Ruotsin säätyvaltiopäivät
Ruotsin valtiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) oli Ruotsin ja Suomen historiassa järjestettävä säätyjen valtiopäiväkokous, jossa valtakunnan neljän valtiosäädyn valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä kokoontuvat säännöllisesti ruotsissa järjestettäville valtiopäiville, esittämään maakuntansa toiveita ja valmistelemaan valtiopäivien valiokunnissa valtakunnan laki- ja oikeuskysymyksiä.[1][2]
| Ruotsin valtiopäivät | |
|---|---|
| Sveriges riksdag | |
 |
|
 Kuva Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnasta, vuoden 1867 valtiopäivien avajaisista. |
|
| Tyyppi | Säätyjen valtiopäivät |
| Viimeisen kerran | suomalaisten valtiopäiväedustus ruotsin yhteydestä päättyi vuoden 1809 Ruotsin hävittyä Suomen sota, jonka seurauksena suomen maakunnat liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaan. |
| Osallistujia | ruotsalaiset ja suomalaiset valtiopäivämiehet |
| Johtaja | ruotsin kuningas |
| Järjestäjä | ruotsin valtakunnanaikainen hallinto |
Ruotsin säätyvaltiopäivät muodostivat nelikamarisen parlamentaarisen säätyedustuslaitoksen.[1][2]
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät
Säätyvaltiopäivät
muokkaa- Pääartikkeli: Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät on yleisnimitys eri Euroopan maissa useiden vuosisatojen mittaan toimineille säätyjen kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa kukin sääty kokoontui erikseen omaan kamariinsa tekemään omat päätöksensä. Säätyjen päätöksistä tuli koko säätyvaltiopäivien päätöksiä kussakin tapauksessa erikseen säädetyn menettelyn mukaisesti.
Maiden välisiä eroja
muokkaaJoissakin maissa joissakin asioissa säätyjen enemmistön päätös saattoi riittää, kun taas toisenlaisessa järjestelmässä saatettiin edellyttää kaikkien säätyjen yksimielisyyttä. Säätyvaltiopäiville säätynsä edustajaksi pääsemisen tavat vaihtelivat maasta ja säädystä toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa aatelissäädyssä edustettuina oli jokainen valtakunnan aatelissuku, kun taas muihin säätyihin pääsemiseksi suoritettiin vaalit, joissa äänioikeus saattoi riippua säätyyn kuulumisen lisäksi varakkuudesta. Esimerkiksi porvarissäätyyn edustajia valittaessa vaalipiireinä toimivat kaupungit.
Useimmiten Euroopan historiassa tunnetuilla säätyvaltiopäivillä ovat olleet edustettuina aatelisto, papisto ja porvaristo, mutta Ruotsin ja sittemmin myös autonomian ajan Suomen tapauksessa maata omistanut talonpoikaisto muodosti edustuslaitoksen neljännen kamarin.
Pohjolan valtakuntien ohella säätyvaltiopäivät ovat olleet osa esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Puolan kuningaskunnan valtiollista historiaa.
Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättyminen
muokkaa
- Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Vanhassa Ruotsin valtakunnassa kuten valtakunnan suomalaisten osien valtiopäivämiehet työskentelivät säätyvaltiopäivillä täysivaltaisina säätyjensä edustajina aina valtiopäivätoiminnan alkamisesta siihen asti kunnes Ruotsi menetti Suomen käydyssä Suomen sodassa 1808–1809 Venäjälle.
Ruotsissa säätyvaltiopäivät jatkoivat toimintaansa tämän jälkeenkin ilman suomalaisia aina 1860-luvulla maassa tehtyyn valtiopäiväuudistukseen asti. Suomessa puolestaan ruotsalaiset perustuslait pysyivät voimassa myös autonomian ajalla, minkä takia maassa ryhdyttiin pitämään omia säätyvaltiopäiviään, joista ensimmäisinä on historiankirjoituksessa pidetty Porvoon maapäiviä 1809, vaikka säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa alkoikin vasta vuoden 1863 avajaisista.
