Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee laulamista ilman elävää orkesteria. Karaoke on myös Magnus Ugglan albumi.
Karaokea ylämaalaisessa ravintolassa 2017.
Suuri karaokerakennus Tokiossa.

Karaoke on Japanista alkunsa saanut amatööriviihteen muoto, jossa asiakkaat esittävät ravintola- tai muulle yleisölle iskelmiä säestyksenään videotallenteinen orkesteriäänite tahdistettuine tekstityksineen.[1][2]

Sana karaoke tulee japanin kielen sanoista kara ’tyhjä’ ja "ōkesutoran" 'orkesteri' ensimmäisestä tavusta. Paremmin suomennettuna Karaoke voidaan suomentaa 'Vokaaliton orkesteri' tai 'Vokaaliton soitto'. Käytännössä karaokea lauletaan karaokeäänitteeltä tulevan tekstin ja musiikkitaustan mukaan.

Karaoke ravintoloissaMuokkaa

Karaokessa jokainen laulaja on vuorollaan sen hetken esiintyvä taiteilija. Tyypillisimmillään karaokea lauletaan pubissa tai ravintolassa, joko kaupunkien keskustoissa, lähiöissä, kylissä, lomanviettopaikoissa tai risteilylaivoilla. Näissä paikoissa karaoken kulkua ohjaa karaokejuontaja, jonka pääasiallinen tehtävä on kutsua laulajat vuorollaan laulamaan. Tavallisesti karaokejuontajan tehtäviin kuuluu myös miksaus ja muu karaoketapahtuman tekninen toteutus.

Joissakin karaokeravintoloissa melutaso voi nousta jopa yli 100 desibeliin.[3]

 
Karaokelaitteisto.

Karaoke autoissaMuokkaa

Vuonna 2003 kiinalaisesta Geely Automobilesta tuli ensimmäinen autojen valmistaja, joka varusti auton vakiona karaokelaitteistolla. Sittemmin karaokea on voinut laulaa muun muassa erityisissä karaoketakseissa, joita on myös Suomessa.

KaraokepelitMuokkaa

Kodeissa karaokea voi harrastaa paitsi kotikäyttöön tarkoitetuilla tallenteilla, myös peleinä. Suomessa tunnetuin karaokepeli on vuonna 2004 julkaistu SingStar. Pelissä mikrofonin kautta tulevaa lauluääntä verrataan 'alkuperäiseen' lauluun, jonka perusteella suoritus pisteytetään. Pelistä on olemassa myös PC:lle suunnattu UltraStar-niminen versio, Singstarin ideaa hyödyntävä, vuonna 2008 julkaistu internet-versio KaraokeParty sekä edistyksellisempi SingOn.com-nettikaraokepeli. Kaikkiin näihin on tarjolla myös suomalaisia kappaleita.

KaraokelaitteetMuokkaa

Karaoken laulamiseen tarvittiin perinteisesti vähintään levysoitin tai videonauhuri, televisio ja karaokelevyjä tai -kasetteja. Nykyisin periaatteessa pelkkä vahvistimeen liitetty tietokone riittää. Aiemmin oli tapana hankkia karaokesoitin, jossa on liitännät mikrofoneille. Karaokesoittimella voi yleensä myös transponoida ja toistaa erityisesti karaokekäyttöön kehitettyjä CDG-levyjä. Nykyisin sekä ammatti- että kotikäyttöön on saatavilla striimauspalveluita, eli levyjä tai tiedostoja ei tarvitse enää ostaa, vaan karaoke toimii verkossa Spotify-musiikkipalvelun tapaan.

KaraokelevytMuokkaa

Suomalaisilta karaokelevyiltä löytyy paljon perinteistä suomalaista musiikkia, mutta viime aikoina lisääntyvissä määrin myös aivan tuoretta kotimaista musiikkia. Parhaiten tunnetut kotimaiset levysarjat ovat Finnkaraoke, Power ja Melplay. Levytuotanto on kasvussa ja ammattikäyttöön tarkoitettujen levyjen hinnat ovat laskussa. Tarjonnan kasvun ja hintojen laskun on mahdollistanut kotikaraoken suosio, joka on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Ulkomaisista levysarjoista tunnetuin on Pioneer, joka valmisti 1980- ja 1990-luvun vaihteessa ensimmäiset karaokekäyttöön tarkoitetut Laserdisc-levyt.

KaraokekilpailutMuokkaa

Karaokessa järjestetään lukuisia erilaisia ja eritasoisia kilpailuja. Yleisimpiä ovat soololaulukilpailut, mutta myös parikaraoke- ja ryhmäkaraokekilpailuja on olemassa. Paikallisten pikkukilpailujen lisäksi 1990-luvun alusta saakka on järjestetty erilaisia suomenmestaruuskilpailuja, joista moni artisti on aloitellut uraansa. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty Suomesta alkunsa saaneet, vuosittaiset karaoken maailmanmestaruuskilpailut. Karaokekilpailujen palkinnot ovat yleensä pokaaleja, mitaleita ja kunniakirjoja sekä sponsoripalkintoja, mutta toisinaan myös levytysmahdollisuuksia.

Merkittävät karaoketapahtumatMuokkaa

Joulukuussa 2005 Thaimaassa järjestettiin vuonna 2004 Kaakkois-Aasiassa tuhoa tehneen tsunamin uhrien hyväksi konsertti, johon kokoontuivat laulamaan vuosittain järjestettävien karaoken maailmanmestaruuskilpailujen parhaiten menestyneet. Thaimaan prinsessa Ubonratana kunnioitti konserttia läsnäolollaan ja tapahtumapaikkana oli Bangkokissa sijaitseva Shangri-La-hotelli. Lordin Eurovision laulukilpailun voittoa seuranneessa 26. toukokuuta 2006 Helsingin Kauppatorilla järjestetyssä Kansanjuhlassa laulettiin Hard Rock Hallelujah -kappale karaokena 80 000 ihmisen voimin, ja näin syntyi uusi massakaraokelaulun maailmanennätys.

Suomella on ollut hallussaan yhtäjaksoisen karaokelaulannan maailmanennätys useaan otteeseen. Karaoke Club Kouvola rikkoi kiinalaisten ennätyksen 14. elokuuta 2007, ajalla 211 h 38 min 4 s. Vain kuusi päivää myöhemmin japanilaiset kiilasivat ohi ajalla 214 tuntia. Ennätys – 216 tuntia, kirjattiin 16. joulukuuta 2007 Helsingissä suomalaisille. Kouvolan Karaoke Club ry teki 21. heinäkuuta 2008 Karaoke Marathon & Festival -tapahtumassa uuden karaokelaulun ME:n ajalla 446 h 4 min 5 s. Uusi ennätys tehtiin kuitenkin Kiinassa 11. maaliskuuta 2009 ajalla 456 h 2 min 5s.

BandokeMuokkaa

Karaokea on olemassa myös soittajille, ja tätä kutsutaan bandokeksi. Bandokelevylle on koodattu useita eri ääniraitoja siten, että paitsi laulaja, myös esimerkiksi kitaristi tai basisti voi harjoitella tai esiintyä levyn avulla. Ruudulla näkyy kappaleen sanat ja soinnutus. Bandoke-tyyppisiä julkaisuja ovat tuottaneet ainakin yhdysvaltalaiset Pocket Songs (Music Minus One) ja Panorama Records, brittiläinen Kerrang! -musiikkilehti sekä suomalaiset Edel Records (Metallikaraoke) ja Karaoke Service Finland (HeavyKaraoke), joka myös toi markkinoille nimen Bandoke.

Karaokeaiheista oppimateriaalia ja tietokirjallisuuttaMuokkaa

  • Helin, Antti: Karaokekansa: Tarinoita laulun voimasta. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-46-8.
  • Kesseli, Pirjo: Karaoken ABC: Kun Suomi tarttui mikkiin. Helsinki: F-Kustannus, 2007. ISBN 978-952-461-119-0.
  • Sippola, Riikka: Aavan meren tällä puolen: Karaokekulttuuria Suomessa. Erikoistyö: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Mikkelin ammattikorkeakoulu. B, Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita 101. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2005. ISBN 951-588-135-8.
  • Karaokelaulajan opas (DVD)

Karaokeaiheisia televisio-ohjelmiaMuokkaa

Karaokeaiheisia elokuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Määritä osoite! MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Viitattu 24.8.2011.
  2. Määritä osoite! MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja 1.0. 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Viitattu 24.8.2011.
  3. Vaarne, Ville: Kuulovaurio uhkaa: Näin kovaa soi musiikki karaokeravintoloissa Tampereella Aamulehti. 12.4.2012. Viitattu 23.1.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa