Avaa päävalikko

Uuno Kristian Takki (12. huhtikuuta 1901 Kotka15. syyskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, osuustoimintamies ja vuorineuvos. Hän toimi useissa ministerintehtävissä vuosina 1942–1950.

Uuno Takki
Uuno-Takki.jpg
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
Rangellin hallitus
22.5.1942–5.3.1943
Linkomiehen hallitus
5.3.1943–8.8.1944
Hackzellin hallitus
8.8.1944–21.9.1944
Urho Castrénin hallitus
21.9.1944–17.11.1944
Pekkalan hallitus
26.3.1946–29.7.1948
Fagerholmin I hallitus
29.7.1948–17.3.1950
Edeltäjä Väinö Tanner
Åke Gartz
Seuraaja Åke Gartz
Sakari Tuomioja
Suomen opetusministeri
Paasikiven II hallitus
17.11.1944–17.4.1945
Edeltäjä Kalle Kauppi
Seuraaja Johan Helo
Kansanedustaja
6.4.1945–9.9.1952
5.4.1966–15.9.1968
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 12. huhtikuuta 1901
Kotka
Kuollut 15. syyskuuta 1968 (67 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Arvonimi vuorineuvos (1957)
Tiedot
Puolue SDP

Takki suoritti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppakoulun vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1925. Hän suoritti kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon 1927. Myöhemmin Takki opiskeli lakia suorittaen ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1934, lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1936 ja lakitieteen lisensiaatin tutkinnon 1949.[1]

Hän toimi Lahden kaupunginjohtajana 1938–1942, OTK:n hallinnollisena johtajana 1942–1952 ja pääjohtajana 1952–1966 sekä SDP:n kansanedustajana 1945–1952 ja 1966–1968. Hän kannatti 1940-luvulla voimakkaasti valtionyhtiöpolitiikkaa ja teollistamista, muun muassa Neste Oy:tä.

Takki nimitettiin 24. helmikuuta 1950 jatkamaan Moskovan kauppaneuvotteluja Johan Nykoppin tilalle.[2] Takki palasi neuvotteluista 13. maaliskuuta.[3]

Fagerholmin ensimmäisen hallituksen erotessa maaliskuussa 1950 Takki oli toiminut ministerinä yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan vuotta ja noussut Suomen siihen saakka pitkäaikaisimmaksi valtioneuvoston jäseneksi. Ennätys säilyi hänen nimissään 1970-luvulle saakka.[4]

Takin puoliso oli runoilija ja toimittaja Lyyli Eronen. Uuno Takin veli oli valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Toivo Takki.

Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä edustanut Uuno Takki kuoli kesken kansanedustajan kautensa syyskuussa 1968 ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli ammattientarkastaja Eero Salo.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Uuno Takki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 16. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  4. Veikko Huttunen: Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta, s. 189. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06296-0.
  5. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 122. Helsinki: Otava, 1969.

Aiheesta muuallaMuokkaa