Autonomisessa Suomessa säätyvaltiopäivistä luovuttiin eduskuntauudistuksessa 1906, kun yksikamarinen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta korvasi monikamarisen edustuslaitoksen.
Ruotsin valtiopäivien kokoontumisajat ja paikat
muokkaa| Ruotsin parlamentin valtiopäivät ja kaupungit | ||
|---|---|---|
| Keskiaika
(miestenpäivän kokoukset) |
1280 (Alsnö) • 1308 (Örebro) • 1319 (Uppsala) • 1347 (Örebro) • 1435 (Arboga) • 1435 (Uppsala) • 1436 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 1438 (Arboga) • 14 • 439 (Arboga) • 1448 • 1457 • 1464 • 1466 (Västerås) • 1467 • 1471 (Arboga) • 1477 (Strängnäs) • 1495 (Linköping) • 1497 • 1499 • 1504 • 1504 • 1504 • 1504 (Strängnäs) • 1512 • 1517 (Arboga) • 1517 • 1518 (Arboga) • 1520 • 1521 (Vadstena) • 1523 (Strängnäs) • 1524 (Vadstena) • 1525 (Västerås) | |
| Uskonpuhdistuksen aika
(ensimmäiset säätyvaltiopäivät) |
1527 (Västerås) • 1529 (Strängnäs) • 1544 (Västerås) • 1547 (Strängnäs) • 1560 • 1561 (Arboga) • 1562 (Strängnäs ja Tukholma) • 1563 • 1564 (Tukholma ja Uppsala) • 1568 • 1569 • 1571 • 1573 • 1574 • 1577 • 1582 • 1587 (Vadstena) • 1590 • 1594 (Tukholma ja Uppsala) • 159965 (S ) • 159965 (Arboga) • 1599 • 1600 (Linköping) • 1602 • 1604 (Norrköping) • 1605 • 1607 (Tukholma ja Uppsala) • 1609 • 1610 (Örebro) • 1611 (Nyköping) • 1612 • 1614 (Örebro) • 1616 (Helsinki) | |
| Suurvaltojen aikakausi
(vuodesta 1617 lähtien valtiopäivien määräyksestä) |
1617 (Örebro) • 1617 (Tukholma ja Uppsala) • 1621 • 1622 • 1624 • 1625 •1627 • 1627–1628 • 1629 • 1630 •1631 • 1632 (1. helmikuuta) (3. helmikuuta) • 1634 (Nyköping ja Tukholma) • 1635 • 1636 • 1638 • 1640 (Nyköping) • 1642 • 1643 • 1644 • 1647 • 1649 • 1650 • 1652 •1654 (Upps6505) • 166505 1660 • 1664 • 1668 • 1672 • 1675 • 1676 (ei toteutettu) • 1678 (Halmstad) • 1680 • 1682–1683 • 1686 • 1689 • 1693 • 1697 • 1710 • 1713–1714 • 1719 • 1720 | |
| Vapauden aika
(vuoden 1723 valtiopäivien määräyksestä) |
1723 • 1726–1727 • 1731 • 1734 • 1738–1739 • 1740–1741 • 1742–1743 • 1746–1747 • 1751–1752 • 1755–1752 • 1755–1765 1765–1766 • 1769–1770 (Tukholma ja Norrköping) • 1771–1772 (Tukholma) | |
| Kustavilainen aikakausi (vuoden 1772 hallitusmuodosta lähtien) | 1778–1779 (Tukholma) • 1786 (Tukholma) • 1789 (Tukholma) • 1792 (Gävle) • 1800 (Norrköping) | |
| Viimeiset säätyvaltiopäivät
(vuoden 1809 hallitusmuodosta) |
1809–1810 (Tukholma) • 1810 (viimeinen; Örebro) • 1812 (viimeinen; Örebro) • 1815 (viimeinen) • 1817–1818 (viimeinen) • 1823 • 1828–1830 • 1834–1835 (viimeinen) • 1840–1835 (viimeinen) • 1840–18 1841–48 1847–1848 • 1850–1851 • 1853–1854 • 1856–1858 • 1859–1860 • 1862–1863 • 1865–1866 | |
| Kaksikamarinen parlamentti
(perustettu vuoden 1866 parlamenttilailla) |
1867 • 1868 • 1869 • 1870 • 1871 • 1871 • 1872 • 1873 • 1874 • 1875 • 1876 • 1877 • 1878 • 1879 • 1878 • 1880 • 1880 • 1884 • 1885 • 1886 • 1887 • 1887 • 1888 • 1889 • 1890 • 1891 • 1892 • 1892 • 1893 • 1894 • 1895 • 1896 • 1896 • 1899 • 1900 • 1901 • 1902 • 1903 • 1904 • 1905 • 1905 • 1905 • 1906 • 1907 • 1908 • 1909 • 1910 • 1911 • 1912 • 1913 • 1914 • 1914 • 1915 • 1916 • 1917 • 1918 • 1918 • 1919 • 1919 • 1920 • 1921 • 1922 • 1923 • 1924 • 1925 • 1926 • 1927 • 1928 • 1929 • 1930 • 1931 • 1932 • 1933 • 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • 1938 • 1939 • 1939 • 1940 • 1940 • 1941 • 1942 • 1943 • 1944 • 1945 • 1946 • 1947 • 1948 • 1949 • 1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 • 1957 • 1958 (A) • 1958 (B) • 1959 • 1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969 • 1970 | |
| Yksikamariset valtiopäivät
(perustettu vuoden 1974 hallituksen muotoa ja valtiopäiviä koskevissa säännöillä) |
1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 • 1975/1976 • 1976/1977 • 1977/1978 • 1978/1979 • 1979/1980 • 1980 (ylimääräinen istunto/1980) 1/1918 • 1918 • 1982/1983 • 1983/1984 • 1984/1985 • 1985/1986 • 1986/1987 • 1987/1988 • 1988/1989 • 1989/1990 • 1990/1991 • 1992/1993 • 1993/1994 • 1994/1995 • 1995/1996 • 1996/1997 • 1997/1998 • 1998/1999 • 1999/2000 • 2000/2001 • 2001/2002 • 2002/2003 • 2003/2004 • 2004/2005 • 2005/2006 • 2006/2007 • 2007/2008 • 2008/2009 • 2009/2010 • 2010/2011 • 2011/2012 • 2012/2013 • 2013/2014 • 2014/2015 • 2015/2016 • 2016/2017 • 2017/2018 • 2018/2019 • 2019/2020 • 2020/2021 • 2021/2022 • 2022/2023 • 2023/2024 • 2024/2025 | |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b 337-338 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 23. Retzius - Ryssland) runeberg.org. 1916. Viitattu 12.7.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b Historia:säätyvaltiopäivät – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 11.7.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- https://www.riksdagen.se/en/how-the-riksdag-works/democracy/the-history-of-the-riksdag/ riksdagin historia (ruotsikielinen) viitattu 18.1.2022
- https://chydenius.kootutteokset.fi/kirjoitukset/relation-om-riksdagen-i-gavle-1792/ (Arkistoitu – Internet Archive) selostus Gävlen valtiopäiviltä. viitattu 18.1.2021
- Finländare närvarande vid riksdagen i Norrköping 1800, Norrköpings Tidningar Sveriges Släktforskarförbund (ruotsikielinen). viitattu 18.1.2022
- Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (pdf). viitattu 17.1.2022
- https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/14/saadyista-puolueiksi säädyt puolueiksi. viitattu 17.1.2022
- Luettelo valtiopäivämiehistä 1710–1800 (pdf) (ruotsinkielinen) viitattu 17.1.2022
|
|
Ruotsin valtiopäivät
(Ruotsin-Suomen aika päättyy) |
Seuraaja: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät (Suomen aika venäjän valtakaudella alkaa) |
|