Säätyvaltiopäivät 1872

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1872
Kesto	1.2.1872–15.6.1872
Aatelissääty	J. M. Nordenstam, Ritarihuone
Pappissääty	Edvard Bergenheim, Ritarihuone
Porvarissääty	H. W .J. Zilliacus, Ritarihuone
Talonpoikaissääty	Aukusti Mäkipeska, Mariankatu 13
	Infobox OK

Säätyvaltiopäivät 1872 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Näillä valtiopäivillä fennomaanit ja svekomaanit vakiinnuttivat asemansa keskeisimpinä valtiopäiväpuolueina, ja liberaalien asema heikkeni. Poliittinen kahtiajako alkoi voimistua. Talonpojat liittoutuivat usein papiston kanssa aatelistoa ja porvareita vastaan.^[2] Agathon Meurman ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen olivat ensimmäisillä valtiopäivillään. He olivat johtavia fennomaaneja.^[3]

Edustajat

Aatelissääty

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli J. M. Nordenstam. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajiin kuuluivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:^[4]^[5]^[6]

Pappissääty

Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:^[7]

Piispat:

Arkkipiispa Edvard Bergenheim, säädyn puhemies, ja Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman.

Papiston edustajat:

Turun arkkihiippakunnasta: tuomiorovasti Torsten Thure Renvall, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Gustaf Dahlberg, Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Maskun kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Kokemäen kirkkoherra August Lilius, Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Tammelan kirkkoherra August Edvard Granfelt, Espoon kappalainen Karl Fredrik Öller, Pohjan ja Tammisaaren kirkkoherra Herman Fredrik Sohlberg, Brändön kirkkoherra Alfred Brynolf Roos, Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherra Viktor Laurentius Helander ja Vimpelin kappalainen Anders Oskar Törnudd.
Porvoon hiippakunnasta: Lappträskin kirkkoherra Alexander Ferdinand Borenius, Parikkalan kirkkoherra Clas Collan (valittiin Pernajan kirkkoherran Otto Ferdinand Hofdahlin sijaan, joka pyysi vapautusta), Helsingin kirkkoherra Frans Arvid Snellman, Nurmijärven kirkkoherra Axel Fredrik Granfelt, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Lappeenrannan ja Lapveden kirkkoherra Johan Matias Hackzell, Juvan kirkkoherra Magnus Erik Alopaeus, Mikkelin kirkkoherra Anders Johan Hornborg, Pieksämäen kirkkoherra Axel Emanuel Berner ja Rantasalmen kirkkoherra Johan Kristian Lampén.
Kuopion hiippakunnasta: tuomiorovasti Aron Gustaf Borg, Varkauden tehtaan saarnaaja Anders Gustaf Westerlund, Kontiolahden kirkkoherra Klas Erik Järnefelt, lin kirkkoherra Frans Oskar Durchman, Kuopion lukion lehtori Johan Viktor Johnsson ja teologian professori Carl Gustaf von Essen (valittiin tohtori Julius Immanuel Berghin tilalle, joka kieltäytyi).
Yliopiston puolesta rehtori, valtioneuvos Lorenz Leonard Lindelöf ja rikosoikeuden professori Karl Gustaf Ehrström.
Koulunopettajien puolesta Turun arkkihiippakunnasta Vaasan yläalkeiskoulun rehtori Alexander Gustaf Julius Hallsten ja Tampereen yläalkeiskoulun rehtori Adolf Fredrik Rosendal, Porvoon hiippakunnasta yleisen historian professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Helsingin normaalikoulun rehtori Alfred Kihlman sekä Kuopion hiippakunnasta kasvatusopin professori Zacharias Cleve.

Uusi valtiopäiväjärjestys toi monia uusia valtiopäiväedustajia säätyyn, mutta myös papiston keskuudesta tuli 13 uutta edustajaa. Säädyssä oli kaiken kaikkiaan vain 15 entistä ja yhteensä 21 uutta edustajaa.^[8]

Porvarissääty

Porvarissäädyn puhemies oli Henrik Wilhelm Johan Zilliacus ja sihteeri Sixtus Viktor Calamnius. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:^[9]

Karl Gustaf Berg (Sortavala)
Karl Johan Alfred Björkstén (Loviisa)
Johan Leonard Borgström (Tammisaari ja Maarianhamina)
Karl Johan Boström (Tornio)
Anders Israel Cajander (Viipuri), varapuhemies
Karl Fabritius (Kuopio)
Alexander Reinhold Frey (Viipuri)
Kristian Alfred Grahn (Heinola)
Adolf Wilhelm Granström (Rauma)
Johan Fredrik Gummerus (Oulu)

Siwert Lundberg (Raahe)
Gabriel Johan Masalin (Mikkeli)
Leo Mechelin (Helsinki)
Frans Edvard Molander (Pori)
Frithiof Napoleon Neppenström (Joensuu ja Kajaani)
Fredrik Nylander (Oulu)
Fredrik Vilhelm Procopé (Tampere)
Albert Schogster (Lappeenranta)
Karl Kristian Sjöros (Uusikaupunki)
Adolf Albin Sopanen (Savonlinna)

Gabriel Tengström (Pietarsaari)
Georg Wallgren (Porvoo)
Adolf Wasenius (Hamina)
Otto Samuel Wendelin (Kristiinankaupunki ja Kaskinen)
Henrik Wilhelm Johan Zilliacus (Helsinki), puhemies
Adolf Wilhelm von Zweygberg (Jyväskylä)
Carl Adolf Öhrnberg (Helsinki)

Talonpoikaissääty

Talonpoikaissäädyn puhemiehenä toimi Aukusti Mäkipeska Ruovedeltä ja varapuhemiehenä Carl Johan Slotte Alavetelistä, tulkki oli Carl Gustaf Borg ja sihteeri Berndt Erik Konstantin Hildén. Säädyn edustajat olivat puhemies mukaan luettuna:^[10]

Lähteet

↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
↑ Taloudellinen nousukausi Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
↑ Agathon Meurman Kokoomuksen keskusarkisto. Viitattu 14.12.2013.
↑ Förteckning öfver ätter, som varit representerade i Ridder skåpet och Adeln vid Finlands landtdagar. Hufvudstadsbladet, 07.04.1878, nro 82A, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.04.2021.
↑ Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.
↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid landtdagen i Helsingfors år 1872. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och Adeln å Landtdagen I Helsingfors år 1872. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1874, ss. 431-433.
↑ Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 289–291.
↑ Österbladh 1933, s. 291.
↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–314, 316–317. Helsinki: Otava, 1926.

Edeltäjä:
Säätyvaltiopäivät 1867

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
1872

Seuraaja:
Säätyvaltiopäivät 1877

[1] Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.

[2] Taloudellinen nousukausi Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.

[3] Agathon Meurman Kokoomuksen keskusarkisto. Viitattu 14.12.2013.

[4] Förteckning öfver ätter, som varit representerade i Ridder skåpet och Adeln vid Finlands landtdagar. Hufvudstadsbladet, 07.04.1878, nro 82A, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.04.2021.

[5] Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.

[6] Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid landtdagen i Helsingfors år 1872. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och Adeln å Landtdagen I Helsingfors år 1872. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1874, ss. 431-433.

[ps-7] Kaarlo Österbladh, 1933. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. I 1809–1885. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXIV, ss. 289–291.

[8] Österbladh 1933, s. 291.

[psh-9] Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.

[10] Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–314, 316–317. Helsinki: Otava, 1926.

[2]

[3]

[1]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1872
Kesto	1.2.1872–15.6.1872^[1]
Aatelissääty	J. M. Nordenstam, Ritarihuone
Pappissääty	Edvard Bergenheim, Ritarihuone
Porvarissääty	H. W .J. Zilliacus, Ritarihuone
Talonpoikaissääty	Aukusti Mäkipeska, Mariankatu 13
Infobox OK