Avaa päävalikko

Konsistori (lat. consistorium, kokouspaikka) nimitystä käytetään useiden kirkollisten ja yliopistollisten virkakuntien yhteydessä.

Yliopistollinen konsistoriMuokkaa

Yliopiston konsistori (consistorium academicum) oli Helsingin yliopiston ylin hallintoelin 1640-2009. Vuoteen 1991 asti yliopistossa oli sekä suuri että pieni konsistori päätöksentekoa varten. Suureen konsistoriin kuuluivat kaikki yliopiston professorit. Vuodesta 1992 eteenpäin suuri konsistori on ollut lähinnä seremoniallinen elin, jonka tehtävänä on edistää tieteiden välistä yhteistoimintaa ja ylläpitää akateemisia perinteitä[1]. Suuri konsistori toimii näiden periaatteiden mukaisesti edelleen.

Konsistori oli vuoteen 2009 asti Helsingin yliopiston ylin päättävä hallintoelin[2]. Konsistori vastasi merkittävistä linjauksista, kun taas rehtori johti yliopiston toimintaa. Vuoden 2009 yliopistolain uudistamisen jälkeen myös Helsingin yliopistossa on hallitus, kuten muissa yliopistoissa aiemmin.

Helsingin yliopiston konsistorin viimeinen kokoonpano oli seuraava[2]:

  • rehtori puheenjohtajana
  • 5 professoria
  • 2 muuta opettajaa ja tutkijaa
  • 2 muun henkilöstön edustajaa
  • 4 opiskelijaa, joista yksi jatko-opiskelija
  • 1 yliopistoyhteisöön kuulumaton jäsen

Konsistorin kokouksissa oli läsnäolo- ja puheoikeus vararehtoreilla sekä Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtorilla.

Konsistorin tehtävänä oli kehittää yliopiston toimintaa, päättää keskeisistä toiminnan ja talouden linjauksista, määrittää yliopiston kanta periaatteellisesti tärkeisiin asioihin, määrittää yliopiston rakenne ja toimintaperiaatteet johtosääntöjen avulla. Käytännössä konsistori esimerkiksi hyväksyi yliopiston strategian, sitä täydentävät toimenpideohjelmat, määrärahojen jaon yleiset periaatteet sekä toimintakertomuksen. Lisäksi konsistori kohdensi määräaikaiset poolivirat, päätti uusien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista, vahvisti yliopiston tilinpäätöksen, vahvisti omien varojen talousarvion ja tilinpäätöksen sekä määräsi erillisten laitosten johtokuntien jäsenet. Konsistori myös asetti yliopiston tärkeimmät toimikunnat.

Konsistori valittiin vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Vaaleissa professorit, muut opettajat ja tutkijat ja muu henkilöstö äänestivät edustajansa. Opiskelijoiden edustajat valitsi ylioppilaskunta. Konsistorin yliopiston ulkopuolisen jäsenen valitsi yliopiston kollegio.

Uuden yliopistolain myötä konsistorin nimi vaihtui hallitukseksi, ja ulkopuolisten jäsenten määrä kasvoi. Rehtori toimii hallituksen esittelijänä, ja puheenjohtajana on ulkopuolinen jäsen.[2]

Kirkollinen konsistoriMuokkaa

Kardinaalikonsistori on katolisen kirkko-oikeuden piiriin kuuluva paavin johtama kardinaalikollegion yleiskokous.[3]

Piispallinen konsistori on katolisessa kirkossa piispan rinnalla toimiva kollegiaalinen tuomioistuin, joka toimii ensimmäisenä oikeusasteena kirkollisissa asioissa.[4]

Konsistori oli Saksassa kirkon virasto, joka käytti piispalle kuulunutta hallinto- ja tuomiovaltaa. Sen muodostivat hallitsijan asettamat papit ja maallikot, ja sen puheenjohtajana toimi yleensä lakimies. Konsistorin toimeenpanovaltaa käytti kenraalisuperintendentti.[3]

Konsistoriksi on nimitetty myös reformoidun kirkon seurakuntaneuvostoa, jonka muodostavat papit ja seurakunnan vanhimmat.[3][5]

Ruotsissa ja Suomessa nimitettiin konsistoreiksi (consistorium ecclesiasticum) 1500-, 1600- ja 1700-luvulla tuomiokapituleja.[3][5]

Valtakunnankonsistoriksi (consistorium regni) nimitettiin Ruotsissa kokousta, johon ottivat osaa valtiopäiville kokoontuneet piispat ja papit. Se toimi eräänlaisena kirkollisena keskuselimenä.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Laki Helsingin yliopistosta 854/1991 (kumottu) Finlex.fi. Viitattu 10.7.2010.
  2. a b c Lehtniemi, Ninni: Johtosääntöuudistus idiooteille Ylioppilaslehti. 15.5.2009. Viitattu 24.5.2009.
  3. a b c d Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
  4. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919
  5. a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966