Hämeen vaalipiiri

Hämeen vaalipiiri kansanedustajaehdokkaat 2019

Hämeen vaalipiiri on yksi presidentin- ja eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Alueelta valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa (7 % 200:sta). Nimestään huolimatta vaalipiiri ei kata koko Hämeen historiallisen maakunnan aluetta, vaan lähinnä eteläisen osan, Etelä-Hämeen eli Kanta-Hämeen maakunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan alueet.

Hämeen vaalipiiri

06 Tavastia electoral district.svg

Alue Kanta-Hämeen maakunta
Päijät-Hämeen maakunta
Lautakunnan kokouspaikka Hämeenlinna[1]
Aiemmat nimet Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Käytössä vaaleista 1907 alkaen
Kansanedustajia 14
Suurin puolue SDP 24,0 % (2019)

Hämeen vaalipiiriin kuuluvat Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela ja Ypäjä.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat aiempi Akaa, Artjärvi, Hauho, Hämeenlinnan maalaiskunta, Hämeenkoski, Kalvola, Koijärvi, Lammi, Nastola, Renko, Somerniemi, Sääksmäki, Tuulos, Tyrväntö ja Vanaja.

HistoriaMuokkaa

Hämeen vaalipiiri oli aikaisemmin nimeltään Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri. Päätös eduskunnan perustamisesta ja vaalipiirijaosta tehtiin ylimääräisillä valtiopäivillä 1906. Vaalipiirin muodostivat Tammelan kihlakunnan, Hauhon kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan muodostamat kunnat sekä Hämeenlinnan ja Lahden kaupungit.[2]

Vuoteen 1990 asti Valkeakosken seutu kuului Hämeen eteläiseen vaalipiiriin, mutta silloin se siirrettiin Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Samana vuonna Somero siirtyi Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin. Tällöin Hämeen vaalipiirin kansanedustajanpaikkojen määrä väheni kahdella. Vuonna 2003 Hämeen vaalipiiriin liitettiin Heinolan seutu (Hartola, Heinola ja Sysmä), joka aikaisemmin kuului Mikkelin vaalipiiriin sekä Artjärvi ja Orimattila, jotka aikaisemmin kuuluivat Uudenmaan vaalipiiriin. Samalla Urjala siirrettiin Hämeen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

Puolueiden kannatusMuokkaa

Hämeen vaalipiirin suurin puolue on SDP, jonka kannatus on melko laajaa koko maakunnassa. Erityisen vahvaa kannatus on Hämeenlinnan seudulla, jossa se on ollut suurin valtuustopuolue muun muassa Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Kalvolassa. SDP jakoi suurimman puolueen sijan Kokoomuksen kanssa yhdistyneessä Hämeenlinnassa, mutta kantakaupungissa se on vieläkin suurin. Keskustan kannatus on yllättävän vähäistä, Vasemmistoliitto on taas joillain paikkakunnilla vahvasti mukana kuten Janakkalassa. Vihreiden kannatus ei ole erityisen laajaa, sen sijaan Häme on Kristillisdemokraateille vahvinta kannatusaluetta valtakunnallisesti.

SDP on suurin puolue Lahden seudulla, ja oli pitkään myös Lahden kaupunginvaltuuston suurin puolue Kokoomuksen vallatessa ykkössijan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. SDP on suurin puolue vieläkin Heinolassa ja Nastolassa. Hollolan ja Padasjoen[3] suurin puolue on Kokoomus. Muuten puoluekannatus on melko lailla samaa luokkaa Kanta-Hämeen kanssa.

Vaalikauden 2019–2023 kansanedustajatMuokkaa

Aikaisempia kansanedustajiaMuokkaa

Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissäMuokkaa

Autonomian aikaMuokkaa

puolueet 1907 1908 1909 1910 1911 1913 1916 1917
Suom. 3 3 3 3 3 2 2 3
Nuors. 1 1 1 1 1 2 1 1
SDP 7 7 7 7 7 7 8 7
Yhteensä 11 11 11 11 11 11 11 11

Sotienvälinen aikaMuokkaa

puolueet 1919 1922 1924 1927 1929 1930 1933 1936 1939
IKL 2 2 1
Kok. 2 3 3 3 2 4 1 1 2
Ed. 3 1 1 1 1 1 1 1 1
ML 1 1 1 2 1 1 1 1
SDP 6 5 5 5 5 5 6 6 6
SSTP 1 1 1 1
Yhteensä 11 11 11 11 11 11 11 11 11

Eduskuntavaalit 1945–2019Muokkaa

puolueet 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019
Kok. 2 3 3 2 3 3 3 4 4 4 5 5 6 4 4 4 3 4 3 3 3
SKL/KD               1 1 1 1 1 1 1 1 1
Ed./KP/LKP 1 1 1 1 1 1              
ML/Kesk. 1 2 2 3 2 3 2 2 2 2 2 2 2 3 2 2 3 3 2 3 1
SMP/PS           1 1 1 3 3 3
Vihr.                         1 1 1 1 1
SDP 4 4 5 5 4 4 5 5 5 5 5 5 6 4 5 4 5 4 4 3 4
TPSL 1 1
SKDL/Vas. 3 2 3 3 3 3 2 2 3 3 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1
Yhteensä 11 11 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 13 13 13 14 14 14 14 14 [1]

VaalitMuokkaa

Eduskuntavaalit 2003Muokkaa

Vaalipiirijaon muutoksien vuoksi Häme sai yhden lisäpaikan. Sekä SDP että Keskusta saivat yhden paikan enemmän, ja Kokoomus menetti yhden. Uusina kansanedustajina valittiin Matti Kauppila Vasemmistoliitosta sekä Satu Taiveaho ja Minna Lintonen SDP:stä. Keskustan Maija-Liisa Lindqvist nousi uudelleen eduskuntaan oltuaan pois yhden kauden. Vaalipiirin äänestysprosentti oli 67,0.

Eduskuntavaalit 2007Muokkaa

Hämeen vaalipiirin voimasuhteissa tapahtui yleisen poliittisen linjan mukainen siirtymä, kun yksi paikka siirtyi SDP:ltä Kokoomukselle. Uusia kansanedustajia olivat Risto Autio Keskustasta, sekä Ilkka Viljanen ja Timo Heinonen Kokoomuksesta. Aiemmista kansanedustajista jäivät valitsematta SDP:n Minna Lintonen sekä Keskustan Maija-Liisa Lindqvist. Kesken vaalikauden vuonna 2009 Kalle Jokinen aloitti edustajuuden Kokoomuksen varasijalta. Vaalipiirin äänestysprosentti oli 63,9 (-3,1 prosenttiyksikköä).

Eduskuntavaalit 2011Muokkaa

Vaaleja leimasi suuri muutos: Perussuomalaiset nousi nollasta kolmeen kansanedustajaan, jotka olivat James Hirvisaari, Anne Louhelainen ja Ismo Soukola. Edustajapaikan menettivät Keskusta, Kokoomus ja Vihreät. Muita uusia edustajia olivat Sanni Grahn-Laasonen (Kokoomus), Mika Kari (SDP) ja Aino-Kaisa Pekonen (Vasemmistoliitto). Myös vaalipiirin äänestysprosentin muutos vaihtoi suuntaa nousten takaisin lähelle vuoden 2003 vaalien lukemia. Äänioikeutetuista äänesti 66,7 prosenttia (+2,8). Perussuomalaisista erottamisensa jälkeen edustaja Hirvisaari liittyi Muutos 2011 -puolueeseen v. 2013.

Eduskuntavaalit 2015Muokkaa

Puolueiden voimasuhteissa tapahtui yhden paikan muutos, kun Keskusta sai edellisvaaleissa menettämänsä paikan takaisin. Nyt menettäjänä oli SDP, joka sai historiansa heikoimman paikkamäärän, mutta säilytti vielä suurimman puolueen aseman äänimäärällä mitaten. Keskustan paikan sai uutena kansanedustajana Martti Talja. SDP:n ehdokaslistalla menestyi uusi nimi, Ville Skinnari. Hän nousi eduskuntaan isänsä, pitkäaikaisen edustajan Jouko Skinnarin luovuttua ehdokkuudesta. Perussuomalaisten uusiksi edustajiksi nousivat Rami Lehto ja Jari Ronkainen. Vaalipiirin äänestysaktiivisuus jatkoi nousuaan päätyen vuosisadan ennätykseen, 68,2 prosenttiin (+1,5), kun yli 200.000 äänioikeutettua antoi äänensä.

Eduskuntavaalit 2019Muokkaa

Puolueiden voimasuhteet muuttuivat kahden paikan verran. SDP sai edellisvaaleissa menettämänsä paikan takaisin, ja Vihreät sai kahden edustajattoman kauden jälkeen taas kansanedustajan Hämeestä. Keskustan kaikkien edustajien kaudet loppuivat, kun puolue menetti kaksi paikkaa, ja eduskuntaan nousi uusi nimi, Hilkka Kemppi. Puolueen pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ei enää asettunut ehdolle. SDP:n Mika Kari palasi eduskuntaan, ja Vihreiden paikan sai uutena kansanedustajana Mirka Soinikoski. Kilpailu Vihreiden ainoasta paikasta muodostui poikkeuksellisen tasaiseksi, kun kolmen suosituimman ehdokkaan äänimäärät mahtuivat 80 äänen sisään. Sinisten jäseneksi vuonna 2017 lähtenyt edustaja Louhelainen ei asettunut ehdolle, ja Perussuomalaisissa hänen paikkansa meni uudelle edustajalle, Lulu Ranteelle. Äänestysinto vaalipiirissä nousi edelleen, joten vuosisadan uudeksi ennätykseksi kirjattiin 70,0 % (+1,8).

Presidentinvaalit 2006Muokkaa

Vuosituhannen ensimmäiset presidentinvaalit osoittivat Tarja Halosen olleen selvästi suosituin ehdokas Hämeen vaalipiirissä. Istuva presidentti olisi Hämeen tuloksella päässyt heti ensimmäisellä kierroksella toiselle kaudelle 52,7 prosentin ääniosuudella, mutta valtakunnalliset äänet eivät siihen riittäneet. Sauli Niinistö oli toiseksi suosituin (24,0 %) ja Matti Vanhanen kolmas (16,4 %). Äänestäjiä oli 210.876 ja äänestysprosentti 71,0. Toisella äänestyskierroksella Niinistö keräsi enemmän jatkosta pudonneiden ehdokkaiden äänestäjiä, mutta Halonen voitti äänin 119.172 - 102.921 (53,7 - 46,3 %). 2. kierroksen äänestysvilkkaus nousi 222.093 äänestäjällä 75,1 prosenttiin.

Presidentinvaalit 2012Muokkaa

Vaalin ensimmäisellä kierroksella Sauli Niinistö oli ylivoimainen ehdokas (41,8 %). Kilpailu toisesta sijasta oli tiukempaa; sen otti Pekka Haavisto (16,8 %). Paavo Väyrynen oli kolmas (14,5 %) ja Timo Soini neljäs (10,7 %). Äänestäjiä oli 213.482 ja äänestysprosentti 69,7. Toisella äänestyskierroksella Niinistö otti äänistä 65,5 %, ja Haavistolle jäi 34,5 %, äänin 133.309 - 70.264. 2. kierroksella hyväksyttyjä ääniä oli 203.573 ja kokonaisäänestysprosentti 66,8.

Presidentinvaali 2018Muokkaa

Poikkeuksellisesti vaali ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella istuvan presidentin Sauli Niinistön voittoon. Hänen kannatuksensa oli ylivoimaista myös Hämeessä (66,5 %). Muista ehdokkaista vain Pekka Haavisto sai kymmenen prosenttia täyteen (10,0 %), sekin ylöspäin pyöristämällä. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 205.093 ja kokonaisäänestysprosentiksi muodostui 67,1.

Presidentinvaalin ensimmäinen kierrosMuokkaa

Ehdokkaiden kannatus 28.1. vaalitulos (osuus) 28. 1. vaalitulos (äänet) 28.1. vaalipäivä (osuus) 28. 1. vaalipäivä (äänet) ennakkoäänet (osuus) ennakkoäänet
2 Merja Kyllönen 2,5 % 5.154 2,3 % 2.125 2,7 % 3.029
3 Pekka Haavisto 10,0 % 20.411 11,0 % 10.215 9,1 % 10.196
4 Matti Vanhanen 3,1 % 6.277 2,8 % 2.568 3,3 % 3.709
5 Laura Huhtasaari 8,0 % 16.385 9,5 % 8.806 6,7 % 7.579
6 Tuula Haatainen 3,7 % 7.539 3,3 % 3.072 4,0 % 4.467
7 Paavo Väyrynen 5,8 % 11.941 6,1 % 5.678 5,6 % 6.263
8 Sauli Niinistö 66,5 % 136.395 64,4 % 59.644 68,2 % 76.751
9 Nils Torvalds 0,5 % 991 0,5 % 485 0,4 % 506

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa