Wikipedia

Petri Kaivanto

suomalainen muusikko ja toimittaja

Petri Kaivanto (s. 8. kesäkuuta 1968 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja toimittaja. Hän on myös osallistunut politiikkaan ja ollut usean puolueen ehdokkaana kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.

Petri Kaivannon kännykkäselfie rannalla
Petri Kaivanto kotikaupungissaan Villa Gesellissä 4.5.2022

Toimittajan ura

muokkaa

Kaivanto tuli valtakunnalliseen julkisuuteen MTV3:n Levyraadin vakiojäsenenä 1991–1992[1] ja MTV3:n Ei itketä lauantaina -musiikkiviihdeohjelman juontajana Anita Hirvosen kanssa[2]. Tätä ennen hän oli jo työskennellyt paikallisradiossa Helsingissä, Tampereella ja Turussa,[3] ja vuonna 1991 hän oli Suomen ensimmäisiä karaokejuontajia. Vuodesta 1999 hän työskenteli toimittajana lähinnä Yleisradion radiokanaville. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 hän oli Populaarimusiikin museon Pomus.net -sivuston päätoimittaja[4].

Kaivanto on käynyt Sibelius-lukion[5] ja opiskellut Helsingin yliopistossa lähinnä italialaista filologiaa.

Musiikki

muokkaa

Soololevytysten lisäksi hänen sävellyksiään tai sanoituksiaan ovat levyttäneet mm. Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo ja Anneli Saaristo[6]. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. sävellykset Nainen odottaa (san. Sirkka-Liisa Sass), Yö Caprilla (Ada Negrin runon suom. Aale Tynni), italiankieliset sanoitukset Ti aspetterò (säv. Timo Forsström, suom. san. Jorma Toiviainen), Sempre di più di te (säv. Matti Puurtinen) ja vuoden 2006 euroviisukarsinnassa toiseksi sijoittunut Eternamente Maria (säv. Kisu Jernström, san. PK ja Arto Tamminen) sekä suomenkieliset sanoitukset Tää yö (Con te partirò säv. & san. Lucio Quarantotto ja Francesco Sartori) ja Aina eilinen (Englishman in New York säv. & san. Sting).

Kaivanto on säveltänyt kolme musikaalia: Miau! Kissaooppera Kattilassa (käsikirjoitus Pasi Toivanen, kantaesitys Cont'akti teatteri, Pori 2007), Leyla ja Daniel (käsikirjoitus Pasi Toivanen, kantaesitys Lahden kaupunginteatteri 2005)[7] sekä Pinokkio (Carlo Collodin romaanin pohjalta dramatisoinut Pasi Toivanen, Pieksämäen Poleenin teatteri 1998)[8].

Vuonna 2004 Kaivanto kilpaili Suomen edustajana Romaniassa Kultainen Hirvi -festivaaleilla duona Milanan kanssa[2][9], ja 1996 Kaisu Kärki edusti Suomea Kaivannon laululla Sillat liekeissä kansainvälisessä Makfest -laulukilpailussa Makedoniassa. Palkintoja: Hopeakuu-musikaalikilpailu (Lahden Kaupunginteatteri) 2004 ja 2002, Pilkkalaulun SM (Työväen Musiikkitapahtuma ja Yle TV1) 1990, Tapsan Tahdit -laulelmakilpailun sävellyspalkinto 1988.

Politiikka

muokkaa
 
Kaivanto Helsingissä kampanjoimassa eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2011

Kaivanto oli Nuorsuomalaisen puolueen sitoutumattomana ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa 1996[10] ja puolueen jäsenenä eduskuntavaaleissa 1999[11]. Kaivanto oli Muutos 2011:n ehdokkaana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä.[12]. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kaivanto oli Itsenäisyyspuolueen ehdokkaana.[13] Vuoden 2017 kunnallisvaaleissa Petri Kaivanto oli Perussuomalaisten ehdokas Vantaalla.[14] Vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaaleissa Kaivanto oli Seitsemän tähden liikkeen ehdokas.[15][16]

Yksityiselämä

muokkaa

Puolisot: Johanna Kaivanto (os. Sairanen) 1992–2015, Claudia Pomares 2016–[17]. Vuodesta 2018 Kaivanto on asunut vakituisesti Argentiinassa. [17]

Albumidiskografia

muokkaa
  • 1992 kaivanto n,love (Fazer Finnlevy)
  • 2007 Aires de Finlandia vol. 1: Kaukaisin Euroopan maa (Prontosaurus)
  • 2009 Asiallisia lauluja 1994–2009 (Prontosaurus)
  • 2010 Aires de Finlandia (espanjankielinen julkaisu) (Prontosaurus)[18]
  • 2014 Siltapyrotekniikan alkeet (Prontosaurus)
  • 2017 Aires de Finlandia vol. 2 (Prontosaurus)
  • 2018 Aires de Finlandia vol. 2: Stadi ja Bonis (Prontosaurus)
  • 2018 Totuutta etsimässä (Prontosaurus), 50-vuotiskokoelma demoja ja live-nauhoituksia
  • 2021 Petrópolis (Prontosaurus)
  • 2023 Comandante Che Kaivanto (Prontosaurus)

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Korhonen, Jussi: Heil Hitler -mies puolustautuu: ”Kyseessä oli taideperformanssi” Seura. 8.12.2015. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Virtanen, Tommi E.: Hullu vai renessanssinero? Petri Kaivanto: ”Vastuu on kuulijalla” Selvis. 29.10.2014. Suomen Musiikintekijät. Viitattu 16.3.2019.
  3. ↑ Radiovaikuttajan henkilökuva: Petri Kaivanto + ohjelmien musiikkisisältöjä Paikallisradiot-verkkomuseo. 27.4.2014. Viitattu 16.3.2019.
  4. ↑ Vekkeli, Pirkko: Kohtalona tango. Gloria, Helmikuu 2008. Kuva lehtileikkeestä. (PDF) Viitattu 16.3.2019.
  5. ↑ Kullberg, Irene: Samanhenkiset kohtaavat erikoislukiossa. (Kaivannon lyhyt haastattelu.) Helsingin Sanomat, 28.11.1993, s. 29. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  6. ↑ Kultaa jo syntyessään. Seura, 14.4.1989, nro 15/1989, s. 83. Kuva lehtileikkeestä. (JPG) Viitattu 16.3.2019.
  7. ↑ Leyla ja Daniel Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus.
  8. ↑ Petri Kaivanto naytelmat.fi. Viitattu 16.3.2019.
  9. ↑ În coarnele cerbului old.monitorulexpres.ro. Viitattu 26.7.2004.
  10. ↑ Pohjanpalo, Olli: Helsingin Sanomat, 29.8.1996, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  11. ↑ Nuoret ehdokkaat pyörityksessä Ylioppilaslehti. 5.3.1999. Viitattu 16.3.2019.
  12. ↑ Helsingin vaalipiiri
  13. ↑ YLE Uutiset vaalikone
  14. ↑ Kuntavaalit Vantaalla 2017 ISBN 978-952-443-565-9 vantaa.fi. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 28.9.2019.
  15. ↑ http://www.pohjantahtilehti.fi/fi/Europarlamenttivaaliehdokkaat/Petri%20Kaivanto.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ HS Vaalikone
  17. ↑ a b Rosalia J. Pankiv: Petri Kaivanto, músico, tanguero y periodista finlandés Revista Fennia. 28.10.2019. Revista Fennia.
  18. ↑ Petri Kaivanto ja Alejandro Polemannin yhtyeen albumin ”Aires de Finlandia” julkistamiskiertue Argentiinassa 7.10.-14.11.2010 5.10.2010. Buenos Aires: Suomen Buenos Airesin suurlähetystö. Arkistoitu 28.10.2010. Viitattu 17.3.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petri_Kaivanto&oldid=22366470”