Ruotsin säätyvaltiopäivät

Ruotsin valtiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) oli Ruotsin ja Suomen historiassa järjestettävä säätyjen valtiopäiväkokous, jossa valtakunnan neljän valtiosäädyn valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä kokoontuvat säännöllisesti ruotsissa järjestettäville valtiopäiville, esittämään maakuntansa toiveita ja valmistelemaan valtiopäivien valiokunnissa valtakunnan laki- ja oikeuskysymyksiä.[1][2]

Ruotsin valtiopäivät
Sveriges riksdag
Kuva Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnasta, vuoden 1867 valtiopäivien avajaisista.
Kuva Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnasta, vuoden 1867 valtiopäivien avajaisista.
Tyyppi Säätyjen valtiopäivät
Viimeisen kerran suomalaisten valtiopäiväedustus ruotsin yhteydestä päättyi vuoden 1809 Ruotsin hävittyä Suomen sota, jonka seurauksena suomen maakunnat liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaan.
Osallistujia ruotsalaiset ja suomalaiset valtiopäivämiehet
Johtaja ruotsin kuningas
Järjestäjä ruotsin valtakunnanaikainen hallinto

Ruotsin säätyvaltiopäivät muodostivat nelikamarisen parlamentaarisen säätyedustuslaitoksen.[1][2]

Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät

Säätyvaltiopäivät

muokkaa
Pääartikkeli: Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät on yleisnimitys eri Euroopan maissa useiden vuosisatojen mittaan toimineille säätyjen kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa kukin sääty kokoontui erikseen omaan kamariinsa tekemään omat päätöksensä. Säätyjen päätöksistä tuli koko säätyvaltiopäivien päätöksiä kussakin tapauksessa erikseen säädetyn menettelyn mukaisesti.

Maiden välisiä eroja

muokkaa

Joissakin maissa joissakin asioissa säätyjen enemmistön päätös saattoi riittää, kun taas toisenlaisessa järjestelmässä saatettiin edellyttää kaikkien säätyjen yksimielisyyttä. Säätyvaltiopäiville säätynsä edustajaksi pääsemisen tavat vaihtelivat maasta ja säädystä toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa aatelissäädyssä edustettuina oli jokainen valtakunnan aatelissuku, kun taas muihin säätyihin pääsemiseksi suoritettiin vaalit, joissa äänioikeus saattoi riippua säätyyn kuulumisen lisäksi varakkuudesta. Esimerkiksi porvarissäätyyn edustajia valittaessa vaalipiireinä toimivat kaupungit.

Useimmiten Euroopan historiassa tunnetuilla säätyvaltiopäivillä ovat olleet edustettuina aatelisto, papisto ja porvaristo, mutta Ruotsin ja sittemmin myös autonomian ajan Suomen tapauksessa maata omistanut talonpoikaisto muodosti edustuslaitoksen neljännen kamarin.

Pohjolan valtakuntien ohella säätyvaltiopäivät ovat olleet osa esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Puolan kuningaskunnan valtiollista historiaa.

Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättyminen

muokkaa
 
Skandinavian maakartta vuodelta 1692, aluekartan vihreällä osalla on Ruotsin valtakunta.

Vanhassa Ruotsin valtakunnassa kuten valtakunnan suomalaisten osien valtiopäivämiehet työskentelivät säätyvaltiopäivillä täysivaltaisina säätyjensä edustajina aina valtiopäivätoiminnan alkamisesta siihen asti kunnes Ruotsi menetti Suomen käydyssä Suomen sodassa 1808–1809 Venäjälle.

Ruotsissa säätyvaltiopäivät jatkoivat toimintaansa tämän jälkeenkin ilman suomalaisia aina 1860-luvulla maassa tehtyyn valtiopäiväuudistukseen asti. Suomessa puolestaan ruotsalaiset perustuslait pysyivät voimassa myös autonomian ajalla, minkä takia maassa ryhdyttiin pitämään omia säätyvaltiopäiviään, joista ensimmäisinä on historiankirjoituksessa pidetty Porvoon maapäiviä 1809, vaikka säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa alkoikin vasta vuoden 1863 avajaisista.

Autonomisessa Suomessa säätyvaltiopäivistä luovuttiin eduskuntauudistuksessa 1906, kun yksikamarinen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta korvasi monikamarisen edustuslaitoksen.

Ruotsin valtiopäivien kokoontumisajat ja paikat

muokkaa
Ruotsin parlamentin valtiopäivät ja kaupungit
Keskiaika

(miestenpäivän kokoukset)

1280 (Alsnö) 1308 (Örebro) 1319 (Uppsala) 1347 (Örebro) 1435 (Arboga) 1435 (Uppsala) 1436 (Arboga) 1438 (Arboga) 1438 (Arboga) 1438 (Arboga) 14 439 (Arboga) 1448 1457 1464 1466 (Västerås) 1467 1471 (Arboga) 1477 (Strängnäs) 1495 (Linköping) 1497 1499 1504 1504 1504 1504 (Strängnäs) 1512 1517 (Arboga) 1517 1518 (Arboga) 1520 1521 (Vadstena) 1523 (Strängnäs) 1524 (Vadstena) 1525 (Västerås)
Uskonpuhdistuksen aika

(ensimmäiset säätyvaltiopäivät)

1527 (Västerås) 1529 (Strängnäs) 1544 (Västerås) 1547 (Strängnäs) 1560 1561 (Arboga) 1562 (Strängnäs ja Tukholma) 1563 1564 (Tukholma ja Uppsala) 1568 1569 1571 1573 1574 1577 1582 1587 (Vadstena) 1590 1594 (Tukholma ja Uppsala) 159965 (S ) 159965 (Arboga) 1599 1600 (Linköping) 1602 1604 (Norrköping) 1605 1607 (Tukholma ja Uppsala) 1609 1610 (Örebro) 1611 (Nyköping) 1612 1614 (Örebro) 1616 (Helsinki)
Suurvaltojen aikakausi

(vuodesta 1617 lähtien valtiopäivien määräyksestä)

1617 (Örebro) 1617 (Tukholma ja Uppsala) 1621 1622 1624 1625 1627 1627–1628 1629 1630 1631 1632 (1. helmikuuta) (3. helmikuuta) 1634 (Nyköping ja Tukholma) 1635 1636 1638 1640 (Nyköping) 1642 1643 1644 1647 1649 1650 1652 1654 (Upps6505) 166505 1660 1664 1668 1672 1675 1676 (ei toteutettu) 1678 (Halmstad) 1680 1682–1683 1686 1689 1693 1697 1710 1713–1714 1719 1720
Vapauden aika

(vuoden 1723 valtiopäivien määräyksestä)

1723 1726–1727 1731 1734 1738–1739 1740–1741 1742–1743 1746–1747 1751–1752 1755–1752 1755–1765 1765–1766 1769–1770 (Tukholma ja Norrköping) 1771–1772 (Tukholma)
Kustavilainen aikakausi (vuoden 1772 hallitusmuodosta lähtien) 1778–1779 (Tukholma) 1786 (Tukholma) 1789 (Tukholma) 1792 (Gävle) 1800 (Norrköping)
Viimeiset säätyvaltiopäivät

(vuoden 1809 hallitusmuodosta)

1809–1810 (Tukholma) 1810 (viimeinen; Örebro) 1812 (viimeinen; Örebro) 1815 (viimeinen) 1817–1818 (viimeinen) 1823 1828–1830 1834–1835 (viimeinen) 1840–1835 (viimeinen) 1840–18 1841–48 1847–1848 1850–1851 1853–1854 1856–1858 1859–1860 1862–1863 1865–1866
Kaksikamarinen parlamentti

(perustettu vuoden 1866 parlamenttilailla)

1867 1868 1869 1870 1871 1871 1872 1873 1874 1875 1876 1877 1878 1879 1878 1880 1880 1884 1885 1886 1887 1887 1888 1889 1890 1891 1892 1892 1893 1894 1895 1896 1896 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1905 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1914 1915 1916 1917 1918 1918 1919 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1939 1940 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 (A) 1958 (B) 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970
Yksikamariset valtiopäivät

(perustettu vuoden 1974 hallituksen muotoa ja valtiopäiviä koskevissa säännöillä)

1971 1972 1973 1974 1975 1975/1976 1976/1977 1977/1978 1978/1979 1979/1980 1980 (ylimääräinen istunto/1980) 1/1918 1918 1982/1983 1983/1984 1984/1985 1985/1986 1986/1987 1987/1988 1988/1989 1989/1990 1990/1991 ​ ​1992/1993 1993/1994 1994/1995 1995/1996 1996/1997 1997/1998 1998/1999 1999/2000 2000/2001 2001/2002 2002/2003 2003/2004 2004/2005 2005/2006 2006/2007 2007/2008 2008/2009 2009/2010 2010/2011 2011/2012 2012/2013 2013/2014 2014/2015 2015/2016 2016/2017 2017/2018 2018/2019 2019/2020 2020/2021 2021/2022 2022/2023 2023/2024 2024/2025

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b 337-338 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 23. Retzius - Ryssland) runeberg.org. 1916. Viitattu 12.7.2025. (ruotsiksi)
  2. a b Historia:säätyvaltiopäivät – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 11.7.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa
  Ruotsin valtiopäivät

(Ruotsin-Suomen aika päättyy)
1808

Seuraaja:
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

(Suomen aika venäjän valtakaudella alkaa)
1809