Pantera

yhdysvaltalainen yhtye

Pantera on vuonna 1981 perustettu metalliyhtye Arlingtonista Texasista, Yhdysvalloista. Sitä pidetään yhtenä 1990-luvun merkittävimmistä post thrash/groove metal -yhtyeistä, joka on ottanut paljon vaikutteita muun muassa thrash metallista.

Pantera
Panteran vuosina 1987–2003 toiminut klassinen kokoonpano. Ylhäällä vasemmalta: Dimebag Darrell ja Phil Anselmo. Alhaalla vasemmalta Vinnie Paul ja Rex Brown.
Panteran vuosina 1987–2003 toiminut klassinen kokoonpano. Ylhäällä vasemmalta: Dimebag Darrell ja Phil Anselmo. Alhaalla vasemmalta Vinnie Paul ja Rex Brown.
Tiedot
Toiminnassa 1981–2003, 2022–
Tyylilaji heavy metal, groove metal, thrash metal, glam metal (1981–1988)
Kotipaikka Yhdysvallat Arlington, Texas, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Phil Anselmolaulu
Rex Brownbasso

Entiset jäsenet

Dimebag Darrellkitara
Vinnie Paulrummut
Donnie Hart, laulu
Tommy Bradford, basso)
Terry Glaze, laulu
David Peacock, laulu
Matt L'Amour, laulu)

Levy-yhtiö

Eastwest, (1991–2003)
Atlantic, (1989–1990)
Metal Magic, (1983–1988)

Aiheesta muualla
Kotisivut

Pantera erottui muista metalliyhtyeistä varsinkin kitaristi Dimebag Darrellin moottorisahamaisilla, nopeilla ja raskailla pudotetuilla vireillä soitetuilla kitarariffeillä ja hard rock -vaikutteisilla kitarasooloilla. Yhtye tunnetaan myös laulajan Phil Anselmon aggressiivisesta, karjunnan ja laulun yhdistävästä vokalisointitekniikasta. Yhtye oli suosituimmillaan vuosina 1992-1996, jolloin se julkaisi albumit Vulgar Display of Power (1992) ja Far Beyond Driven (1994). Far Beyond Driven oli ensimmäisiä ja raskaimpia metallialbumeja, joka on noussut Yhdysvaltojen albumilistan ykköseksi.[1] Panteran ja sen jäsenten musiikillisia vaikuttajia olivat muun muassa Black Sabbath, Megadeth, Kiss, Metallica, Slayer ja Van Halen.

Pantera lopetti toimintansa yhtyeenä 2003 jälkeen, koska laulaja Philip Anselmo lähti yhtyeestä viimeiseksi jääneen Reinventing the Steel (2000) albumin jälkeen. Sen jälkeen Pantera hajosikin kokonaan. Yhtyeen comeback-mahdollisuudet pienenivät ratkaisevasti, kun kitaristi Dimebag Darrell ammuttiin 8. joulukuuta 2004 klubin lavalle kesken yhtyeensä Damageplanin konsertin. Rumpali Vinnie Paul kuoli sydänlihassairauteen kesäkuussa 2018. Kuitenkin heinäkuussa 2022 ilmoitettiin Phil Anselmon ja Rex Brownin palaavan lavoille Panteran nimellä seuraavana vuonna 2023.[2]

Historia muokkaa

Alkuajat (1981-1989) muokkaa

Darrell ja Vincent Abbot perustivat Panteran Arlingtonissa, Texasin osavaltiossa vuonna 1981.[3] Darrell otti käyttöön lempinimen Diamond, jonka hän myöhemmin muutti Dimebagiksi, ja Vincent otti käyttöön lempinimen Vinnie Paul. Vinnie soitti rumpuja ja Dimebag luonnollisesti otti kitaristin roolin. Myöhemmin vakituiseksi basistiksi tuli Rex Rocker ja laulajaksi Terry Glaze. Vuosina 1983-1985 yhtye julkaisi albumit Metal Magic, Projects in the Jungle ja I Am the Night, jolloin yhtye soitti glam- ja hard rock -vaikutteista metallia; varsinkin Dimebagin suosima rock-yhtye Kiss oli suuri vaikuttaja musiikkiin.

Vuoden 1987 lopulla yhtyeen laulaja Matt L'Amour päätti jättäytyä laulajan pestistään, vaikka oli ehtinyt laulaa vasta vuoden Panterassa. Hänen tilalleen tuli Phil Anselmo, jonka vokalisointityylin ansiosta yhtye pystyi työstämään raskaampaa materiaalia. Tuolloin yhtye julkaisi albumin Power Metal. Vuoden 1989 aikana yhtye sai levytyssopimuksen ATCO:lta, joka nykyisin tunnetaan nimellä Eastwest Records. Myöhemmin Panteran jäsenet ovat eri yhteyksissä sanoneet, etteivät tunnusta näitä levyjä omiksi teoksikseen ja että häpeävät varhaista musiikkityyliään.

Nousu suosioon (1990-1995) muokkaa

Yhtyeen varsinaisena post thrash -debyyttinä ja läpimurtona pidetty albumi Cowboys From Hell julkaistiin vuonna 1990 ja se myi Yhdysvalloissa platinaa. Albumin kappaleita "Cowboys From Hell" ja "Cemetery Gates" pidetään nykyisin heavy metal -klassikkoina. Yhtyeen aikaisemmat glam- ja power metal -vaikutteet olivat nyt täysin poissa. Ulkomusiikillinen tyyli ja yhtyeen soundi olivat täysin uudistuneet. Kokoonpanon musiikki oli menossa suuntaan jota on kutsuttu post-thrash tai groove metal- tyyliksi. Pantera huomattiin sekä metallimusiikin valtavirran että hardcore-suunnan kannattajien joukossa. Vuonna 1991 yhtye pääsi esiintymään muun muassa Metallican ja AC/DCn kanssa "Monsters of Rock" -festivaaleilla Moskovassa 1,6 miljoonalle katsojalle ja sai näin paljon mainetta aggressiivisena esiintyjänä.

Vuonna 1992 yhtye Pantera julkaisi albumin Vulgar Display of Power, josta tuli menestys. Albumin ensimmäinen single "Mouth for War" nousi Yhdysvalloissa listaykköseksi. Albumin kappaleista "Mouth for War", "This Love" ja "Walk" tehtiin musiikkivideot, jotka nousivat suuriksi hiteiksi. Myös albumin kappale "Fucking Hostile" on yksi yhtyeen tunnetuimmista kappaleista. Samana vuonna Pantera oli jo Doningtonin "Monsters of Rock"-festivaalin pääesiintyjä yhdessä Iron Maidenin kanssa.

Vuonna 1994 julkaistiin yhtyeen albumi Far Beyond Driven, joka meni suoraan Australian ja Yhdysvaltojen ykköseksi. Albumilla yhtye siirtyi vielä brutaalimpaan suuntaan. Albumilta kappaleet "I'm Broken" ja "5 Minutes Alone" nousivat hiteiksi. Muita Far Beyond Driven -albumin tunnettuja kappaleita ovat "Becoming" ja Black Sabbath -cover "Planet Caravan". Tämän albumin yhteydessä Diamond Darrell otti kutsumanimekseen Dimebag Darrell.

Yhtye oli vuosina 1994-1995 suosionsa huipulla. Selkäkipujensa takia laulaja Phil Anselmo ei pystynyt tekemään pitkiä kiertueita, mikä vähensi Panteran esiintymisiä. Anselmolla oli myös huumeongelmia ja vuoden 1995 aikana Anselmon riippuvuus haittasi yhtyeen yhteishenkeä ja hänen omaa mielenterveyttään. Anselmo aloitti monia sivuprojekteja, joista tunnetuin on Down.

Albumeita ja sivuprojekteja (1996-2003) muokkaa

Maaliskuussa 1996 Pantera julkaisi albumin The Great Southern Trendkill, joka oli kenties yhtyeen odotetuin. Albumin tunnetuin kappale on "Drag the Waters". Myös kappale "Floods" ja albumin nimikappale ovat tunnettuja, ja albumin tunnelma oli huomattavasti synkempi aiempiin verrattuna. Vuosina 1995-1996 Dimebag teki sopimuksen Washburn-kitarayhtiön kanssa. Sopimuksen myötä Dimebag pystyi vaikuttamaan kitaroidensa valmistukseen enemmän ja hän tavoittelikin entistä synkempää, alavireistä kitarasoundia.

Phil Anselmo otti yliannostuksen heroiinia 13. heinäkuuta 1996 vain tunti Pantera-konsertin jälkeen. Hänen sydämensä pysähtyi välittömästi ja oli pysähdyksissä jopa 5 minuuttia, mutta lääkärit saivat adrenaliinin avulla hänet elvytettyä. Tämän jälkeen Anselmo hairahtui heroiinin muutaman kerran, kunnes päätti yhtyeen takia vieroittaa itsensä aineista. Vuonna 1997 julkaistiin Panteran ensimmäinen livealbumi Official Live: 101 Proof, johon yhtye nauhoitti kaksi studiokappaletta "Where You Come From" ja "I Can't Hide". Albumi sisälsi aikaisempien studioalbumien kiertuemateriaalia.

Vuonna 1999 yhtye alkoi nauhoittaa uutta pitkäsoittoa, Reinventing the Steeliä, joka julkaistiin vuoden 2000 puolella. Kappaleesta "Revolution Is My Name" tehtiin musiikkivideo, joka nousi suureksi hitiksi. Syksyllä 2001 yhtye esiintyi viimeistä kertaa, jolloin Anselmo ilmoitti yhtyeelle pitävänsä taukoa ja ottavansa yhteyttä jäseniin myöhemmin. Anselmo ei kuitenkaan ottanut yhteyttä, mutta jatkoi laulamista Downissa ja perusti yhtyeen Superjoint Ritual. Turhautuneina Dimebag Darrell ja Vinnie Paul päättivät lopettaa Panteran ja perustaa oman yhtyeen nimeltä Damageplan.

Panteran jälkeen (2004-) muokkaa

Helmikuussa 2004 julkaistiin Damageplan-yhtyeen debyyttialbumi New Found Power, jolla esiintyi vierailijoita, kuten Slipknotin Corey Taylor. Albumin sanoituksissa käsiteltiin muun muassa Panteran hajoamista ja Damageplanin perustamista.

Heinäkuussa 2004 Panteran albumi Vulgar Display of Power rikkoi tuplaplatinarajan ja kuukausi tämän jälkeen The Great Southern Trendkill rikkoi platinarajan.

8. joulukuuta 2004 henkisesti häiriintynyt Pantera-fani Nathan Gale ampui Dimebag Darrellin lavalle kesken Damageplan-yhtyeen konsertin. Verilöylyssä kuoli neljä ja loukkaantui kaksi ihmistä, ennen kuin paikalle ehtinyt poliisi ampui Galen. Gale ehti ampua ainakin 17 laukausta, joista tiettävästi neljä osui Dimebagiin.[4] Dimebag Darrell kuoli vammoihinsa välittömästi. Dimebagille pidettiin näyttävät hautajaiset 14. joulukuuta 2004 Arlingtonissa, Texasissa. Dimebag haudattiin toivomuksensa mukaan Kiss Kasket -arkussa.[5] Phil Anselmolta evättiin osallistuminen hautajaisiin, sillä hän oli aiemmin vuonna 2004 puhunut pahaa Dimebagista julkisuudessa. Kuitenkin Anselmo kertoi Dimebagin kuoltua, että olisi halunnut sopia erimielisyydet ja jatkaa Panteran toimintaa.

Dimebag Darrellin kuoltua Vinnie Paul kielsi kaikki mahdollisuudet Panteran paluuseen eikä myöskään halunnut olla tekemisessä Anselmon kanssa. Vinnie joutui vuosien varrella vastaamaan usein kysymyksiin mahdollisesta Panteran uudelleen kasaamisesta. Dimebagin tilalle on usein ehdotettu Zakk Wyldeä, joka oli Dimebagin hyvä ystävä. Paul vastasi aina, ettei paluuta voi tehdä ilman Dimebagia. Veljensä murhasta järkyttyneenä Vinnie piti kahden vuoden tauon, kunnes liittyi vuonna 2006 Hellyeah -yhtyeeseen, jossa soitti kuolemaansa asti.[6]

Vuonna 2013 Rex Brown julkaisi omaelämäkertansa nimeltä Official Truth: 101 Proof (suomeksi Pantera : 101-prosenttinen totuus) , joka kertoo hänen urastaan ​​Panterassa. Phil Anselmo kirjoitti samoihin aikoihin elämäkertaansa, mutta perui sen elämäkerturinsa Corey Mitchellin kuoltua lokakuussa 2014.

Yhtyeen perustajajäsen Vinnie Paul kuoli 22. kesäkuuta 2018.[7] Paul kuoli kotonaan nukkuessaan sydänlihasrappeumaan ja sepelvaltimotautiin.[8]

13. heinäkuuta 2022 ilmoitettiin Panteran tekevän paluun. Phil Anselmo ja Rex Brown tulevat soittamaan ensimmäiset Pantera-keikat yli kahteen vuosikymmeneen. Kitaristina keikoilla tulee toimimaan jo aiemmin huhuttu Zakk Wylde ja rumpalina Anthraxin Charlie Benante.[9][10] Ensimmäinen paluukonsertti järjestettiin Meksikossa 2. joulukuuta.

Jäsenet muokkaa

Kiertuejäsenet muokkaa

Entiset muokkaa

  • Dimebag Darrell – kitara (1981–2003; kuoli 2004)
  • Vinnie Paul – rummut (1981–2003; kuoli 2018)
  • Donnie Hart – laulu (1981–1982)
  • Tommy Bradford – basso (1981–1982)
  • Terry Glaze – laulu (1982–1985)
  • David Peacock – laulu (1985–1986)
  • Matt L'Amour – laulu (1986–1987)

Diskografia muokkaa

Studioalbumit

Singlet

Livealbumit

Kokoelmat

Videot

  • Cowboys From Hell: The Videos  (1991, VHS)
  • Vulgar Video  (1993, VHS)
  • 3 Watch it Go  (1997, VHS)
  • 3 Vulgar Videos from Hell  (1999, VHS; 2006, DVD)

Musiikkivideot

  • Cowboys from Hell  (1990)
  • Psycho Holiday  (1990)
  • Cemetery Gates  (1990)
  • Mouth for War  (1992)
  • This Love  (1992)
  • Walk  (1993)
  • 5 Minutes Alone  (1994)
  • Planet Caravan  (1994)
  • I'm Broken  (1995)
  • Drag the Waters  (1996)
  • Revolution Is My Name  (2000)
  • Piss  (2012)

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. [1]
  2. Pantera tekee paluun – kiertue suunnitteilla vuodelle 2023 14.7.2022. Soundi. Viitattu 14.7.2022.
  3. Panteran rumpali Vinnie Paul on kuollut 23.6.2018. Yle Uutiset. Viitattu 23.6.2018.
  4. Chris Norris: The Revenge of Crazy Nate toukokuu, 2005. Blender. Viitattu 27.4.2008. (englanniksi)
  5. Photos Of DIMEBAG DARRELL's Final Resting Place Posted Online indexserver.co.uk. 15.12.2004. Arkistoitu 16.4.2008. Viitattu 27.4.2008. (englanniksi)
  6. Vinnie Paul tyrmää jälleen Panteran paluuhuhut metalliluola.fi. 7.3.2017. Viitattu 14.7.2022.
  7. Panteran rumpali Vinnie Paul on kuollut iltalehti.fi. Viitattu 23.6.2018.
  8. Pantera-rumpali Vinnie Paulin kuolinsyy selvisi – kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta soundi.fi. 28.8.2018. Viitattu 14.7.2022.
  9. Pantera tekee paluun – kiertue suunnitteilla vuodelle 2023 soundi.fi. 14.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
  10. Zakk Wylde ja Charlie Benante tulevasta Pantera-kiertueesta: "Tämä tulee olemaan hyvin tunteellinen juttu" inferno.fi. 29.7.2022. Viitattu 15.8.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pantera.