstalten i Finland, enligt uppdrag af handels- och industriexpeditionen i kejserliga senaten för Finland utförda. Helsingfors : [kustantaja tuntematon], 1893.
  • Nytt bidrag till belysande af ställningen i Folkskollärarenes i Finland enke- och pupillkassa. Helsingfors : Finska Vetenskaps-Societeten, 1894. – (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481 ; häft 54.).
  • Ställningen i Finska Civilstatens enke- och pupillkassa vid 1895 års ingång, på grund af anstaltens egen erfarenhet matematiskt undersökt. Helsingfors : [kustantaja tuntematon], 1896.
  • Propriétés générales des polyèdres qui, sous une étendue superficielle donnée, renferment le plus grand volume. Helsingfors : [kustantaja tuntematon], 1897.
  • Recherches sur les polyèdres maxima. Helsingfors : F. Vetenskapssocieteten , 1899. – (Acta Societatis scientiarum Fennicae, ISSN 0788-6934 ; Tomus 24, 8.).
  • Folkskollärarenes i Finland enke- och pupillkassa : undersökning af dess ställning vid 1901 års ingång. Helsingfors : [kustantaja tuntematon], 1901.
  • Statistisk undersökning af ställningen i Finska skolstatens pensionskassa vid 1901 års ingång. toim. L. Lindelöf, E. Bonsdorff, Onni Hallstén. Helsingfors : [Finska skolstatens pensionskassa], 1901. – suom. Statistinen tutkimus Suomen kouluviraston eläkekassan tilasta 1901 vuoden alussa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Helsingin yliopisto – Rahastot
  2. Lindelöf, Lorenz: Analyyttisen geometrian oppikirja. 3. painoksen uudestaan suomentanut Aarne Kuusi. 290 sivua, 93 kuvaa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1924.

Aiheesta muuallaMuokkaa