Tämä artikkeli käsittelee laulamista ilman elävää orkesteria. Karaoke on myös Magnus Ugglan albumi.

Karaoke on Japanista alkunsa saanut amatööriviihteen muoto, jossa asiakkaat esittävät ravintola- tai muulle yleisölle iskelmiä säestyksenään videotallenteinen orkesteriäänite tahdistettuine tekstityksineen.[1]

Karaokea ylämaalaisessa ravintolassa 2017.
Suuri karaokerakennus Tokiossa.

Sana karaoke tulee japanin kielen sanoista kara ’tyhjä’ ja "ōkesutoran" 'orkesteri' ensimmäisestä tavusta. Paremmin suomennettuna karaoke voidaan suomentaa 'vokaaliton orkesteri' tai 'vokaaliton soitto'. Käytännössä karaokea lauletaan karaokeäänitteeltä tulevan tekstin ja musiikkitaustan mukaan.

HistoriaMuokkaa

Karaoke keksittiin Japanissa 1970-luvulla. Vuonna 1971 japanilainen muusikko Daisuke Inoue kehitti ensimmäisen karaokelaitteiston Kōbessa. Vuonna 1975 filippiiniläinen Roberto del Rosario kehitti edelleen karaokejärjestelmää ja haki sille myös patentin. Pioneer valmisti 1980- ja 1990-luvun vaihteessa ensimmäiset karaokekäyttöön tarkoitetut Laserdisc-levyt, mikä mahdollisti videon ja sanoitusten esittämisen ääniraidan ohella karaokelaitteiston kautta. Karaoke kasvatti suosiotaan ja levisi nopeasti ympäri Aasiaa sekä 1990-luvulta alkaen myös muualle maailmaan.

TekniikkaMuokkaa

Karaoken laulamiseen tarvittiin perinteisesti vähintään levysoitin tai videonauhuri, televisio ja karaokelevyjä tai -kasetteja. Myöhemmin tuli käyttöön erityinen karaokesoitin, jossa on liitännät mikrofoneille. Karaokesoittimella voi yleensä myös transponoida ja toistaa erityisesti karaokekäyttöön kehitettyjä CDG-levyjä. Nykyään periaatteessa riittää pelkkä vahvistimeen liitetty tietokone, joka ohjaa videolaitteita. Nykyisin sekä ammatti- että kotikäyttöön on saatavilla striimauspalveluita, eli levyjä tai tiedostoja ei tarvitse enää ostaa, vaan karaoke toimii verkossa Spotify-musiikkipalvelun tapaan. Muita karaokessa käytettäviä lisälaitteita ovat muun muassa mikseri, vahvistin ja kaiuttimet.

Karaokelevyiltä löytyy yleensä paljon perinteistä musiikkia, mutta usein myös aivan tuoretta kotimaista musiikkia. Parhaiten tunnetut suomalaiset levysarjat ovat Finnkaraoke, Power ja Melplay. Levytuotanto on kasvussa ja ammattikäyttöön tarkoitettujen levyjen hinnat ovat laskussa. Tarjonnan kasvun ja hintojen laskun on mahdollistanut kotikaraoken suosio, joka kasvoi muun muassa Suomessa räjähdysmäisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Yleisimmät karaokelevyformaatit ovat järjestyksessä VCD (Aasia), CDG ja DVD. Levysarjoista tunnetuin on Pioneer, jonka kehittämät Laserdisc-levyt olivat ensimmäisiä karaokekäyttöön tarkoitettuja levyjä.

Vuonna 2003 kiinalaisesta Geely Automobilesta tuli ensimmäinen autojen valmistaja, joka varusti auton vakiona karaokelaitteistolla. Sittemmin karaokea on voinut laulaa muun muassa erityisissä karaoketakseissa, joita on myös Suomessa.

Karaoken muodotMuokkaa

Karaoke ravintoloissaMuokkaa

Karaokessa jokainen laulaja on vuorollaan sen hetken esiintyvä taiteilija. Tyypillisimmillään karaokea lauletaan pubissa tai ravintolassa. Karaoken kulkua ohjaa karaokejuontaja, jonka pääasiallinen tehtävä on kutsua laulajat vuorollaan laulamaan. Tavallisesti karaokejuontajan tehtäviin kuuluu myös miksaus ja muu karaoketapahtuman tekninen toteutus.

Joissakin karaokeravintoloissa melutaso voi nousta jopa yli 100 desibeliin.[2]

 
Karaokelaitteisto.

Yksityiset karaokeravintolatMuokkaa

Erityisesti Aasiassa ovat suosittuja erilliset karaokeravintolat, niin kutsutut karaoke boxit. Ne koostuvat useista lyhyeksi ajaksi kerrallaan vuokrattavista huoneista, jotka on varustettu karaokelaitteistolla sekä ravintolatiloilla. Ihmiset saapuvat näihin ravintoloihin pienissä ryhmissä, toisinaan myös yksin, laulamaan karaokea yksityisesti.

KaraokepelitMuokkaa

Kodeissa karaokea voi harrastaa paitsi kotikäyttöön tarkoitetuilla tallenteilla, myös peleinä. Suomessa tunnetuin karaokepeli on vuonna 2004 julkaistu SingStar. Pelissä mikrofonin kautta tulevaa lauluääntä verrataan 'alkuperäiseen' lauluun, jonka perusteella suoritus pisteytetään. Pelistä on olemassa myös PC:lle suunnattu UltraStar-niminen versio, Singstarin ideaa hyödyntävä, vuonna 2008 julkaistu internet-versio KaraokeParty sekä edistyksellisempi SingOn.com-nettikaraokepeli. Kaikkiin näihin on tarjolla myös suomalaisia kappaleita.

KaraokekilpailutMuokkaa

Karaokessa järjestetään lukuisia erilaisia ja eritasoisia kilpailuja. Yleisimpiä ovat soololaulukilpailut, mutta myös parikaraoke- ja ryhmäkaraokekilpailuja on olemassa. Paikallisten pikkukilpailujen lisäksi 1990-luvun alusta saakka on järjestetty erilaisia suomenmestaruuskilpailuja, joista moni artisti on aloitellut uraansa. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty Suomesta alkunsa saaneet, vuosittaiset karaoken maailmanmestaruuskilpailut. Karaokekilpailujen palkinnot ovat yleensä pokaaleja, mitaleita ja kunniakirjoja sekä sponsoripalkintoja, mutta toisinaan myös levytysmahdollisuuksia.

BandokeMuokkaa

Karaokea on olemassa myös soittajille, ja tätä kutsutaan bandokeksi. Bandokelevylle on koodattu useita eri ääniraitoja siten, että paitsi laulaja, myös esimerkiksi kitaristi tai basisti voi harjoitella tai esiintyä levyn avulla. Ruudulla näkyy kappaleen sanat ja soinnutus. Bandoke-tyyppisiä julkaisuja ovat tuottaneet ainakin yhdysvaltalaiset Pocket Songs (Music Minus One) ja Panorama Records, brittiläinen Kerrang! -musiikkilehti sekä suomalaiset Edel Records (Metallikaraoke) ja Karaoke Service Finland (HeavyKaraoke), joka myös toi markkinoille nimen Bandoke.

Merkittäviä karaoketapahtumiaMuokkaa

Joulukuussa 2005 Thaimaassa järjestettiin vuonna 2004 Kaakkois-Aasiassa tuhoa tehneen tsunamin uhrien hyväksi konsertti, johon kokoontuivat laulamaan vuosittain järjestettävien karaoken maailmanmestaruuskilpailujen parhaiten menestyneet. Thaimaan prinsessa Ubonratana kunnioitti konserttia läsnäolollaan ja tapahtumapaikkana oli Bangkokissa sijaitseva Shangri-La-hotelli. Lordin Eurovision laulukilpailun voittoa seuranneessa 26. toukokuuta 2006 Helsingin Kauppatorilla järjestetyssä Kansanjuhlassa laulettiin Hard Rock Hallelujah -kappale karaokena 80 000 ihmisen voimin, ja näin syntyi uusi massakaraokelaulun maailmanennätys.

Suomella on ollut hallussaan yhtäjaksoisen karaokelaulannan maailmanennätys useaan otteeseen. Karaoke Club Kouvola rikkoi kiinalaisten ennätyksen 14. elokuuta 2007, ajalla 211 h 38 min 4 s. Vain kuusi päivää myöhemmin japanilaiset kiilasivat ohi ajalla 214 tuntia. Ennätys – 216 tuntia, kirjattiin 16. joulukuuta 2007 Helsingissä suomalaisille. Kouvolan Karaoke Club ry teki 21. heinäkuuta 2008 Karaoke Marathon & Festival -tapahtumassa uuden karaokelaulun ME:n ajalla 446 h 4 min 5 s. Uusi ennätys tehtiin kuitenkin Kiinassa 11. maaliskuuta 2009 ajalla 456 h 2 min 5s. Uusi yhtäjaksoisen karaokelaulannan maailmanennätys tehtiin Unkarissa 31. elokuuta 2011 ajalla 1011 h 1 min.

Karaokeaiheisia televisio-ohjelmiaMuokkaa

Karaokeaiheisia elokuviaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Helin, Antti: Karaokekansa: Tarinoita laulun voimasta. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-46-8.
  • Kesseli, Pirjo: Karaoken ABC: Kun Suomi tarttui mikkiin. Helsinki: F-Kustannus, 2007. ISBN 978-952-461-119-0.
  • Sippola, Riikka: Aavan meren tällä puolen: Karaokekulttuuria Suomessa. Erikoistyö: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Mikkelin ammattikorkeakoulu. B, Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita 101. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2005. ISBN 951-588-135-8.
  • Karaokelaulajan opas (DVD)

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. karaoke Kielitoimiston sanakirja. 2020. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Viitattu 24.8.2011.
  2. Vaarne, Ville: Kuulovaurio uhkaa: Näin kovaa soi musiikki karaokeravintoloissa Tampereella Aamulehti. 12.4.2012. Viitattu 23.1.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa