Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät

Valtiopäivien istunto Regensburgissa, Peter Troschelin tekemä piirros vuodelta 1675. Keisari ja vaaliruhtinaat ovat salin päässä, valtakunnanruhtinaat sivuilla ja valtakunnankaupunkien edustajat selin etualalla.

Valtiopäivät (saks. Reichstag, lat. Dieta) olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnansäätyjen lakiasäätävä kokous. Ne olivat olemassa 1100-luvulta vuoteen 1806. Samana ajanjaksona keisarin valta vähitellen heikkeni. Kuuluisimmat lienevät olleet vuonna 1521 pidetyt Wormsin valtiopäivät.

Karolingien valtakunnan aikana aatelin ja ylemmän papiston kokouksia saatettiin järjestää keisarillisten vierailujen yhteydessä eri paikkakunnilla. Alkuaan kokouksiin osallistuivat vain ruhtinaat ja vastaavan arvoiset piispat, mutta myöhemmin mukaan laskettiin myös kreivit ja paronit. 1100-luvulta alkaen muodostui tavaksi, että keisari kutsui valtiopäivät koolle johonkin valtakunnankaupunkiin tai piispankaupunkiin. 1200-luvun puolivälistä alkaen näiden kaupunkien edustajat saivat osallistua valtiopäiville, ja vaaliruhtinaiden kokoukset erotettiin erilliseksi tapahtumaksi. Erottelu vahvistettiin keisari Kaarle IV:n vuonna 1356 antamassa kultaisessa bullassa.[1] Nimitys valtiopäivät ei vielä tässä vaiheessa ollut käytössä, vaan ruhtinaiden kokouksia kutsuttiin hovipäiviksi (saks. Hoftag).

Vuodesta 1489 valtiopäivät jaettiin kolmeen kollegioon, jotka kokoontuivat erikseen: seitsemän vaaliruhtinasta, joita johti Mainzin arkkipiispa; 33 kirkollista ja 61 maallista valtakunnanruhtinasta, joita johti Salzburgin arkkipiispa tai Itävallan arkkiherttua; sekä 51 valtakunnankaupungin edustajat, joita johti sen kaupungin edustaja, jossa valtiopäivät kokoontuivat. Jokainen näistä teki erilliset päätökset, joiden pohjalta muotoiltu yhteinen lausuma lähetettiin keisarille ”valtakunnan päätöksenä” (consulum imperii). Kaikista valtiopäivien päätöksistä yhdessä käytettiin nimitystä Reichsabschied. Keisari saattoi vahvistaa sen kokonaan tai osittain, mutta hän ei voinut muuttaa sen sanamuotoja.[1]

Aina Westfalenin rauhaan (1648) saakka valtiopäivät käyttivät merkittävää lainsäädäntövaltaa ja saattoivat päättää myös sodasta tai rauhasta. Sen jälkeen ne olivat lähinnä suvereenien ruhtinaiden ja heidän lähettämiensä edustajien hajanainen kokous. Vuonna 1663 Regensburgissa pidetyt valtiopäivät pitkittyivät, kunnes ne muuttuivat lopulta pysyviksi (Immerwährender Reichstag, ”ikuiset valtiopäivät”) ja sen jälkeen valtiopäivät olivat pysyvästi koolla Regensburgissa. Niillä ei kuitenkaan enää ollut todellista lainsäädäntövaltaa. Valtiopäivät lakkasivat toimimasta keisarikunnan romahdettua Napoleonin joukkojen hyökkäyksen seurauksena vuonna 1806. Nimi reichstag elvytettiin Saksassa vuonna 1871, jolloin siitä tuli maan parlamentin nimi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Diet (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.4.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa