Thurgood Marshall
Thurgood Marshall (2. heinäkuuta 1908 Baltimore, Maryland – 24. tammikuuta 1993 Bethesda, Maryland) oli yhdysvaltalainen lakimies ja ensimmäinen afroamerikkalainen korkeimman oikeuden tuomari.[1][2] Ennen korkeimman oikeuden tuomarin tehtävää Marshall toimi lakimiehenä muun muassa NAACP-järjestössä ja liittovaltion syyttäjänä. Näissä tehtävissä Marshall ajoi ja voitti korkeimman oikeuden oikeudenkäyntejä enemmän kuin kukaan muu yhdysvaltalainen.[1]
| Thurgood Marshall | |
|---|---|
 |
|
| Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari | |
| Presidentti | Lyndon B. Johnson (nimittäjä) |
| Edeltäjä | Tom C. Clark |
| Seuraaja | Clarence Thomas |
| Yhdysvaltain liittovaltion 2. piirin vetoomustuomioistuimen tuomari | |
| Presidentti | John F. Kennedy (nimittäjä) |
| Edeltäjä | perustettu |
| Seuraaja | Wilfred Feinberg |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. heinäkuuta 1908 Baltimore, Maryland, Yhdysvallat |
| Kuollut | 24. tammikuuta 1993 (84 vuotta) Bethesda, Maryland, Yhdysvallat |
| Puoliso |
Vivian Buster Burey (1955–1993) |
Varhainen elämä ja opinnot
muokkaaMarshall syntyi Baltimoressa vuonna 1908. Hänen isoisä oli orja, samoin kuin hänen isoisänsä isä, joka oli syntynyt nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Marshallin isä oli rautatieaseman kantaja ja äiti opettaja. Marshallin alkuperäinen etunimi oli Thoroughgood, mutta hän lyhensi sen toisella luokalla Thurgoodiksi. Päätettyään high schoolin vuonna 1925 Marshall lähti opiskelemaan afroamerikkalaiseen Lincolnin yliopistoon Pennsylvaniaan. Yliopistossa Marshallin tuttavapiiriin kuuluivat muun muassa Ghanan tuleva presidentti Kwame Nkrumah ja muusikko Cab Calloway.[1]
Valmistuttuaan yliopistosta Marshall olisi halunnut opiskella Marylandin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta ei hakenut opiskelupaikkaa, koska yliopisto ei ottanut mustia opiskelijoita. Hän haki ja pääsi samana vuonna kuitenkin opiskelemaan lakia Howardin yliopistoon. Opiskeluaikana Marshall sai vaikutteita tiedekunnan dekaanilta Charles Hamilton Houstonilta, jonka tavoitteena oli korkeimman oikeuden vuonna 1898 antaman Plessy vastaan Ferguson -ennakkopäätöksen kumoaminen. Päätöksella korkein oikeus salli rotuerottelun "erillinen mutta samanarvoinen" -periaatteella.[1]
Ura
muokkaaPäätettyään lakiopintonsa Marshall muutti New Yorkiin ja hänestä tuli NAACP:n lakiosaston päällikkö. Tehtävänsä vuoksi Yhdistyneet kansakunnat ja Yhdistynyt kuningaskunta pyysivät häntä osallistumaan itsenäistyvien Ghanan ja Tansanian perustuslakien luomiseen. Marshall osallistui myös NAACP:n edustajana lukuisien korkeimman oikeuden mustien syrjintää koskevien oikeustapauksien käsittelyyn. Näistä merkittävin oli vuoden 1954 Brown vastaan Topekan koululautakunta -tapaus, joka päätti rotuerottelun yhdysvaltalaisissa kouluissa.[1]
Vuonna 1961 presidentti John F. Kennedy nimitti Marshallin liittovaltion vetoomustuomioistuimen (engl. U.S. Court of Appeals for the Second Circuit) tuomariksi. Tuomarina hän teki yli 150 päätöstä, jotka käsittelivät muun muassa siirtolaisten oikeuksia ja yksityisyyden suojaa. Vuonna 1965 presidentti Lyndon Johnson nimitti Marshallin valtakunnansyyttäjäksi (engl. Solicitor General).
Korkeimmassa oikeudessa
muokkaaPresidentti Johnson nimitti Marshallin kesäkuussa 1967 korkeimman oikeuden tuomariksi. Samalla hänestä tuli korkeimman oikeuden ensimmäinen afroamerikkalainen tuomari. Marshall työskenteli tuomarina 24 vuotta, aina vuoteen 1991 asti. Hän kuului oikeuden liberaaliin siipeen. Marshall puolusti erityisesti rikoksesta epäiltyjen oikeuksia. Marshallin mukaan kuolemanrangaistus oli kaikissa olosuhteissa Yhdysvaltain perustuslain vastainen, mutta hän oli näkemyksensä kanssa vähemmistössä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Michael O'Malley, Suzanne Smith: Thurgood Marshall, Supreme Court Justice History 122. George Mason University, Department of History and Art History, Center for History and New Media. Arkistoitu 14.8.2011. Viitattu 11.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Marshall, Thurgood”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 169. Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thurgood Marshall Wikimedia Commonsissa
