Valtiopäivämies
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Kaipaa kielenhuoltoa; esimerkiksi koko johdanto muodostuu yhdestä sekavasta virkkeestä, jossa on paljon kielioppivirheitä. |
Valtiopäivämiehellä tarkoitetaan säädyn edusmiestä eli säätyvaltiopäiville vaaleissa valittua poliitikkoa. Neljästä valtiosäädystä (aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat) valitut valtiopäivämiehet muodostivat nelikamarisen parlamentin.
Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden aikana valtiopäivämiehet kokoontuivat Ruotsissa pidetyillä valtiopäivillä ja Suomen autonomisen suurruhtinaskunnan aikana Porvoossa pidetyillä valtiopäivillä. Helsingissä valtiopäivämiehet kokoontuivat ns. valtioyön päättymisen jälkeen. Uudelleen avatut säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuonna 1863, minkä jälkeen ne pidettiin säännöllisesti. Valtiosäätyjen toiminta päättyi vuoden 1906 jälkeen, kun Suomessa perustettiin yksikamarinen eduskunta.
Säätyjen valtiomiesvaalitMuokkaa
Perustuslaki
Suomen ollessa Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta olivat voimassa Ruotsin vallan aikaiset perustuslait eli vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuutuskirja, jotka Venäjän keisari Aleksanteri I oli Suomen lähetyskunnan esityksen pohjalta vakuutuksellaan vahvistanut Porvoon valtiopäivillä.
Ehdokkaat ja vaalioikeus
Ruotsi-Suomen valtiopäivämiehet muodostivat nelikamarisen parlamentin aateliston, papiston, porvariston sekä talonpoikaiston säädyistä. Kunkin säädyn perinteiden ja vaalitapojen mukaisesti valittiin jokaisesta Suomen läänin vaalipiiriin kuuluvasta tuomiokunnasta lähetyskunta sekä myöhemmin tunnetuksi tulleen valiokuntalaitoksen edustajat Ruotsin säätyvaltiopäiville sekä Suomen ja Venäjän valtioyhteyden aikana Suomessa pidetyille säätyvaltiopäiville.
Vaalioikeus ehdokkaaksi asettumiselle oli vain säädyssä olevan vapaasyntyisen miehen yksinoikeus, säätyyn kuuluneella naisella ei ollut vaalioikeutta. Ennen ehdolle asettumista tuli ehdokkaan osoittaa vaalitoimitsijalle hallitsijan erioikeuksia todentava vakuutuskirja.
ValtiosäädytMuokkaa
Katso myös: Monikamarijärjestelmä
YläsäätyMuokkaa
- Aateliston valtiopäiväedustajat koostuivat alemman aateliston, sekä ylemmän aateliston vapaaherrallisista ja kreivillisistä. Aatelissäädyssä oikeus osallistua valtiopäiville kuului jokaisen Ritarihuoneeseen hyväksytyn ja aateliskalenteriin kirjatun aatelissuvun päämiehelle, mikäli hän oli esteellinen osallistumaan, tuli hänen nimetä valtakirjalla sukunsa seuraavaksi vanhin tai muu sukunsa aatelismies, usein aatelissäädyn valtiopäiväedustajat olivat ammatiltaan juristeja.
- Papiston valtiopäiväedustajat valittiin Hiippa- ja rovastikunnittain tuomiokunnan kirkolliskokouksissa toimitetuissa äänestyksissä, joissa äänioikeus oli kirkkoherroilla ja kappalaisilla. valitulle papille annettiin valtuuskirja hippakunnan tuomiokapitulilta tai yliopiston konsistorilta, arkkipiispa sekä piispat olivat ainoat itse oikeutetut osallistumaan edustajaksi valtiopäiville ilman kirkolliskokouksen hyväksyntää. Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksessä pappissäädyn edustuksellisuus laajeni siten, että yliopisto sai kaksi edustajaa, sekä kunkin hiippakunnan oppikoulunopettajat edustajan, tällöin valtiopäiville pääsi myös pappissäädystä juristeja, lähinnä lainopillisia professoreita.
AlasäätyMuokkaa
- Porvariston (kolmas sääty), valtiopäivienedusmiehet valittiin raatihuoneella ehdolle asettuneista kiltalaitoksen jäsenistä, jonka vaaleissa äänestettiin yksiehdokas jokaisesta kaupungista, vaalissa äänioikeutettuja olivat kaikki kauppa- ja käsityöläisammatin harjoittamiseen oikeuttaneet porvarinoikeuden haltijat, jotka asuivat tapuli- tai maakauppaa harjoittavassa kaupungissa. Äänioikeuden ja kunkin käytettävissä olevan ääniosuuden määrittely oli mutkikas toimenpide, eikä vaalikelpoisuus sääntöjä aina noudatettu. Useat kaupungit valitsivatkin edustajaksi pormestarin, jolla oli juristin koulutus, valituille ehdokkaalle valtuuskirja luovutettiin Kaupungin maistraatista.
- Talonpoikaiston (neljäs sääty), valtiopäivienedusmiehet valittiin äänestämällä lääninsä vaalipiiriin kuuluneen tuomiokunnan pitäjäinkokouksessa, äänestämällä yksi edusmies jokaisesta tuomiokunnasta, vaaleja toimittivat läänissä luottamushenkilöistä koostuneet valitsijamiehet, näiden tehtäviin kuului haastatella pitäjänsä käräjäsalissa kyläyhteisönsä ehdolle asettuneita talonpoikaiston Isäntiä, jotka koostuivat pitäjän perintö- ja rälssimaata omistavista talonpojista, sekä kruununtilojen asukkaista ja virkatalojen vuokraajista, joista valitsijamiehet äänestivät sivistyneen, hyvämaineisen, sekä varallisuudeltaan keski- tai suurtalonpoikaiston manttaalitilallisen, valitulle talonpojille valtuuskirja luovutettiin tuomiokunnan käräjäoikeuden tuomarilta.
Valtiomiesten matkanvaiheistaMuokkaa
Säätyjen valtiopäivämies vaaleista ilmoitettiin viranomaisten kuulutuksella ruotsin, sekä suomen kihlakunnissa vallassa toimineen hallitsijan määräyksestä, Suomen suurruhtinaskunnan aikana kuulutukset tapahtuivat Venäjän hallitsijan toimesta.
Ilmoituksesta hyvissä ajoin järjestettiin kokoon kutsusta vaalit suomalaisissa lääneissä, valituksi tulleet edustajat saivat vaalitilaisuutensa päätteeksi vaalitoimitsijoilta lupakirjaa vastaan osallistumispoletin, joka oikeutti edustajan valtiopäiville. Säädyt matkasivat valtiopäivä kaupunkiin ja kävivät kumartamassa kulloinkin vallassa toiminutta hallitsijaa, sekä neuvottelemassa kotipitäjänsä toiveista valiokuntaistuntojen kokouksissa.
Matkustaminen valtiopäivilleMuokkaa
Matkustaminen pohjoismaissa kotikunnasta valtiopäiville oli vaativaa ja haasteellista erityisesti talvisaikaan muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi, matkustaminen määränpäähän kesti noin kaksi viikkoa, valtiopäivämiehet saatettiin retkikunnansaattamana valtiopäivien avajaisiin, ruotsiin matkustaessa kesäisin matkaa kuljettiin laivalla, sekä talviaikaan maitse hevosrekiä käyttäen, retkikunnan yöpyminen ja ruokailut toimitettiin ohikulkumatkalla osuneiden kylien ja kaupunkien taloissa ja torpissa.
Retkikunnan saavuttua määränpäähän majoittuivat valtiopäivämiehet, sekä retkikunnan kuljettajat kylän tai kaupungin kievareihin, sekä hotelliin. Valtiopäivät kestivät keskimäärin noin neljä viikkoa, jonka päättyessä retkikunnat palasi takaisin kotikuntiinsa.
KunnianosoituksetMuokkaa
Valtiopäivämiehiä muistettiin hallitsijan toimesta valtiopäivien luottamustehtävästä palkitsemalla aateliston, sekä papiston edustajia ritarikunnan rintamerkillä, sekä porvariston ja talonpoikaiston edustajia ansio- ja kunniamerkeillä, myös lääninvirkamiehet muistivat valtiomiestä taideteoksilla kuten postimerkissä, muotokuvalla, muistomerkeillä kuten kohokuvioiduilla reliefillä tai hautamuistomerkillä. Säätyvaltiopäivien merkkihenkilöitä on kunnioitettu jälkikäteen myös postuumisti suomalaisten seurojen ja kiltojen, sekä kunnan ja valtion toimesta.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eduskunta/historiallisia-dokumentteja/Sivut/valiokunnat-saatyvaltiopaivilla.aspx Valiokunnat säätyvaltiopäivillä Viitattu 16.12.2021
- http://runeberg.org/tieto/9/0261.html Suomen suuriruhtinaanmaan valtiosäädyt, ritaristo ja aateli, pappissääty, porvarissääty ja talonpoikaissääty Viitattu 18.12.2021
- https://www.histdoc.net/laki/vpj.html Suomen suurruhtinaskunnan keisarillinen Valtiopäiväjärjestys Viitattu 18.12.2021
- https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=421 Talonpoikaissäädyn pöytäkirja 1863 Viitattu 18.12.2021
- https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/46911/p101-06_1891_1_fk31532_4.pdf?sequence=1&isAllowed=y C. J. Slotte Talonpoikaissäädyn puhemiehenä Viitattu 18.12.2021
- http://runeberg.org/suurirusu/0033.html Kolmen aatelittoman säädyn jäsenet määrätään vaalin kautta itse kussakin säädyssä Viitattu 18.12.2021
- https://marxists.info/suomi/historia/aanioikeus/aanioikeusasia/aanioikeusasia.pdf äänioikeusasia perustuslakivaliokunnassa valtiopäivillä 1904-1905. Viitattu 18.12.2021
- https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:s%C3%A4%C3%A4tyvaltiop%C3%A4iv%C3%A4t Tieteen termipankki säätyvaltiopäivät viitattu 3.1.2021